Hammaslääkärit kuormittuvat ja potilaat jonottavat hoitoon - suun terveydenhuollon resurssit on laitettava kuntoon

07.11.2019

hammashoito.jpg

Kuva:kuvituskuva

Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemukset siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa.

Huolestuttavaa on, että lähes puolet kaikista hammaslääkäreistä vastasi kokevansa jonkinasteisia työuupumusoireita ja noin joka neljäs paljon kuormittavaa stressiä. Myös masennusoireita kokevien osuus on kasvanut.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Hammaslääkärien työhyvinvointi 2019 -tutkimuksesta. Hammaslääkärien työkuormitus on entisestään kasvanut verrattuna edelliseen vuonna 2014 toteutettuun tutkimukseen.

Hammaslääkäreitä kuormittaa erityisesti kokemus siitä, että potilaita ei ole mahdollista hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.

– Kuormitusta aiheuttavat myös jatkuva työpaine ja potilasjonot sekä se, että jo aloitettuja hoitoja ei ole mahdollista saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Pahimmillaan potilaan jatkohoidon venyminen usean kuukauden päähän vapaiden aikojen puuttuessa voi vaarantaa koko hoidon – esimerkiksi useita käyntikertoja vaativan juurihoidon onnistumisen, kertoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry Hammaslääkäriliitosta.

Stressi- ja työuupumusoireilua aiheuttavat myös toimimattomat tai huonosti toimivat terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä hammaslääkärien kokemat vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Tulokset eivät yllätä alalla toimivia. Terveyskeskuksiin on hakeutunut jo vuosia yhä enemmän potilaita ilman, että resursseja on ollenkaan lisätty. Samaan aikaan suun terveydenhuollon rahoitusta on entisestään kurjistettu leikkaamalla yksityisen hammashoidon Kela-korvauksia. Suun terveydenhuollon palveluissa yksityisen sektorin rooli koko väestön hoidossa on tärkeä.

– Kohtuuton työn määrä on tärkeä työuupumusta selittävä tekijä hammaslääkäreillä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten alle 36-vuotiaiden entisestään kasvanut kuormittuneisuus, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

Kasvavan kuormituksen ja työuupumuksen ohella hammaslääkärit kokevat edelleen työnimua ja sitoutuminen omaan työhön on säilynyt vahvana. Tärkeimpiä voimavaroja ovat esimerkiksi työn arvostus ja itsenäisyys, oman työn tulosten näkeminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä myönteiset potilaskontaktit ja kokemus työn merkityksestä.

Eerolan mukaan tilanteeseen on pakko saada pikaisesti korjaus osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta.

– Suun terveydenhuoltoon tarvitaan sekä lisää resursseja että alan omaa kehittämistyötä ja hyvää johtamista. Sekä työn tuloksiin että työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kohtuullistamalla työn vaatimuksia ja vahvistamalla työn voimavaroja. On tärkeätä huolehtia molemmista prosesseista, ja jo riittävän varhaisessa vaiheessa. Työn imu on työuupumusoireiluakin vahvemmin yhteydessä työssä suoriutumiseen.

– Hyviin hoitotuloksiin pääseminen yhdessä potilaan kanssa on viime kädessä tärkein hammaslääkärin työn voimavaratekijöistä. Hammaslääkärit haluavat tehdä työtä potilaan parhaaksi – työntekoa ja -tekijää tukevassa ympäristössä.

Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa -tutkimus

Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen 2019 kysely postitettiin Hammaslääkäriliiton jäsenille (4 394 henkilöä), vastausaika 10.1.–4.3.2019.
Kyselyyn vastasi 2 318 hammaslääkäriä (vastausprosentti 53 %). Tulokset valmistuivat lokakuun 2019 lopulla.
Vastaajista 63 % (1 352) työskenteli julkisella ja 37 % (803) yksityisellä sektorilla.
Vastaajien ikäryhmät: 56–65 v. (43 %), 46–55 v. (23 %) ja 26–35 v. (18 %). Naisia 74 % ja miehiä 26 %.
Kokopäivätyössä 73 %, osa-aikatyössä 15 %, osa-aikaeläkkeellä 2,1 %, eläkkeellä iän perusteella 2,2 %. Esimiehiä (alaisia useampi kuin yksi) 19 %.
Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus 2019 on jatkoa vuosien 2003, 2006, 2010 ja 2014 tutkimuksille. Tutkimussarjan on toteuttanut Työterveyslaitos tutkimusprofessori Jari Hakasen johdolla yhteistyössä Hammaslääkäriliiton kanssa. Vuoden 2019 tutkimuksen tekoon on osallistunut myös Työterveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen.
Tutkimus selvittää hammaslääkärien näkemyksiä muun muassa työoloista (voimavarat ja vaatimukset), työhyvinvoinnista, työn muutoksista, terveydestä, työkyvystä ja eläköitymisaikeista.
Tutkimuksessa on seurattu osittain samoja henkilöitä jo yli 10 vuoden ajan, mikä antaa ainutlaatuista tietoa työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista.

Live24magazine

16.11.2019Pron edustajisto: Työnantajien kohtuuttomat tavoitteet on kerrottava avoimesti heille, joiden asioista juuri nyt neuvotellaan
15.11.2019Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat on julkistettu - kuusi teosta kilpailee 12 000 euron palkinnosta
15.11.2019Kuopion kaupungin Martti Merenmaa - stipendi myönnetään tänä vuonna esseisti Antti Hurskaiselle
14.11.2019Taloushallintoliitto: Eräät yritykset eivät saa pankkitiliä
14.11.2019Liike Nyt merkitty puoluerekisteriin
14.11.2019Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomea koskevan ratkaisun turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa
14.11.2019Sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua
14.11.2019Gojira ja Deftones täydentävät Tuskan ohjelmaa
14.11.2019Pikkujoulukausi on alkanut - lakimies neuvoo
13.11.2019SDP:n Viitanen: Vihdoin työttömiä kurittanut aktiivimalli saa mennä

Siirry arkistoon »