Väitös: Auktoriteetin rakentuminen uskonnollisissa yhteisöissä

03.12.2021

kuva-anna-kekin-kotiarkisto..png

Kuvassa Anna Kekki. Kuva: Anna Kekin kotiarkisto

KM Anna Kekki perehtyy väitöstutkimuksessaan auktoriteetteihin uskonnollisissa yhteisöissä. Hän selvittää, kuinka auktoriteetti muodostuu, mikä sitä ylläpitää ja mikä murentaa. Kekki osoittaa, että auktoriteeteilla on taipumus laajentua, jolloin käytäntöä palveleva suhde voi muuttua yksilön hyvinvointia vahingoittavaksi.  

Uskonnollisten yhteisöiden vallankäyttö ja johtamisen merkitys muidenkin kuin uskonnollisten yhteisöjen hyvinvoinnille ovat ajankohtaisia aiheita, jotka kytkeytyvät auktoriteetteihin. Auktoriteetti ei sellaisenaan ole hyvä tai paha, vaan se on tarpeellinen ja hyödyllinen yhteiskunnallisen elämän osa.

Yhteisöön sosiaalistuminen on tärkeä osa auktoriteetin rakentumista. Kun yksilö sosiaalistuu, tulee osaksi tiettyä ryhmää, hän omaksuu sen yhteisön arvot, normit ja toimintatavat. Yksilö tekee valintoja sen suhteen, missä määrin hän haluaa sopeutua yhteisiin toiminta- ja käyttäytymistapoihin ja missä määrin säilyttää oman itsemääräämisoikeutensa. Auktoriteettiin mukautuminen voi kaventaa yksilön itsemääräämistä, mutta se voi myös olla tietoisesti tehty ja hyvin perusteltu ratkaisu.

– Ihannetapauksessa yksilöstä tulee sosiaalistumisen myötä yhteisön täysivaltainen jäsen, joka pystyy toimimaan omien arvojensa ja päämääriensä mukaisesti, kertoo Kekki.  

Auktoriteetin peruspilarit: oppi, yhteisö ja johtaminen

Uskonnollisessa yhteisössä auktoriteetti rakentuu kolmen tekijän varaan: opin, yhteisön ja johtamisen. Oppi muodostaa uskonnollisen liikkeen ytimen. Se voi olla tuhansien vuosien mittainen traditio tai uskonnon yksittäisen perustajan muotoilema. Uskonto on mitä suurimmassa määrin yhteisöllinen ilmiö, ja yhteisö sekä luo että toteuttaa auktoriteettia. Johtamisen käytännöt puolestaan antavat johtohenkilöille tai johtajistolle valtaa puuttua jäsenten elämään, mikä voi tapahtua osittain myös uskonnollisen toiminnan ulkopuolella. Näille kaikille tekijöille on yhteistä yksi olennainen piirre. 

– On tärkeää huomata, että auktoriteetin – ja etenkin sen liiallisen ilmenemisen– rakentumisessa avoimen keskustelun puute on merkittävä tekijä, kertoo Kekki.

Jos yhteisössä ei anneta tilaa kyseenalaistamiselle ja kriittisille kysymyksille, se estää epäkohtien nostamisen esiin ja yhteisön kehittymisen. Kun taas tilaa annetaan ja kannustetaan yksilöä kysymään "miksi", hänellä säilyy itsellään valta päättää, missä määrin hän on valmis mukautumaan auktoriteettiin.

– Ilmapiiri, jossa rohkaistaan keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja esittämään kysymyksiä, lisää hyvinvointia – olipa kyseessä sitten uskonnollinen yhteisö, työyhteisö tai harrastustoiminta.

Rajanveto pyhän ja maallisen välillä näkyy myös sosiaalisessa mediassa

Uskonnollisille yhteisöille on tyypillistä, että toiminnassa vedetään raja pyhän ja maallisen välille. Tämä ilmiö ei rajoitu vain uskonnollisiin yhteisöihin.

–Samanlaista toimintaa ilmenee myös monissa, jonkin asian tai aatteen ympärille keskittyneissä ryhmissä. Erityisen voimakkaasti se näkyy sosiaalisen median yhteisöissä. Oma ryhmä edustaa oikeaa totuutta ja sen ulkopuoliset ovat väärässä. Asetelma voi johtaa voimakkaaseen kahtiajakoon, jolloin ei enää edes yritetä käydä vastavuoroista, rakentavaa keskustelua "pahojen" ulkopuolisten kanssa.  

Vaarana on polarisoituminen ja haluttomuus vastavuoroiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen oman ryhmän ulkopuolisten kanssa ja kaiken negatiivisen sijoittaminen oman piirin ulkopuolisiin.

Kasvatustieteiden maisteri Anna Kekin akateeminen väitöskirja Auktoriteetin rakentuminen uskonnollisissa yhteisöissä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa torstaina 16. joulukuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Kirsti Lempiäinen Lapin yliopistosta.

Live24magazine

19.01.2022Bensiinikäyttöisen auton voi muuttaa kaasu- tai etanolikäyttöiseksi - muuttamiseen voi hakea tukea Traficomilta
19.01.2022LPY: Lainsäädäntöön ei pidä kirjata ylioptimistisia toiveita
18.01.2022THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä
18.01.2022Neuvottelutulos syntynyt Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksista
18.01.2022Kuka ilmiantoi Anne Frankin? - Uutta tutkimustietoa ratkaisemattomaan tapaukseen
18.01.2022Björn Natthiko Lindeblad on kuollut
18.01.2022DHL kiihdytti Microsoftin ohi kyberkonnien suosikkisyöttinä - "On aivan liian helppoa olla huomaamatta epäilyttäviä yksityiskohtia"
18.01.2022VATT: Seitsemän päivän hoitotakuuesityksessä useita puutteita
18.01.2022Aluevaaleissa 2022 yhteensä 10 584 ehdokasta
18.01.2022Suun terveydenhuollon palveluista päätetään hyvinvointialueilla

Siirry arkistoon »