Riskiarvio kartoittaa Suomen kansalliset riskit ja niiden vaikutukset elintärkeisiin toimintoihin

31.01.2019

Teknologian ja logistiikan häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkön saannin suurhäiriöt. Kuvituskuva.

Suomen kansallinen riskiarvio on valmistunut. Tavoitteena on ennakoida Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. EU:n pelastuspalvelumekanismi velvoittaa kaikkia jäsenmaita tekemään kansallisen riskiarvion. Suomen riskiarvio toimitettiin Euroopan komissiolle joulukuussa 2018.

Riskiarviossa on pyritty löytämään riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioimaan niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt.

– Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen lisää jo nykyisin tunnettujen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia riskejä, kuten tulvia, rajuilmoja ja metsäpaloja. Samalla se tuo uusia, hitaammin kehittyviä riskejä. Näkyvimpiä vaikutuksia ovat viime vuosina olleet metsätuhot ja pitkät sähkökatkot, riskiarvion valmistelusta vastannut ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio kertoo.

Uhkat vaihtelevat viestintäverkkojen häiriöistä sotilaallisen voiman käyttöön

Kansallinen riskiarvio kattaa 20 uhkamallia tai häiriötilannetta, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Samalla on arvioitu sitä, onko häiriöiden todennäköisyys kasvanut vai pysynyt ennallaan.

Yhteiskunnan vakauteen vaikuttavia riskejä ovat muun muassa julkisen talouden vakava häiriö, sotilaallisen voiman käyttö tai laajamittainen maahantulo. Teknologian ja logistiikan häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkön saannin suurhäiriöt tai viestintäverkkojen vakavat häiriöt. Terveysturvallisuuden riskejä ovat influenssapandemia tai helposti leviävä vakava eläintauti. Laajoilla onnettomuustilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta Suomessa tai lähialueilla.

Kansallinen riskiarvio ja alueelliset arviot muodostavat kokonaisuuden

Kansallisen riskiarvion laatimisen kanssa on samaan aikaan valmisteltu alueelliset riskiarviot, joissa otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat tai häiriötilanteet. Tarkoitus on, että valtakunnallisen riskiarvion kokonaisuus muodostuu kansallisesta sekä alueellisista riskiarvioista.

Kansallinen riskiarvio on olennainen osa kansallista varautumista ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Riskiarvio on valmisteltu sisäministeriön johdolla yhdessä kaikkien ministeriöiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Työn ohjauksesta on vastannut Turvallisuuskomitea.

Riskiarvioiden laatimista kehitetään sisäministeriön johdolla. Sisäministeriön tavoitteena on, että sekä kansallisen että alueellisen tason riskien arviointi kehittyy jatkuvaksi prosessiksi. 

Live24magazine

17.08.2019Oikeusministeriön ehdotus valtion talousarvioon 2020
14.08.2019Rahanpesulaki edellyttää aktiivisia toimia yrityksiltä
13.08.2019Turun kaupunki : Oikaisu Sepänkatu 2:n tutkimuksiin liittyen
13.08.2019Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen tiesäähän voidaan arvioida entistä tarkemmin
13.08.2019Nyt puhuu Jari Aarnio
12.08.2019Janne Leinosesta Kelan johtava ylilääkäri
12.08.2019Oikeusministeriö : Summaaristen riita- asioiden käsittelyyn muutoksia syyskuussa
09.08.2019Tutkimus : Runsas ruutuaika on yhteydessä lasten ylipainoon
09.08.2019Selvitys: Budjettineutraali perustulo vähentäisi hieman köyhyyttä, mutta ei lisäisi työnteon kannattavuutta
08.08.2019Iskelmä-Finlandia on myönnetty Vicky Rostille!

Siirry arkistoon »