Valtuustojen toiminta ei osallista suomalaisia, yleisin tunne pettymys

18.02.2021

tutkimus2.PNG

Lähes 75 prosenttia aikuisista suomalaisista kokee negatiivisia tunteita tai merkityksettömyyttä asuinkuntansa tai -kaupunkinsa valtuuston toimintaa kohtaan. Tulokset käyvät ilmi NayaDayan, YouGovin ja Statistan yhteistyöllä toteutetusta empatiatutkimuksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten tunteita omaa asuinkuntaa- tai kaupunkia sekä valtuuston toimintaa kohtaan. Tulosten perusteella lähes kaksi kolmesta kokee asuinkuntaansa tai -kaupunkiansa kohtaan positiivisia tunteita. Viidenneksen tunteet ovat negatiivisia. Yleisimpiä tunteita ovat tyytyväisyys 27 prosenttia, pettymys 10 prosenttia ja ylpeys 9 prosenttia.

- Vaikka kuntia ja kaupunkeja sivuava keskustelu sosiaalisessa mediassa on usein kärjistynyttä ja jopa halventavaa, tunteet asuinkuntia ja -kaupunkeja kohtaan ovat useimmiten positiivisia. Vihaa ei esiinny tutkimuksessa lainkaan. Negatiivista, voimauttavaa suuttumusta kokee ainoastaan vajaa kaksi prosenttia vastaajista. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan pieni osuus ihmisistä dominoi keskusteluryhmiä ja luo kuvaa laajemmasta kiukusta ja tyytymättömyydestä, Head of Global Growth Timo Salomäki NayaDaya Oy:stä arvioi.

Positiivisia tunteita omaa asuinpaikkakuntaa kohtaan kokevat muita yleisemmin yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (muualla kuin pääkaupunkiseudulla) asuvat (68 %), toimihenkilöt (75 %), hyvätuloiset (72 %) sekä vihreiden (75 %), SDP:n (72 %) ja kokoomuksen (72 %) kannattajat.

Negatiivisia tunteita kokevat muita useammin maaseudulla asuvat (28 %), miehet (23 %), nuoret aikuiset (24 %), vain peruskoulun käyneet (27 %), perheettömät (24 %) sekä keskustan (32 %) tai RPK:n (32 %) kannattajat.

Merkityksettömyyttä kokevat muita yleisemmin alle 10 000 asukkaan kunnissa asuvat (22 %), vain peruskoulun käyneet (20 %) ja sitoutumattomat (21 %).

Kunnallinen päätöksenteko monelle merkityksetöntä

Tunteet oman asuinkunnan tai -kaupungin valtuuston toimintaa kohtaan polarisoivat suomalaisia voimakkaasti. Negatiiviset tunteet (37 %) ovat positiivisia (27 %) yleisempiä. Negatiivisuus kunnallista päätöksentekoa kohtaan on yleisintä 50 000-100 000 asukkaan kaupungeissa (43 %). Positiivisuutta on eniten maaseudulla (32 %), mutta sielläkin negatiivisuus on yleisempää (36 %). Yleisimpiä tunteita ovat pettymys (21 %), kiinnostus (9 %) ja tyytyväisyys (6 %).

Vain 20 prosenttia vastaajista kokee valtuustojen toimintaa kohtaan tunteita, jotka ennakoivat positiivista ja osallistuvaa käyttäytymistä. Seitsemän prosenttia on passiivisia, 31 prosenttia lamaantujia ja välttelijöitä, ja kuusi prosenttia vastustajia. Yli kolmannes ei koe valtuustojen toimintaa kohtaan mitään tunteita – tulos voidaan tulkita merkityksettömyydeksi.

Merkityksettömyys on erityisen yleistä vihreiden kannattajien ja sitoutumattomien (molemmissa 46 %), nuorten aikuisten ja perheettömien (molemmissa 52 %), vain peruskoulun käyneiden (41 %), opiskelijoiden (60 %), pääkaupunkiseudulla asuvien (41 %) sekä pienituloisten (38 %) keskuudessa. Välinpitämättömyys on suurempaa, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse.

