Väitös: Suomalaisiin oikeussaleihin tarvitaan kulttuuriasiantuntemusta

24.11.2021

Suomalaisissa rikosoikeudenkäynneissä näkyy moninainen kulttuurinen kirjo. Kulttuureista myös keskustellaan ja kiistellään niissä monella suulla: tuomarien, juristien, vastaajien ja asianomistajien, silminnäkijätodistajien ja tulkkien.

Koulutettujen kulttuuriasiantuntijoiden hyödyntäminen voisi olla tarpeen oikeudenkäynneissä, joissa on osana henkilöitä vähemmistökulttuureista, todetaan tuoreessa rikosoikeudenkäynteihin keskittyvässä väitöstutkimuksessa.

Filosofian maisteri Taina Cooke esittää 26. marraskuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan, että esimerkiksi antropologien hyödyntäminen voisi tehdä oikeudenkäyntien kulttuuripuheesta läpinäkyvämpää ja luotettavampaa.

Käytänteissä, joissa henkilöiden ja oikeusinstituutioiden sosiokulttuurinen tausta häivytetään näkyvistä, nojataan lain erityisiin tulkintoihin oikeussubjektista, neutraaliudesta ja yhdenmukaisuudesta.

- Suomalaisiin oikeudenkäynteihin sisältyy esimerkiksi vahva oletus oikeussubjektista, joka on autonominen, rationaalinen, sukupuoleton ja kulttuuriton toimija. Tämän oletuksen heikkous tulee kuitenkin esiin, kun tarkastellaan esimerkiksi oikeudenkäyntiä, jossa vastaajan asemassa on luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttajanainen, Cooke selvittää.

Tutkimuksen mukaan niin vähemmistöjen kuin enemmistöjenkin kulttuurit ovat rikosoikeudenkäynneissä vaikeasti paikannettavissa, koska oikeudenkäynteihin osallistuvat henkilöt paitsi aktiivisesti valjastavat kulttuurin käsitettä eri tarkoituksiin myös luovat kuvaa laista ja sen toimijoista kulttuurittomina ja kontekstistaan vapaina. Tämä kiinnittyy Cooken mukaan "kulttuurisen toisen" mutta myös "kulttuurisen normaalin" kuvitteluun.

Oikeusinstituutioiden toimijoiden olisi tutkimuksen mukaan tarkasteltava kriittisesti oletuksiaan siitä, kenelle oikeudenkäynnit on suunnattu ja keiden käsityksiä oikeudenmukaisuudesta niissä edistetään nyt ja tulevaisuudessa.

Taina Cooke tarkasteli myös nykyisen ei-uskonnollisen todistajan vakuutuksen väitettyä neutraaliutta. Tutkimus antoi aihetta pohtia, voisiko jumalan nimeen vannomisen salliminen todistajille olla joissain tapauksissa suositeltavaa.

- Todistajan vakuutus voisi olla yksilölle sitovampi, jos se heijastelisi hänen omia arvojaan suomalaisen oikeusinstituution arvojen sijaan, Cooke sanoo.

Taina Cooke tutki etnografisin menetelmin suomalaisia rikosoikeudenkäyntejä. Tutkimustaan varten hän keräsi aineistoa osallistumalla 38 oikeudenkäyntiin. Lisäksi hän haastatteli viittä asiantuntijaa ja analysoi 230 oikeuden päätöstä eri rikostapauksista. Kaikissa tutkituissa oikeudenkäynneissä oli asianosaisena kulttuurivähemmistöön kuuluva henkilö.

Väitöskirja verkossa

Live24magazine

27.01.2022FA:n puheenjohtaja Koponen: Vuoropuhelu tarpeen mielenterveysongelmien vaikutuksista vakuutusten saantiin
27.01.2022Luonto-Liitto poliisille, rajavartiostolle ja sisäministeriölle: Peruuttakaa sudentappoluvat!
27.01.2022Opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin tarvitaan laajasti, eikä se koske vain ikäihmisiä
27.01.2022Kysy apteekista - älä googlaa
27.01.2022Hammastahna-suuvesi-patentti Covid-19:ää vastaan sai hyväksynnän USA:ssa
26.01.2022Elina Lehtomäki on Carunan sähköverkkojohtaja
26.01.2022Keski - Uudenmaan aluevaalien tulos on vahvistettu
26.01.2022Nuorten lääkärien suosimat koulutuspaikat julki
26.01.2022Lääkäriliiton Max Oker- Blom -palkinto kirurgi Ulla Keräselle
25.01.2022Historian ensimmäinen Vuoden kehittäjäpsykiatri on valittu

Siirry arkistoon »