Rasisminvastaisuudesta riittää opittavaa - antirasismi ei ole yhden asian liike

26.10.2020

Black lives matter -liikkeen viestiä kannattaisi kuunnella Suomessa huolellisesti selviää Helsingin yliopistossa 28. lokakuuta tarkastettavasta väitöksestä. Kuva: Mostphotos

Filosofian maisteri Minna Seikkula on tutkinut erilaisia rasisminvastaistaisuuden muotoja kansalaisyhteiskunnassa Suomessa.

– Rasismi on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja samaan aikaan monet ihmiset pyrkivät toimimaan rasismia vastaan, Seikkula selittää työnsä lähtökohtia.

Rasisminvastaiset keskustelut voimistuivat 2010-luvun lopulla Suomessa. Seikkula tarkasteli tutkimuksessaan antirasismin muotoja kansalaisjärjestökampanjoista ruohonjuuritason aktivismiin.

– Rasisminvastainen toiminta ei ole yksinkertaista, erilaiset antirasistiset tavoitteet voivat olla keskenään ristiriidassa, tutkija toteaa.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että antirasistisen aktivismin näkökulmasta suomalaista yhteiskuntaa vaivaa haluttomuus puuttua rasismiin. Osin tämä liittyy siihen, että rasismi ymmärretään kapea-alaisesti. Vastaavista teemoista on viime aikoina puhuttu BLM-liikkeessä. 

Myös yrityksiin vastustaa rasismia liittyy haasteita ja sen luokittelu on kapea-alaista

Seikkulan mukaan rakenteellisesta rasismista ei osata puhua. Rasisminvastaisissa keskusteluissa todetaan kyllä toisinaan, että "rasismi on rakenteellista", mutta useimmissa tapauksissa tarkempi keskustelu rakenteista on hankalaa. Seikkula on esimerkiksi analysoinut kansalaisjärjestökampanjoita, joissa todetaan rasismin olevan "piilossa" ja "näkymätöntä", mutta se, mitä rakenteet tarkoittavat käytännössä tai miten niihin voisi puuttua, on epäselvää.  

Rasismi liitetään ainoastaan äärioikeistoon tai marginaalisiksi luokiteltuihin yksilöihin.  Seikkulan mukaan rasismin vastustaminen kohdistuu monesti maahanmuuttovastaisen rasismiin. Maahanmuuttovastainen rasismi on kuitenkin vain yksi rasismin muoto.

– Jos rasisminvastaisuudessa keskitytään pelkästään maahanmuuttovastaiseen rasismiin, luodaan oletus siitä, että muu yhteiskunta on rasismista vapaa vyöhyke. Näin ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole.

Toisinaan rasismi ymmärretään virheellisesti vain köyhien tai kouluttamattomien ihmisten ongelmaksi.

Seikkula väittää, että rasismin kohteeksi joutuvien ihmisten kokemuksia ei aina kuulla. Hyvää tarkoittava rasisminvastainen toiminta voi kääntyä jopa syrjiväksi.

– Esimerkki tästä on se, miten toisinaan keskustelu rasismista käydään valkoisten ihmisten kesken.

Samaan aikaan monet ei-valkoisiksi rodullistetut aktivistit ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että suomenkielisissä keskusteluissa opittaisiin puhumaan rodullistavan syrjinnän ja alistuksen kokemuksista ja toimimaan niitä vastaan. Muutosvoimainen rasisminvastaisuus lähtee kokemusten tunnustamisesta, ja tästä lähtökohdasta rasisminvastaisuuden edistämiseen voivat osallistua kaikki ihmiset – myös valkoisiksi rodullistetut.

– Välttämätöntä on rasismin kohteeksi joutuvien ihmisten kuunteleminen, Seikkula toteaa.  

Minna Seikkula väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Different antiracisms: critical race and whiteness studies perspectives on activist and NGO discussions in Finland (Erilaiset antirasismit: kriittisen rodun ja valkoisuuden tutkimuksen näkökulmia aktivistien ja kansalaisjärjestöjen keskusteluihin Suomessa). Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 28. lokakuuta. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa 

Minna Seikkula työskentelee tutkijana Cerenissä Svenska social- och kommunalhögskolanissa.    

Live24magazine
01.12.2020"Pomminvarma ammattilainen ja herrasmieskokki" - Patrik on MasterChef 2020 -voittaja!
01.12.2020True crimea ja kansainvälisiä kirjailmiöitä - tässä ovat vuoden 2020 kuunnelluimmat äänikirjat
30.11.2020Käryttäjä vai sisustaja - millainen palovaroittimen käyttäjä olet?
27.11.2020Sexpo vastaa kritiikkiin: Seksologista osaamista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa
26.11.2020Liepuskan Herkkupaja Oy on vuoden 2020 Maistuva maaseutuyritys Pohjois-Savossa
25.11.2020Lasten joulurauha kokoaa toiveet hyvästä joulusta
25.11.2020Mihin haluamme kannustaa ihmisiä ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistämisessä?
25.11.2020Tutkimus: Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan - lakia ei vielä hyödynnetä tarpeeksi
24.11.2020Demarinuoret : Vihreys ja pikamuoti eivät kulje käsi kädessä!
24.11.2020Kannanotto: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo tavoittelevat siirtymistä monialaisiin maakuntiin

Siirry arkistoon »