- Suomalaisista peräti kahdella-kolmanneksella kokemukset valtuustojen toimintaa kohtaan indikoivat merkityksettömyyttä, lamaantumista tai välttelevää käyttäytymistä. Alle joka kymmenes tuntee poliittista päätöksentekoa kohtaan kiinnostusta. Äänestysaktiivisuuden ja demokratian kannalta tulos herättää huolta, NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen sanoo.

Kuntademokratiaan tarvitaan empatiaa

Miten kuntalaisia voidaan osallistaa poliittiseen päätöksentekoon ja kokonaisvaltaiseen yhteisöllisyyteen? Samaan aikaan valtakunnallisen empatiatutkimuksen kanssa asukkaiden tunteita ja osallisuutta tutkittiin Asikkalassa. Päijät-hämäläisessä kunnassa asukkaiden tunteet halutaan tunnistaa, ymmärtää ja nostaa keskusteluun. Tunteita kuunnellaan myös kunnan kaikissa kouluissa.

- Asikkalassa haluamme olla aitoja, läsnä ja sitä kautta kuntalaisillemme totta. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, avoin yhteys ja vaikeidenkin asioiden käsittely vahvistavat luottamusta, sitouttavia tunteita ja osallisuutta. Hyödynnämme tieteellistä empatiatutkimusta sekä strategisessa työssä että lähtökohtana dialogille kuntalaisten kanssa, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo.

Kuntalaisten ja päättäjien välinen kuilu voidaan ylittää vuorovaikutuksella. Mitä läheisemmäksi valtuuston toiminta koetaan ja mitä enemmän yhteisiin asioihin voidaan vaikuttaa, sitä enemmän kansalaiset kokevat sitouttavia tunteita ja tarttuvat toimeen.

- Demokratia kaipaa tuekseen empatiaa, joka rakentaa ja ylläpitää päättäjien ja kansalaisten välistä dialogia jatkuvasti, ei vain kerran neljässä vuodessa. Tarvitaan läsnäoloa ja vuorovaikutusta, jossa kuunteleminen on olennaisempaa kuin puhuminen. Poliitikon on uskallettava paljastaa heikkoutensa ja tietämättömyytensä – oppiminen äänestäjiltä on tärkeämpää kuin valmiit ratkaisut. Empatia, myötätunto ja rakkaus ovat työkaluja, joilla demokratiaa voidaan kehittää, Timo Järvinen painottaa.

Tutkimuksen faktat:

- Tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelin avulla 20.-22.1.2021

- Otos kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia

- Muita taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sijainti, perhe-elämän vaihe, urbanisaatio, kotitalouden tulotaso, ammattiryhmä, toimiala ja työtehtävä, koulutus, sosiaalisen median käyttö ja puoluekanta

- Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla

- Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä, sitoutumista ja osallisuutta ennakoivaan algoritmiin.

Live24magazine

26.07.2021THL jatkaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun arviointia ja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimiin
14.07.2021Aluehallintovirasto määrää Hoivakymppi Oy:n korjaamaan Hannun Linnan toiminnan epäkohdat viipymättä
14.07.2021AVI: Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikön toiminta on saatava kuntoon välittömästi
29.06.2021Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennetään
28.06.2021Karhu valjastaa tölkkinsä puolustamaan transoikeuksia yhdessä Helsinki Priden kanssa
28.06.2021Vastaanottokeskusten jalkapalloharrastuksen tukemiseen 50 000 euroa - turvapaikanhakijoiden valmentajina toimivat huippupelaajat
28.06.2021EU:n arvonlisäverouudistus voimaan kolmen päivän kuluttua - mikä kaikki muuttuu 1. heinäkuuta?
24.06.2021Vedonlyöntikertoimet: Riikka Purra on Perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja
24.06.2021Traumaperäisen stressihäiriön hoito epätasa-arvoista
19.06.2021Tapahtumatakuun haku käynnissä - Valtiokonttori kannustaa laittamaan takuuhakemuksen hyvissä ajoin

Siirry arkistoon »