Maalittaminen tulee kriminalisoida - poliisit, lakimiehet, syyttäjät, tuomarit ja voudit tukevat Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien esitystä

01.07.2019

law-1898965_640.png

Poliisit ja oikeushallinnon järjestöt asettuvat tukemaan Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien lakiesitystä maalittamisen krimalisoinniksi. Maalittaminen on koko demokraattista oikeusjärjestelmää horjuttavaa toiminta, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies. Kuva: Kuvituskuva.

Virkamiehiin kohdistuva maalittaminen on viime vuosina yleistynyt haitallinen ilmiö, jolla pyritään vaikuttamaan koko demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän ytimeen; poliisitoimintaan, syyteharkintaan ja lainkäyttöön.

Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit ovat jättäneet 17. kesäkuuta 2019 oikeusministeriölle lainsäädäntöesityksen viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys r.y., Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit r.y. tukevat esitystä kaikilta osin.

Kansalaisten ja oikeusvaltion suojaksi

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa virkamiehestä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä eri tavoin hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan. Yksittäinen virkamies on maalittamisessa vain välikappale, vaikka toiminta henkilöityykin häneen.

– Viranomaistoiminnan turvaaminen on laillisesti toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Maalittamiseen tulee puuttua koko yhteiskunnan ja kaikkien kansalaisten suojaamiseksi, järjestöt korostavat.

Viranomaistoimintaa turvataan rikoslain 16 luvussa. Rikoslaki ei ole pysynyt täysin mukana ajassa, eivätkä olemassa olevat pykälät riitä muuttuneessa toimintaympäristössä. Siksi liitot kannattavat erillistä maalittamisen kriminalisoivaa lisäystä rikoslain 16:een lukuun.

Asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi

Nykylainsäädäntö ei suojaa riittävästi maalittamiselta. Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä.

Monet maalittamiseen soveltuvat rikosnimikkeet ovat asianomistajarikoksia, jolloin yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkea.

Järjestöt tukevat lainsäädäntöesitystä, jonka mukaan soveltamisalaltaan yleisten, maalittamiseen soveltuvien asianomistajarikosten kriminalisoinnit muutettaisiin viralliseen syytteen alaisiksi rikoksiksi tilanteissa, joissa henkilö joutuu rikoksen kohteeksi omien tai läheisensä työ- tai virkatehtävien vuoksi. Tällöin asian eteenpäin vieminen ei jäisi uhrin vastuulle, vaan myös työnantajalla olisi mahdollisuus käynnistää prosessi.

Syyteoikeus on jo lievän pahoinpitelyn osalta järjestetty edellä mainitulla tavalla; lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, kun teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

Työnantajalla on velvollisuus puuttua

Syyteoikeuden järjestäminen virallisen syytteen alaiseksi on perusteltua myös työsuojelullisesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva häirintä kaikissa muodoissaan on työhön liittyvä terveys- ja turvallisuusriski. 

– Työnantajalla on jo nyt työturvallisuuslakiin perustuva yleinen velvollisuus huolehtia, ettei työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden vaaraa työssä, sekä tarvittaessa velvollisuus puuttua terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin.

Maalittaminen ei kuulu sananvapauden piiriin

Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva oikeus kritisoida virkamiehen tai viranomaisen toimintaa on eri asia, kuin yksittäiseen virkamieheen kohdistuva häirintä, järjestöt korostavat.

– Tarkoituksellisesti loukkaavaa tai häiritsevää toimintaa ei tule sallia missään tilanteessa eikä missään muodossa, järjestöt painottavat.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että maalittaminen ilmiönä erotetaan vihapuheesta. Maalittaminen voi olla kielteisen julkisuuden avulla tai sillä uhkaamalla tapahtuvaa epäasiallista vaikuttamista viranomaistoiminta. Maalittaminen ei kuitenkaan välttämättä ole julkista.

– Maalittamisella ei tarkoiteta yksittäisiä vihanpurkauksia sosiaalisessa mediassa, saati poliisipartion keikkapaikalla saamaa välitöntä asiakaspalautetta, korostaa SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

– Oleellista on, että maalittamisen tarkoituksena on vaikuttaa viranomaisen kykyyn tai haluun hoitaa virkatehtäväänsä tai tulevia virkatehtäviä, korostavat liitot.

Järjestöt esittävät, että oikeusministeriö ryhtyy välittömiin toimiin maalittamisen kriminalisoimiseksi sekä muihin esityksessä mainittuihin lainsäädäntömuutoksiin, ja toivovat, että valmistelu toteutetaan työryhmässä, jossa ovat edustettuina ainakin allekirjoittaneet henkilöstöjärjestöt ja lainsäädäntöesityksen tehneet osapuolet. Allekirjoittaneet ovat  Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Suomen Lakimiesliitto ry Suomen Syyttäjäyhdistys r.y, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit r.y.

Live24magazine

14.09.2019Velallisten tuki ry.llä laiton rahankeräys?
14.09.2019Moottorisahalla Guinnessin maailmaennätys murskaksi!
14.09.2019Suomen riistakeskus: Koiravahinkojen riski susialueilla kasvaa syksyllä
14.09.2019Kantarelli valittiin Marttojen äänestyksessä Suomen kansallissieneksi
12.09.2019Aluehallintovirastojen ylijohtajien virkoihin 62 hakemusta
12.09.2019Selvitys: Järjestelmään jääneistä rikostuomioista 40 vanhentunut, joukossa ei vankeustuomioita
12.09.2019Kysely: Rippikoulu saa nuorilta kiitettävän arvosanan
11.09.2019Kuopion Porttiin avataan päiväkoti
11.09.2019Satakuntaan merkittävä uusi hankerahoitus - työpaikoille uusia monikulttuurisia osaajia
10.09.2019Velallisen tarina: Aki Rintakangas - velka asiat ovat olleet läsnä koko elämän ajan

Siirry arkistoon »