Blogit / Kolumnit

Kolumni: Mielenterveys on pääomaa

Torstai 10.10.2019 klo 17:03 - Jaana Vastamäki

Kuva: STM

Puhe mielenterveydestä kääntyy nopeasti mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Mielenterveys on kuitenkin voimavara ja pääomaa, jota meillä kaikilla on.

Yksi tärkeimmistä aikuisten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä on työelämä. Työ sisältää monia elementtejä, jotka tukevat mielen hyvinvointia: se tarjoaa mielekästä tekemistä osana yhteisöä, antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin kontakteihin sekä rytmittää ajankäyttöämme.

Selkeimmin työn merkitys henkiselle hyvinvoinnille tulee esiin, jos menettää työpaikkansa. Työttömyyden aikana moni kamppaileekin työn haun lisäksi myös hyvinvoinnin haasteiden kanssa. 

Jokainen työpaikka voi olla hyvän mielen työpaikka.

Julkisessa keskustelussa työelämästä puhutaan usein kuluttavana ja voimavaroja syövänä tekijänä. Kuitenkin useimmat työikäiset kokevat työssäkäynnin vahvistavan hyvinvointia. 

Mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, uuden oppiminen ja työssä kehittyminen sekä esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki ovat työelämän voimavaratekijöitä.

Mielenterveyttä on myös mahdollista vahvistaa työpaikoilla suunnitellusti. Käytännön menetelmiä kootaan parhaillaan Työterveyslaitoksella Hyvän mielen työpaikka -työkalupakkiin. 

Jokainen työpaikka voi kehittää omasta organisaatiostaan mielen hyvinvointia tukevan ja saada Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustukseksi. 

Työelämän muutokset – välttää vai sopeutua?

Työelämässä ja sen muutoksissa eteen tulee toistuvasti tilanteita, jotka haastavat jaksamistamme. Osa haasteista tai riskeistä on sellaisia, joita voidaan välttää, mutta moniin on vain sopeuduttava. 

Työelämän muutoksissa tarvitaankin vahvoja voimavaroja, jotka voivat puskuroida haastavien tilanteiden hyvinvointivaikutuksia. Tällaisia voimavaroja ovat yksilöiden mielen hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden resilienssi eli uudistumiskyvykkyys. 

Resilienssi on taito, joka auttaa organisaatiota kohtaamaan uusia tilanteita, selviytymään muutoksista ja pysymään elinvoimaisena arjen haasteista, epävarmuuksista ja kriiseistä huolimatta. Organisaatio ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan ulkoiseen haasteeseen, ellei se pysty resilienttiin toimintaan sisäisissä prosesseissaan. 

Ei riitä, että satsataan mielenterveysongelmien hoitoon.

Tulevaisuuden työssä mielenterveyden merkitys korostuu. Työntekijän on hallittava erilaisia työ-rooleja, sopeuduttava jatkuvaan muutokseen ja motivoiduttava jatkuvaan uuden oppimiseen. 

Uuden oppimisessa korostuvat erityisesti metataidot, joita ovat muun muassa kriittinen ajattelu, kyky keskittyä olennaiseen tietotulvasta huolimatta sekä hyvät vuorovaikutus ja verkostoitumistaidot. 

Metataitojen oppimisen perustana on hyvä mielenterveys. Hyvä mielenterveys tarkoittaa myös kykyä joustavuuteen, kykyä toimia ennakoimattomissakin tilanteissa, kykyä sopeutumiseen uusissa ympäristöissä sekä kykyä toimia haastavissakin sosiaalisia taitoja vaativissa tilanteissa. 

Hyvä mielenterveys on pääomaa, jonka varaan tulevaisuutta rakennetaan. Ei riitä, että satsataan ongelmien ratkomiseen ja mielenterveysongelmien hoitoon. Työn murroksen myötä hyvästä mielenterveydestä tulee yhä tärkeämpää pääomaa, jota on ymmärrettävä arvostaa ja vahvistaa jo nyt. 

