Suomi ensimmäisellä sijalla EU:n digivertailussa

Komissio julkaisi tänään vuoden 2022 DESI-digitalisaatiovertailun tulokset. Indeksi mittaa EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi oltuaan viime vuonna toisena.

Suomi, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi ovat yhä EU:n edelläkävijämaita. Toisaalta näissäkin maissa esiintyy puutteita keskeisillä aloilla. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönottoaste on edelleen alle 30 prosenttia, mikä on hyvin kaukana vuodelle 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta eli 75 prosentista. Ongelmana on myös laaja-alainen osaamisen puute, joka hidastaa yleistä edistymistä ja johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen.

Koska digitaalisista välineistä tulee erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja yhteiskuntaan osallistumista, henkilöt, joilla ei ole asianmukaisia digitaalisia taitoja, ovat vaarassa jäädä jälkeen. Vain 54 prosentilla 16–74-vuotiaista eurooppalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot. Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteena on nostaa tämä osuus ainakin 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Toisena ongelmana on, että vaikka työmarkkinoille on vuosina 2020‑2021 tullut 500 000 tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, se ei kuitenkaan riitä. EU:ssa on tällä hetkellä 9 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, mikä on kaukana EU:n tavoitteesta päästä 20 miljoonaan asiantuntijaan vuoteen 2030 mennessä. Määrä ei myöskään riitä poistamaan yritysten kohtaamaa osaamisvajetta.

Vuonna 2020 yli puolet EU:n yrityksistä (55 prosenttia) ilmoitti, että niillä oli vaikeuksia löytää tieto- ja viestintätekniikkaan asiantuntijoita täyttämään avoinna olevia työpaikkoja. Nämä puutteet haittaavat merkittävästi EU:n yritysten elpymistä ja kilpailukykyä.

EU on tarjonnut merkittävän määrän resursseja digitalisaation tukemiseen. Neuvoston tähän mennessä hyväksymissä 25 kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on osoitettu 127 miljardia euroa digitalisaatiota koskeviin uudistuksiin ja investointeihin. Tämä tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden nopeuttaa digitalisaatiota, parantaa unionin häiriönsietokykyä ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia sekä uudistusten että investointien avulla. Jäsenmaat ovat varanneet keskimäärin 26 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelmiin saamistaan varoista digitalisaatioon eli enemmän kuin 20 prosentin pakollinen vähimmäisosuus edellyttää.

Digitalisaation määritteleminen ensisijaiseksi tavoitteeksi, poliittisen tuen antaminen ja selkeän strategian, vankkojen toimintapolitiikkojen ja investointien käyttöönotto ovat välttämättömiä tekijöitä, joilla nopeutetaan digitalisaatiota ja autetaan EU:ta toteuttamaan digitaalisen vuosikymmenen visio.

Lue myös