Blogit / Kolumnit

Kolumni: Sosiaaliturvan uudistamisen on lähdettävä arvoista ja käyttäjien tarpeista

Tiistai 26.2.2019 klo 12:39 - Liisa Siika-aho

Olen tällä hallituskaudella pohtinut sosiaaliturvan uudistamista Toimi-hankkeessa (Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke). Sosiaaliturvaa on uudistettu jokaisella hallituskaudella. Emme ole olleet seisovassa vedessä.

Kokonaistarkastelu viime vuosilta kuitenkin puuttuu ja siksi sosiaaliturvan palaset eivät sovi saumattomasti yhteen. Sosiaaliturva koostuu etuuksista ja palveluista, ja sitä pitää myös kehittää kokonaisuutena.

Monet tahot ovat viime aikoina julkaisseet omia sosiaaliturvamallejaan. Olen tutustunut niistä moniin ja niissä on paljon samaa, mutta mallit ovat vielä monelta osin yleisiä. Usein mallit kertovat kenelle annetaan, mutta lupausten rahoitus jää vähemmälle huomiolle.

Ratkaiseeko etuuksien niputtaminen todelliset ongelmat?

Etuuksien niputtaminen isommiksi kokonaisuuksiksi - varsinkin perusturvapuolella – tuntuu olevan suosittu ratkaisu. Tämä on mahdollista, mutta vaatii ison lainsäädäntötyön. En ole kuitenkaan varma, vastaako etuuksien niputtaminen ihmisten tarpeisiin.

Jos perustason sairauspäiväraha ja työttömyysturva olisivat samassa laissa, auttaisiko se etuuden hakijaa tai saajaa? Perusetuudet ovat kuitenkin euromääräisesti nytkin jotakuinkin saman tasoisia. Tällä tavalla etuuksien lukumäärä ei myöskään kovin monella etuudella vähenisi eikä sosiaaliturva siten yksinkertaistuisi.

Perusetuuksien niputtaminen loisi uuden rajapinnan ansioetuuden ja perusetuuden välille. Silloin esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha saattaisivat eriytyä toisistaan nykyistä enemmän, vaikka niillä vastataan samaan elämäntilanteeseen eli työttömyyteen.

Sosiaaliturvan käyttäjän elämäntilanne on usein hankala

Sosiaaliturva toimii kuten vakuutus: etuutta saavan ihmisen elämässä on toteutunut jokin riski. Yleensä ihmisen elämäntilanteessa on tapahtunut ikävä muutos, esimerkiksi työttömäksi jääminen tai sairastuminen. Elämäntilanne voi olla henkisesti vaativa ja jokaiselle ainutkertainen. Silloin voi olla vaikeaa selvittää omaa sosiaaliturvaansa.

Saamamme palaute liittyy usein siihen, että ihminen ei ymmärrä omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja kokee joutuneensa pompotelluksi. Jos esimerkiksi työttömällä ihmisellä on puutteita koulutuksessa ja taustalla sairauksia, kuka ottaa hänen tilanteestaan kopin ja missä järjestyksessä ongelmaa lähdetään purkamaan?

Suuret lisäpanostukset sosiaaliturvaan eivät ole realismia

Väestön ikääntyminen vaikuttaa Suomeen jopa enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten kuvittelimme. Syntyvyys alenee koko ajan ja huoltosuhde heikkenee. Ei ole realistista lisätä sosiaaliturvaan käytettyä rahaa merkittävissä määrin.

Uudistuksessa täytyy olla kyse siis lähinnä rahan kohdentamisesta paremmin ja vaikuttavammin. Kaikissa sosiaaliturvauudistuksissa on myös ihmisiä, joiden etuudet heikentyvät. Tähän on oltava poliittinen valmius. Maksuhalukkuuden ja yhteiskuntarauhan vuoksi sekä maksajan että saajan on koettava järjestelmä oikeudenmukaiseksi.

Mistä aloitetaan?

Mistä uudistustyö pitäisi sitten aloittaa? Meillä on jo eurooppalaisittain hyvin kattava sosiaaliturva. Suomi eroaa eurooppalaisista verrokkimaistaan erityisesti siinä, että meillä ihminen voi saada hyvinkin pitkää rahaetuutta kohtaamatta ketään. Etuuksien hakemisessa digitalisaatio on pitkällä, mutta olemme ehkä samalla unohtaneet henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksen.

Jos ihminen itse antaa suostumuksensa, jo nykylainsäädäntö mahdollistaa viranomaisten paremman yhteistyön. Palvelumuotoilun keinoin voisimme tehdä järjestelmästä asiakkaille ymmärrettävämmän ja toimivamman. Nopein mahdollinen muutos on parantaa toimintatapoja niin, että nykyjärjestelmä toimii paremmin. Ensimmäisenä askeleena se kannattaa ottaa, vaikka se ei poista lainsäädännön kehittämistarpeita.

Sosiaaliturvan uudistaminen tarkoittaa arvovalintoja. Niitä odotamme vaalikeskusteluista ja hallitusohjelmasta. Äänestäjät ratkaisevat uudistuksen suunnan.

