Traumaperäisen stressihäiriön hoito epätasa-arvoista

24.06.2021

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että traumaperäinen stressihäiriö on maahanmuuttajilla yli kaksi kertaa yleisempää suomalaissyntyisiin verrattuna. Lähes 70 prosentilla maahanmuuttajista on diagnosoitu masennus. Kuva: MOSTPHOTOS

Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät maahanmuuttajat saavat niukasti psykiatrista hoitoa. Hoitamattomat psyykkiset häiriöt voivat kroonistua ja hidastaa integroitumista.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisen väestön traumaperäisen stressihäiriön ja psykiatristen sairauksien samanaikaisuutta. Lisäksi selvitettiin psykiatrisen hoidon toteutumista eri maahanmuuttajaryhmissä. Psykologian maisteri Valentina Kiesepän väitöskirjan osa-artikkeli kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen, jossa käytetään THL:n ylläpitämän Suomessa asuvien maahanmuuttajien mielenterveys -tutkimusaineiston tietoja.

Traumaperäinen stressihäiriö on suomalaissyntyisiin verrattuna yli kaksi kertaa yleisempää maahanmuuttajilla ja heistä 67,4 prosentilla on diagnosoitu masennus.

Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedettiin, että maahanmuuttajien psykiatrisen erikoissairaanhoidon jaksot jäävät lyhyemmiksi kuin suomalaissyntyisen väestön. Tässä tutkimuksessa vertailtiin keskenään eri maahanmuuttajaryhmiä. Siinä selvisi, että tiivistä psykiatrista hoitoa saivat todennäköisimmin traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät, jotka olivat muuttaneet Suomeen läntiseen kulttuuripiiriin kuuluvasta maasta.

Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet saivat kaikkein todennäköisimmin vain vähän psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, ja juuri näistä maista Suomeen tulleilla on usein takanaan pitkäaikainen altistuminen sotaan, väkivaltaan ja kidutukseen.

- On hälyttävää, että todennäköisesti vaikeimmin traumatisoituneet saavat vähiten psykiatrisia palveluita, vaikka juuri heidän pitäisi olla tiiviin hoidon piirissä. Hoitamattomina psyykkiset häiriöt voivat kroonistua ja hidastaa integroitumista sanoo tutkimushankkeen johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Venla Lehti HUSin Kulttuuripsykiatrian poliklinikasta.

Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleiden vähäiseen tukeen arvellaan olevan kaksi syytä. Maahanmuuttajien kulttuurissa mielenterveyden ongelmiin liittyy häpeää ja koetaan epäluottamusta terveydenhuoltoon ja viranomaisiin. Hoitoon hakeutumista ja hoitoa hankaloittavat myös kielitaidottomuus ja palvelujärjestelmän heikko tuntemus. Tutkimuksesta selviääkin, että mitä pidempään maahanmuuttaja oli oleillut Suomessa, sitä todennäköisemmin hän oli tiiviin hoidon piirissä.

Sama diagnoosi voi tarkoittaa eri asiaa

Tutkimuksesta selviää myös, että traumaperäisen stressihäiriön diagnoosin saaneissa on suuria eroja: maahanmuuttajista 12 prosentilla oli lisäksi diagnosoitu enemmän kuin kaksi muuta psykiatrista häiriötä, mutta suomalaissyntyisillä niitä oli 32 prosentilla.

Suomalaiset traumaperäisen stressihäiriön diagnoosin saaneet ovat maahanmuuttajiin verrattuna useammin naisia ja heillä on enemmän samanaikaisia muita psyykkisiä häiriöitä, yleisimmin ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö, mania tai kaksisuuntainen mielenterveyshäiriö, syömishäiriö ja päihteiden liikakäyttöä.

Toiseksi syyksi hoidon epätasa-arvoon tutkijat arvelevat Suomen rakenteeltaan joustamattomia palveluita.

- Palveluitamme ja traumaperäisen stressihäiriön hoitosuositusta on aika ajoin arvioitava uudelleen eri näkökulmista. Niissä tulisi ottaa enemmän huomioon monisairastavuus sekä potilaiden taustat. Joustavuutta tarvitaan, sillä täsmälleen samanlainen hoitomalli ei ole tasapuolinen, kun kohderyhmä on moninainen ja sama diagnoosi tarkoittaakin eri ihmisillä eri asiaa, Venla Lehti sanoo.

Tutkimuksessa diagnosoidut viideltä vuodelta

Tutkimuksessa oli mukana kaikki 754 aikuista maahanmuuttajaa, jotka olivat vuosina 2010–2015 saaneet psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa traumaperäisen stressihäiriön diagnoosin. Heitä verrattiin suomalaissyntyisen verrokkiväestön 311 henkilöön, joilla oli sama diagnoosi.

Tutkimuksen aineisto koostui THL:n hoitoilmoitusrekisteristä, väestötietojärjestelmästä sekä Tilastokeskuksen rekistereistä saaduista tiedoista. Mukana ei ollut turvapaikanhakijoita tai paperittomia maahanmuuttajia.

Tutkimuksessa huomioitiin tutkittavien ikä, sukupuoli, siviilisääty, sosioekonominen asema, syntymämaa sekä Suomessa oloaika. Lisäksi selvitettiin muut mahdolliset psykiatriset diagnoosit. Psykiatristen palveluiden käyttö luokiteltiin matalan intensiteetin eli 1–3 käyntikerran, kohtalaisen intensiteetin eli 4–10 käyntikerran sekä korkean intensiteetin eli yli 10 kerran psykiatriseen hoitoon.

Live24magazine

26.07.2021THL jatkaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun arviointia ja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimiin
14.07.2021Aluehallintovirasto määrää Hoivakymppi Oy:n korjaamaan Hannun Linnan toiminnan epäkohdat viipymättä
14.07.2021AVI: Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikön toiminta on saatava kuntoon välittömästi
29.06.2021Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennetään
28.06.2021Karhu valjastaa tölkkinsä puolustamaan transoikeuksia yhdessä Helsinki Priden kanssa
28.06.2021Vastaanottokeskusten jalkapalloharrastuksen tukemiseen 50 000 euroa - turvapaikanhakijoiden valmentajina toimivat huippupelaajat
28.06.2021EU:n arvonlisäverouudistus voimaan kolmen päivän kuluttua - mikä kaikki muuttuu 1. heinäkuuta?
24.06.2021Vedonlyöntikertoimet: Riikka Purra on Perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja
24.06.2021Traumaperäisen stressihäiriön hoito epätasa-arvoista
19.06.2021Tapahtumatakuun haku käynnissä - Valtiokonttori kannustaa laittamaan takuuhakemuksen hyvissä ajoin

Siirry arkistoon »