Avoin kirje kaupungin päättäjille: Oulun teatterin toiminta turvattava

23.01.2020

Oulun teatteri

Oulun kaupungin tilaama, maanantaina 20.1. julkistettu Perlaconin konsulttiselvitys esittää, että teatterin kaupungin avustusta pitäisi leikata kolmen vuoden aikana niin, että vuosittainen toiminta-avustus olisi pysyvästi 450 000 euroa pienempi. Oulun teatteri tuottaa vuosittain 6-8 ensi-iltaa, teatterissa työskentelee vakituisesti 100 henkilöä, ja se on Pohjois-Suomen suurin kulttuurialan työllistäjä. Me teatterilla haluamme, että päätöksiä tehdessä otetaan huomioon se, ettei leikkaus ole mahdollinen ajamatta alas merkittävällä tavalla koko Oulun teatterin toimintaa.

Kaupunki leikkasi teatterin vuosittaisesta toiminta-avustuksesta 300 000 euroa vuonna 2017. Leikkauksesta johtuvien yt-neuvotteluiden seurauksena jouduttiin irtisanomaan kahdeksan henkilöä ja tiukentamaan kaikkia teatterin prosesseja. Tuotantokulut ovat nyt minimissä ja resurssit täydessä käytössä. Teatterin täysipainoinen toiminta ja tulevat, pakolliset investoinnit vaatisivat pikemminkin nykyisen kaupungin avustuksen korotusta. On selvää, että ehdotettu, vain kolme vuotta edellisen jälkeen mahdollisesti tehtävä leikkaus johtaisi irtisanomisiin sekä teatterin toiminnan halvaantumiseen.

Konsulttiselvityksen tekijä ei ymmärrä ison kulttuurilaitoksen rahoituksen rakennetta. Teatterin valtionavustus perustuu henkilötyövuosien määrään. Jos kaupunki leikkaa näin mittavasti avustustaan, pitää henkilöstöä irtisanoa, mikä johtaa taas valtionavustuksen pienenemiseen, ja sitä kautta alkaa teatterin ja sen toiminnan kurjistumisen kierre. Valtion ja kaupungin avustuksien pienenemisen yhteisvaikutus tulisi yhdeltä vuodelta olemaan 650 000 euron luokkaa.

Konsulttiselvitys on tehty taloudellisia hyötyjä mitaten, mutta siinä ei ole lainkaan pohdittu päätösten mittavia muita vaikutuksia yksilölle, yhteisölle ja kaupungille. Taiteelliseen toimintaan taloudelliset mittarit eivät sovi, sillä sen hyödyt ovat vaikeasti sanoitettavia, esimerkiksi yhteisyyden tunteeseen, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kaupungin imagoon liittyviä. Taide tuottaa myös empatian, sivistyksen, hyvinvoinnin ja toivon kasvua.

Ei ole mitattavissa, mitä taloudellista hyötyä oululainen nuori saa, kun hän osallistuu kouluissa kiertävään, grooming-ilmiötä käsittelevän AMA – Ask Me Anything -esitykseen ja käsittelee sen aiheita esityksen ja sen oheismateriaalin perusteella. Ei ole taloudellisesti mitattavissa, mitä hyötyä katsoja saa, kun hän Vihainen leski -näytöksen ansiosta virkistyy ja kokee uutta toivoa elämänsä suunnasta. Kulttuuripalvelujen merkitys ei välttämättä näy suoraan euroina, mutta ne vaikuttavat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen menoihin.

Ja toisaalta on tutkittu, että kaupungin kulttuuriin panostama euro palautuu kunnalle moninkertaisena. On mahdoton ajatella, että teatterista säästäminen olisi mistään näkökulmasta kaupungille kannattavaa.

On myös mahdoton ymmärtää yhtälöä, jossa Oulun kaupunki haluaa profiloitua kulttuurikaupunkina ja hakea Euroopan Kulttuuripääkaupungin statusta vuodelle 2026, mutta ehdottaa samalla yhden isoimman kulttuuritoimijansa toiminnan alasajoa. Oulun kaupungin päättäjät valitsevat tässä kaupunkinsa tulevaisuuden suuntaa: onko se kulttuurin kurjistuminen vai kukoistaminen?

Alma Lehmuskallio                                  Tuija Hyppönen
Taiteellinen johtaja                                     Toimitusjohtaja

Live24magazine

17.02.2020Usein kouluriidan taustalla ovat heikot vuorovaikutustaidot
15.02.2020Ei vihapuheelle - Lapinjärvellä juhlitaan rakkauden puolesta
15.02.2020Selvitys: Pörssiyritykset paremmassa kunnossa kuin kertaakaan --"Valmiita kohtaamaan koronavirus"
15.02.2020Humanitaarinen katastrofi Syyrian Idlibissä - tuhansia lapsia leireillä ankarissa talviolosuhteissa
15.02.2020Koronavirus hakkereiden täkynä - Lisätietoja epidemiasta tarjoava roskaposti levittää haittaohjelmaa
13.02.2020Suomen Pankin nimissä huijausviestejä - älä avaa linkkiä
12.02.2020Tuulilasin puhdistaminen on helppo liikenneturvallisuusteko
12.02.2020Kuljetusalalle 3-vuotinen sopimusratkaisu
12.02.2020Lähes 1000 helsinkiläiskoululaista opetteli nettimaailman empatiataitoja
11.02.2020Psykologiliitto: Nuorten mielenterveyspalveluja ei paranneta vain menetelmillä - tarvitaan tekijöitä

Siirry arkistoon »