Liisa Siika-aho
johtaja
sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaaliturva, etuudet, väestö

Kolumni : Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Maanantai 9.7.2018 klo 13:20 - Jere Päivinen

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi verrattuna.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestö, ikääntyminen, maahanmuuttajat, työllistyminen

Kolumni: Onnistuneella viestinnällä taataan demokratian toteutuminen

Tiistai 20.2.2018 - Thomas Sund, Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö

Valtiovarainministeriö

Kohta pääset vaikuttamaan oman maakuntasi asioihin, mutta tiedätkö mistä vaaleissa on kyse? Kysymys on tärkeä ja varmasti aiheellinen. Hallitus antaa maaliskuussa maakuntia koskevan lainsäädännön eduskunnalle ja ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Tiukasta valmisteluaikataulusta huolimatta maakunta- ja sote-uudistuksen viestintää on toteutettu suunnitelmallisesti koko reformin ajan, mutta viestintä on tähän asti suunnattu valmistelijoille ja asiantuntijoille. Painopiste muuttuu maaliskuussa, jolloin asukkaille suunnattu Maakunta tutuksi -viestintäkampanja käynnistyy. Laaja kampanja jatkuu maakuntavaaleihin asti ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta maakuntien vastuista, päätöksenteosta ja toiminnasta. Viestintäkampanja toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi muun muassa radiossa, televisiossa, sosiaalisen median sovelluksissa ja ulkomainonnan avulla.

Viestintäkampanjan suunnittelun yhteydessä olemme kyselyn avulla selvittäneet asukkaiden tietoisuutta maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä asioista. 1 000 henkilön vastauksista käy selkeästi ilmi, että viestintäkampanjalle on vahva tilaus. Kyselyyn vastanneet arvioivat tuntevansa parhaiten mediassa paljon esillä olleet sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulevat muutokset, mutta monet maakuntien muut tehtävät jäävät vielä osittain hämärän peittoon. Olemme hyödyntäneet kyselyn tuloksia viestintäkampanjan suunnittelussa ja painotusten valinnassa.

Onnistuneet ensimmäiset vaalit

Mediassa on esitetty huolta maakuntavaalien äänestysvilkkaudesta sekä puolueiden valmiudesta maakuntavaalitoimintaan ja ehdokasasetteluun. Hyvällä viestinnällä takaamme asukkaiden riittävän tiedonsaannin ja demokratian toteutumisen.

On tärkeää, että maakuntademokratialle saadaan hyvä alku, koska ensimmäiset maakuntavaltuustot luovat maakunnille sen toiminnan perustan. Valtuustoilla on maakuntien toimintaa ja taloutta koskeva kokonaisvastuu. Niiden tehtävänä on muun muassa päättää maakuntien hallinnosta, toimielimistä ja organisaatiosta. Maakuntavaltuustot asettavat maakunnan johtamisjärjestelmän ja valitsevat johtavat virkamiehet. Lisäksi ne hyväksyvät maakuntastrategian, jossa linjataan muun muassa sote-palvelustrategia, palvelulupaus sekä maakunnan sote-palveluverkko.

Kyselyssä kysyimme muiden asioiden ohella, kuinka todennäköisesti vastaaja äänestää maakuntavaaleissa. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti äänestävänsä maakuntavaaleissa. Lokakuussa nähdään, mikä äänestysprosentti lopulta on, mutta ensimmäiset maakuntavaalit voivat lopulta kiinnostaa asukkaita odotettua enemmän.

Teemme kaikkemme lisätäksemme yleistä tietoisuutta tulevien maakuntien toiminnasta ja vastuista. Uskon, että parempi tietoisuus maakuntien vastuista ja tehtävistä johtaa hyvään äänestysprosenttiin ja lisää toisaalta potentiaalisten vaaliehdokkaiden halukkuutta asettua ehdolle.

Maakunnat kantavat vastuuta viestinnästä

Valtiotasoisen viestintäkampanjan lisäksi on vuoden 2018 aikana tulossa runsaasti muita viestinnällisiä toimenpiteitä. Oikeusministeriö toteuttaa kattavan viestintäkampanjan, jossa keskitytään vaaleihin ja niiden järjestämiseen. Kuntaliiton maakuntavaaleihin liittyvät viestintäkampanjat alkavat puolestaan kesän ja syksyn aikana.

Teemme myös jatkossa viestintäkampanjoita eri painotuksilla (esimerkiksi sote) ja jatkamme hyvää yhteistyötä maakuntien viestijöiden kanssa. Maakuntien omat viestijät valmistelevat viestintämateriaaleja ja alueellisia kampanjoja, joissa esitellään alueiden omia näkökulmia.

Suosittelen lämpimästi olemaan yhteydessä oman maakunnan valmistelijoihin ja viestijöihin. Tietoa ja tukea on runsaasti tarjolla jo nyt.

Maakuntien vastuu kansalaisviestinnästä kasvaa jatkossa. Itsehallinnollisten maakuntien on huolehdittava siitä, että maakunnalliselle ja alueelliselle viestinnälle on varattu riittävästi resursseja.

Hyvällä viestinnällä, suunnitelmallisuudella ja riittävillä viestinnän resursseilla voidaan välttää monta karikkoa.

Thomas Sund,

Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö

Maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestinnän koordinointi, muutosviestinnän valmistelu ja johtaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakunta, sote, viestintä