"Työskentely TE-palveluissa on uuvuttavaa selviytymistä"

22.09.2022

te-logo.png

Työvoimapalvelujen henkilöstöpula on kärjistynyt osin äärirajoille. Aika ei riitä asiakkaan tukemiseen. Työnhakuvelvoitteen tuonut pohjoismainen malli näyttää pahentaneen tilannetta, ilmenee Akavan Erityisalojen ja Specian kyselystä.

Toukokuussa käyttöön otettu niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli työhakuvelvoitteineen ei paranna työvoimapalvelujen laatua. Tätä mieltä on 2/3 TE-palvelujen henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn vastanneista.

- Henkilöstö raportoi mittavasta ristiriidasta teorian ja käytännön välillä. Paperilla neljä hakemusta kuukaudessa on kaunis ajatus, käytäntö on mekaanista kyttäämistä, kuvaa tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.

Työntekijöiden kokemuksia pohjoismaisesta mallista: 

"Tärkeintä tuntuu olevan, että malli kirjataan tietojärjestelmään, asiakkaan ohjaus jää toiseksi. Kaikki asiakkaat ahdetaan samaan muottiin, vaikka pitäisi olla yksilöllistä"

Haen itse aktiivisesti uutta työtä, sillä lakimuutosten myötä koen tehtävän hoitamisen hyvin mahdottomaksi. Työ on muuttunut myös liukuhihnamaisemmaksi. Byrokratian määrä on tuplaantunut ja asiakaskontakteja pitäisi olla vähintään kaksinverroin kuin aiemmin. Resurssit ovat kuitenkin edelleen samat ja ovi käy jatkuvasti. Kukaan ei ole esittänyt meille miten meidän tulisi päivälle organisoida, jotta uutta palvelumallia voitaisiin toteuttaa täydessä mittakaavassa. Oletettavasti siksi, ettei se ole mahdollista."

"Iso uudistus, jossa kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät. Epäloogisuutta ja mielivaltaisuutta lainsäädännössä, jota on vaikea hyväksyä ja selittää asiakkaille. Järkyttävää, kuinka tämän tason uudistuksia tehdään niin, että soveltamisohjeet ovat epämääräiset ja muuttuvat jatkuvasti. Sekä henkilöstö että asiakkaat sekaisin kaiken tämän keskellä. Selviytymistä ja uuvuttavaa."

"Uusi malli on paperilla hyvä ja jalo mutta ei toimi nykyresursseilla eikä palvele asiakasta yksilöllisesti. Teettää paljon teknistä ja turhaa työtä joka vie entistä enemmän aikaa asiakkaan syvälliseltä ohjaukselta ja palvelulta. Tämä malli siis aiheuttaa työssä täysin erilaisen tuloksen ainakin suurissa toimistoissa, kuin mikä oli ajatus."

Kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä vain noin joka kymmenes katsoo, että uudistus nopeuttaisi asiakkaiden työllistymistä tai vahvistaisi TE-palveluja. 

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteita ei työntekijöiden mukaan pystytä saavuttamaan. Hakemusten kirjaaminen syö virkailijalta ajan, jonka hän haluaisi käyttää työttömän tukemiseen. Eniten kärsivät ne asiakkaat, jotka tarvitsisivat paljon tukea, Koskenheimo tiivistää.

- Tilanne on sekä asiakkaille että henkilöstölle turhauttava. Enemmistö työntekijöistä, 63 prosenttia,  kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta saman verran on niitä, jotka kokevat työolot huonoiksi. Ollaan tyytymättömiä moniin asioihin, muun muassa työn tuloksellisuuteen sekä tietojärjestelmiin, jotka eivät tue työntekoa.

Keskeiseksi kysymykseksi kyselyssä nousee henkilöstöpula. Peräti 74 prosenttia vastaajista on tyytymätön henkilöstöresurssien riittävyyteen.

-Tilanne vaikuttaa noidankehän kaltaiselta. On kiirettä ja turhautumista,  jolloin ovi käy työpaikalla. Henkilöstön vaihtuvuus lisää virheitä ja tarvetta perehdyttää, mikä lisää edelleen kiirettä ja kuormittaa niitä, jotka pysyvät talossa, Koskenheimo kuvaa.

TE-palvelujen siirto kuntiin huolestuttaa

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuonna 2024. Akavan Erityisalojen ja Specia - asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n kyselyssä tiedusteltiin nykyiseltä TE-henkilöstöltä, mihin siirrossa tulisi kiinnittää huomiota.

Henkilöstöresrssit nousivat näissäkin vastauksissa ylivoimaisesti ykköseksi. 74 prosenttia nostaa esille pelkonsa henkilöstöresurssien riittävyydestä, kun siirto kuntiin tapahtuu. Toiseksi huolenaiheeksi nousi henkilöstön kuuleminen, johon toivoi panostusta 38 prosenttia. 34 prosenttia kiinnittäisi huomiota muutosjohtamiseen.

– Henkilöstön varsin yksimielinen näkemys liian pienestä henkilömäärästä on otettava vakavasti. TE-palvelujen siirto kuntiin on Suomen oloissa massiivinen muutos, painottaa Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

- Juuri nyt henkilöstön kuulemiseen tulee panostaa. On huolestuttavaa, että vain joka  kymmenes vastaaja kyselyssämme katsoi, että henkilöstön näkemykset otetaan hyvin huomioon heidän työpaikkansa muutostilanteessa, Paavola sanoo. 

 - Kyselystämme nousi esille myös esihenkilötyön merkitys. Vastauksista näkee, että sitoutuminen ja työhyvinvointi ovat paremmalla tolalla siellä missä johtaminen toimii.  

Lue myös

29.09.2022Venäjä syyttää Natoa Nord Streamsin vuodoista
29.09.2022Kansallisen turvallisuuden katsaus: Venäjän tiedustelun toimintatapa muuttuu
29.09.2022Venäjä liittää virallisesti Ukrainan neljä separatistialuetta
29.09.2022Komissiolta Suomelle muistutuksia puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa
29.09.2022Virkahuumekoirien SM-kisat Lahdessa
29.09.2022Karhuryhmä 2 - Harri Gustafsbergin tie poliisin erikoisyksilön konkariksi ja ihmismielen intohimoiseksi tutkijaksi
28.09.2022Ukrainan presidentti Zelensky: Miehitetyillä alueilla kansanäänestys on hölynpölyä
28.09.2022Nord Stream AG.n vahva oletus: Putkilinjan fyysiset vauriot johti kaasuvuotoon
28.09.2022Liikuntaneuvoston eduskuntavaalitavoitteet 2023: Ikääntyneille ulkoiluoikeus ja valtakunnallinen Liikkumisohjelma
27.09.2022Venäjä: Kansanäänestykset ovat ohi DPR:n, LPR:n, Hersonin ja Zaporozhyen alueilla.

Siirry arkistoon »