Psykologiliitto: Nuorten mielenterveyspalveluja ei paranneta vain menetelmillä - tarvitaan tekijöitä

11.02.2020

Tänään julkistettu kansallinen mielenterveysstrategia saa Psykologiliitolta kiitosta siitä, että se korostaa perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen kohentamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen merkitystä psykososiaalisena kasvuympäristönä ei kuitenkaan hahmoteta strategiassa riittävästi.

– Strategian rinnalla esitelty Viva-malli keskittyy yksilöiden hoitamiseen ja unohtaa koulun mahdollisuudet tukea ja auttaa ryhmiä ja yhteisöjä. Strategian toimenpiteissä korostuva menetelmä- ja erikoissairaanhoitokeskeisyys on valitettavaa, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola korostaa.

Ahtolan mukaan erikoissairaanhoidossa on paljon osaamista, mutta perustason palveluita ei ole mielekästä järjestää psykiatrialähtöisesti sen enempää koulumaailmassa kuin terveyskeskuksessakaan.

– Perustason palvelut ovat oma kokonaisuutensa, ja niiden lähtökohtana ovat normaalikehitys ja tavanomaiset ihmisen elämään kuuluvat ongelmat, eivät psykiatriset sairaudet. Siellä keskeistä on monialainen osaaminen ja konsultaatio. Jos halutaan todella ehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä, perusterveydenhuollon matalan kynnyksen palvelut ovat olennaisessa roolissa. Apu pitää aina saada ensisijaisesti perusterveydenhuollosta, jotta ongelmat eivät kehity erikoissairaanhoitoa vaativiksi, Ahtola tähdentää.

Perustason palveluihin tarvitaan lisää tekijöitä

Mielenterveyslinjausten painopisteen tulee Ahtolan mukaan olla arjen tukemisessa ja perustason palveluissa. Käytännössä näiden kuntoon laittaminen vaatii työntekijöitä eli palkkarahaa.

– Menetelmät eivät hoida ketään. Olennaista on taata, että meillä on riittävästi ammattilaisia huolehtimassa tarpeen mukaisista mielenterveyspalveluista. Esimerkiksi terveydenhoitajien menetelmäosaamista on hyvä lisätä. Ennen kaikkea pitää kuitenkin varmistaa, että heitä on riittävästi, jotta lyhyille hoitojaksoille on aikaa.

Jo olemassa olevat ennaltaehkäisevät palvelut olisivat ansainneet mielenterveysstrategiassa keskeisemmän roolin.

– Nyt korostetaan menetelmiä mutta puuttuu vankka kannanotto siihen, että työntekijöitä tarvitaan lisää. Lasten ja nuorten samoin kuin ikäihmisten mielenterveyttä tuetaan parhaiten arjessa, Ahtola toteaa.

Hänen mukaansa on olennaista, että kansalainen pääsee psykologin vastaanotolle vähintään yhtä helposti kuin lääkärille ilman lähetettä.

– Onkin hyvä, että psykologille pääsy sisältyy hoitotakuun tiukentamiseen.

Opiskeluhuollon perusongelmana resurssien puute

Ahtola odotti, että mielenterveysstrategiaan olisi kirjattu lakisääteisten opiskeluhuollon palvelujen vahvistaminen.

– Koulussa tehtävä yhteisö- ja ryhmätason työ ja yksilötason hoitotyö erotetaan strategiassa täysin. Suunnitelmien tekijöiltä on selvästi puuttunut tietoa siitä, mitä opiskeluhuollossa jo nyt tehdään. Samalla unohdetaan, että suurin ongelma siellä on resurssien puute. Henkilöstömitoitukset olisi saatava sitoviksi, ja esimerkiksi tällä hetkellä kunnista puuttuu 500 psykologien vakanssia. Myös varhaiskasvatuksen psykologien puute on todellinen ongelma, Ahtola painottaa.

Todellinen aukko on aikuisten palveluissa

Ahtolan mukaan strategiaan olisi pitänyt kirjata kansalaisten tasavertainen oikeus päästä mielenterveyden häiriöiden laadukkaaseen, psykososiaaliseen hoitoon matalalla kynnyksellä.

– Lasten ja nuorten hoitopolku ei ole kunnossa lähinnä resurssien puutteen vuoksi. Mutta todellinen aukko meillä on aikuisten mielenterveyspalveluissa: kansalainen ei useimmissa kunnissa pääse psykologin vastaanotolle, ellei ole opiskelija tai hyvän työterveyshuollon piirissä.

Jokaiselle suomalaiselle tulisi Ahtolan mukaan taata oikeus tarpeen mukaiseen, oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon jo perusterveydenhuollossa. Myös osatyökykyisten mahdollisuuden työntekoon ja kuntoutukseen olisi pitänyt näkyä linjauksessa vahvemmin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmän valmistelema kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa suomalaista mielenterveystyötä vuosina 2020–2030.

Live24magazine

17.02.2020Usein kouluriidan taustalla ovat heikot vuorovaikutustaidot
15.02.2020Ei vihapuheelle - Lapinjärvellä juhlitaan rakkauden puolesta
15.02.2020Selvitys: Pörssiyritykset paremmassa kunnossa kuin kertaakaan --"Valmiita kohtaamaan koronavirus"
15.02.2020Humanitaarinen katastrofi Syyrian Idlibissä - tuhansia lapsia leireillä ankarissa talviolosuhteissa
15.02.2020Koronavirus hakkereiden täkynä - Lisätietoja epidemiasta tarjoava roskaposti levittää haittaohjelmaa
13.02.2020Suomen Pankin nimissä huijausviestejä - älä avaa linkkiä
12.02.2020Tuulilasin puhdistaminen on helppo liikenneturvallisuusteko
12.02.2020Kuljetusalalle 3-vuotinen sopimusratkaisu
12.02.2020Lähes 1000 helsinkiläiskoululaista opetteli nettimaailman empatiataitoja
11.02.2020Psykologiliitto: Nuorten mielenterveyspalveluja ei paranneta vain menetelmillä - tarvitaan tekijöitä

Siirry arkistoon »