Blogit / Kolumnit

Kolumni : Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Maanantai 9.7.2018 klo 13:20 - Jere Päivinen

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi verrattuna.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestö, ikääntyminen, maahanmuuttajat, työllistyminen

Kolumni: Onnistuneella viestinnällä taataan demokratian toteutuminen

Tiistai 20.2.2018 - Thomas Sund, Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö

Valtiovarainministeriö

Kohta pääset vaikuttamaan oman maakuntasi asioihin, mutta tiedätkö mistä vaaleissa on kyse? Kysymys on tärkeä ja varmasti aiheellinen. Hallitus antaa maaliskuussa maakuntia koskevan lainsäädännön eduskunnalle ja ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Tiukasta valmisteluaikataulusta huolimatta maakunta- ja sote-uudistuksen viestintää on toteutettu suunnitelmallisesti koko reformin ajan, mutta viestintä on tähän asti suunnattu valmistelijoille ja asiantuntijoille. Painopiste muuttuu maaliskuussa, jolloin asukkaille suunnattu Maakunta tutuksi -viestintäkampanja käynnistyy. Laaja kampanja jatkuu maakuntavaaleihin asti ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta maakuntien vastuista, päätöksenteosta ja toiminnasta. Viestintäkampanja toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi muun muassa radiossa, televisiossa, sosiaalisen median sovelluksissa ja ulkomainonnan avulla.

Viestintäkampanjan suunnittelun yhteydessä olemme kyselyn avulla selvittäneet asukkaiden tietoisuutta maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä asioista. 1 000 henkilön vastauksista käy selkeästi ilmi, että viestintäkampanjalle on vahva tilaus. Kyselyyn vastanneet arvioivat tuntevansa parhaiten mediassa paljon esillä olleet sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulevat muutokset, mutta monet maakuntien muut tehtävät jäävät vielä osittain hämärän peittoon. Olemme hyödyntäneet kyselyn tuloksia viestintäkampanjan suunnittelussa ja painotusten valinnassa.

Onnistuneet ensimmäiset vaalit

Mediassa on esitetty huolta maakuntavaalien äänestysvilkkaudesta sekä puolueiden valmiudesta maakuntavaalitoimintaan ja ehdokasasetteluun. Hyvällä viestinnällä takaamme asukkaiden riittävän tiedonsaannin ja demokratian toteutumisen.

On tärkeää, että maakuntademokratialle saadaan hyvä alku, koska ensimmäiset maakuntavaltuustot luovat maakunnille sen toiminnan perustan. Valtuustoilla on maakuntien toimintaa ja taloutta koskeva kokonaisvastuu. Niiden tehtävänä on muun muassa päättää maakuntien hallinnosta, toimielimistä ja organisaatiosta. Maakuntavaltuustot asettavat maakunnan johtamisjärjestelmän ja valitsevat johtavat virkamiehet. Lisäksi ne hyväksyvät maakuntastrategian, jossa linjataan muun muassa sote-palvelustrategia, palvelulupaus sekä maakunnan sote-palveluverkko.

Kyselyssä kysyimme muiden asioiden ohella, kuinka todennäköisesti vastaaja äänestää maakuntavaaleissa. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti äänestävänsä maakuntavaaleissa. Lokakuussa nähdään, mikä äänestysprosentti lopulta on, mutta ensimmäiset maakuntavaalit voivat lopulta kiinnostaa asukkaita odotettua enemmän.

Teemme kaikkemme lisätäksemme yleistä tietoisuutta tulevien maakuntien toiminnasta ja vastuista. Uskon, että parempi tietoisuus maakuntien vastuista ja tehtävistä johtaa hyvään äänestysprosenttiin ja lisää toisaalta potentiaalisten vaaliehdokkaiden halukkuutta asettua ehdolle.

Maakunnat kantavat vastuuta viestinnästä

Valtiotasoisen viestintäkampanjan lisäksi on vuoden 2018 aikana tulossa runsaasti muita viestinnällisiä toimenpiteitä. Oikeusministeriö toteuttaa kattavan viestintäkampanjan, jossa keskitytään vaaleihin ja niiden järjestämiseen. Kuntaliiton maakuntavaaleihin liittyvät viestintäkampanjat alkavat puolestaan kesän ja syksyn aikana.

Teemme myös jatkossa viestintäkampanjoita eri painotuksilla (esimerkiksi sote) ja jatkamme hyvää yhteistyötä maakuntien viestijöiden kanssa. Maakuntien omat viestijät valmistelevat viestintämateriaaleja ja alueellisia kampanjoja, joissa esitellään alueiden omia näkökulmia.

Suosittelen lämpimästi olemaan yhteydessä oman maakunnan valmistelijoihin ja viestijöihin. Tietoa ja tukea on runsaasti tarjolla jo nyt.

Maakuntien vastuu kansalaisviestinnästä kasvaa jatkossa. Itsehallinnollisten maakuntien on huolehdittava siitä, että maakunnalliselle ja alueelliselle viestinnälle on varattu riittävästi resursseja.

Hyvällä viestinnällä, suunnitelmallisuudella ja riittävillä viestinnän resursseilla voidaan välttää monta karikkoa.

Thomas Sund,

Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö

Maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestinnän koordinointi, muutosviestinnän valmistelu ja johtaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakunta, sote, viestintä