Opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin tarvitaan laajasti, eikä se koske vain ikäihmisiä

27.01.2022

laitteet.jpg

Kuvituskuva

Lähes viidesosa Suomessa asuvista kokee tarvitsevansa opastusta sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä ja useampi kuin joka kymmenes, että palvelut eivät ole esteettömiä.

Sekä esteettömyysongelmia että opastuksen tarvetta kokivat yleisemmin eläkeläiset. Opastukselle koettiin kuitenkin tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja eri elämäntilanteissa. Esimerkiksi opiskelijoista kuusi prosenttia ja kokopäivätyössä käyvistä seitsemän prosenttia koki tarvitsevansa opastusta.

Tiedot käyvät ilmi THL:n FinSote-väestökyselystä.

Opastuksen tarpeeseen näyttivät vaikuttavan se, asioiko ihminen sähköisesti avustettuna tai puolesta asioinnin turvin. Opastusta kokivat tarvitsevansa myös ne ihmiset, jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti sekä ne, joilla on toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi.

- Vaikuttaa siltä, että opastusta sähköisten sote-palveluiden käyttöön haluaisivat etenkin ne ihmiset, jotka jo saavat apua asioiden hoitamiseen sähköisesti ja jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti. Esimerkiksi ikäihminen, jonka puolesta hänen lapsensa on tulostanut Omakannasta koronapassin, haluaisi ehkä itsenäisesti oppia käyttämään palvelua, kuvailee THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisissä palveluissa esteettömyysongelmia kokivat vähiten 40–49-vuotiaat ja eniten 90–99-vuotiaat.

- Meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan palveluiden esteettömyyttä uudelleen, sillä siinä on ongelma yleisesti, eikä tämä koske vain ikäihmisiä. Myös nuorista 20–29-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes kokee puutteita palveluiden esteettömyydessä esimerkiksi näkövamman vuoksi. Palveluiden kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, Kyytsönen sanoo.

- Nuorille digipalveluissa tärkeää on erityisesti palvelun intuitiivisuus eli se, että palvelua on helppo käyttää vaistonvaraisesti ilman käyttöohjeita. Nuorelle on myös tärkeää, että hän kokee palvelussa huomioitavan hänen oma tilanteensa, kertoo Digi- ja väestötietoviraston projektipäällikkö Minna Piirainen.

Digituella on kriittinen rooli sähköisissä palveluissa

Suomessa digitukea koordinoi ja kehittää kansallisesti Digi- ja väestötietovirasto. Digitukea tarvitaan sähköisten palveluiden sekä laitteiden käyttöön, ja etenkin jatkossa myös uudentyyppisten sähköisten palveluiden toimintaperiaatteiden ja käytön ymmärtämiseksi.

Ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi algoritmeja hyödyntävistä palveluista sekä omadatasta (MyData) eli ihmiskeskeisistä henkilötietojen hallinnasta ja käsittelystä. Esimerkiksi Omakannassa asiakkailla on mahdollisuus kieltää omien tietojensa luovuttaminen kokonaan tai yksittäisten palvelutapahtumien osalta eri palveluntarjoajien välillä – tai myöntää lupa, millä voi olla vaikutusta annettavaan hoitoon.

- Palveluntarjoajille olisi hyödyllistä mahdollistaa asiakaspalautteen lisäksi vuoropuhelu digitukea antavien ja palveluiden suunnittelijoiden ja ylläpitäjien välillä. Digitukea antaville kertyvä kokemustieto asiakkaiden tuen tarpeista kannattaa hyödyntää palvelun kehittämisessä, toteaa Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Marko Latvanen.

FinSote-väestökyselyyn vastasi reilut 28 000 20–99-vuotiasta Suomessa asuvaa syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021.

Live24magazine

18.05.2022Mitä Turkki haluaa Ruotsilta ja Suomelta?
17.05.2022MHP:n johtaja vastustaa Suomen ja Ruotsin aikomusta liittyä Natoon
17.05.2022Presidentti Niinistö: Turkin kanssa ratkaisemme tilanteen rakentavien keskustelujen avulla
17.05.2022Venäjä: Nato on jo pitkään ottanut Suomen ja Ruotsin huomioon sotilaallisessa suunnittelussaan
17.05.2022Eduskunta äänesti Nato-hakemuksen jättämisen puolesta
17.05.2022Turkin mukaan Suomi ja Ruotsi pyysi huolenaiheista " listan" Berliinissä
17.05.2022Puolustusvoimain komentaja Brysseliin
16.05.2022Erdoğan: Turkki ei hyväksy Ruotsin ja Suomen liittymistä Natoon
16.05.2022Ruotsin suunnitelmat Nato-jäsenyydestä tyrehtyivät-Turkki kieltäytyi tukemasta
16.05.2022Haku sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen sähköistyy

Siirry arkistoon »