Jaana Vastamäki
Erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, työttömyys, työelämä

Kolumni : Sovitellun työttömyysturvan maksuviive historiaan

Torstai 1.11.2018 klo 13:30 - Ministeri Mattila

Pirkko-Mattila-7.jpg

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä niin sanotusta työllisyyspaketista eli joukosta toimia työllisyyden edistämiseksi. Yksi tähän pakettiin sisältynyt hanke oli kehittää työttömyysturvan sääntöjä niin, että työttömyysetuuden sovittelua koskevat säännökset eivät olisi enää esteenä työn vastaanottamiselle. Tähän liittyvä hallituksen esitys on annettu tänään.

Meillä on tällä hetkellä todella hyvä työttömyysetuuden ja osittaisen työllistymisen yhdistelmä jos sitä arvioidaan yksinomaan eurojen kautta. Voi todeta, että työttömyysturvan sovittelua koskeva lainsäädäntö on kansainvälisesti vertailtuna jopa antelias. Sovittelussa on käytössä suojaosa, eli kuukaudessa voi ansaita 300 euroa eikä se alenna työttömyysetuutta. Vasta suojaosan ylittävä osa tuloista vaikuttaa työttömyysturvaan, ja silloinkin vain puolet tuosta ylitteestä vähentää kuukaudelta maksettavaa työttömyysetuutta.

Julkisessa keskustelussa ja ihmisten arjessa työttömyysetuuden sovittelu ei kuitenkaan ole näyttäytynyt pelkästään myönteisenä, vaikka järjestelmä etuuden määrää koskevan sääntelyn osalta tukeekin työn vastaanottamista.

Pikemminkin osittainen työllistyminen eli lyhytkestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön vastaanottaminen tuntuu aiheuttavan huolta. Tällä hetkellä työttömyysturvan sovittelu tapahtuu ansaintaperiaatteen mukaisesti. Jos työ tehdään marraskuussa, siitä saatava palkka sovitellaan yhteen marraskuulta maksettavan työttömyysturvan kanssa. Näin tehdään, vaikka palkka maksettaisiin vasta joulukuun lopussa. Palkkatiedon odottamisesta on usein aiheutunut viive siihen, milloin ihminen on saanut sovitellun työttömyysetuutensa ja palkka on vaikuttanut etuuden määrään jo sellaisena aikana, jolloin se ei ole vielä ollut käytettävissä.

Tänään annetulla hallituksen esityksellä helpotetaan osittaista työllistymistä vähentämällä niitä viiveitä, joita sovitellun työttömyysturvan maksamiseen voi liittyä.

Tavoite saavutetaan myös varsin yksinkertaisella keinolla: muuttamalla sitä, milloin palkka vaikuttaa. Jatkossa siirryttäisiin tilanteeseen, jossa palkka soviteltaisiin työttömyysturvan kanssa yhteen maksuperusteisesti. Jos siis marraskuun työstä maksettava palkka maksetaan vasta joulukuussa, palkka vaikuttaa joulukuulta maksettavaan työttömyysturvaan ja marraskuun työttömyysturva voitaisiin maksaa täytenä.

Osa-aikatyö on noussut keskusteluun viime aikoina myös siitä näkökulmasta, ettei sitä suinkaan aina tehdä ihmisen omasta halusta ja osa-aikatöiden määrä näyttää myös lisääntyneen. Näitäkään seikkoja ei ole syytä sivuuttaa. Nyt tehty muutos on tästä huolimatta askel oikeaan suuntaan ja taustalla on tavoite, ettei palkasta tule ihmiselle taakkaa ja huolta.

Työllisyyden edistäminen on olennainen tavoite, jotta myös tulevaisuudessa pystymme huolehtimaan hyvinvointivaltiolle kuuluvista vastuista. Sen edistämiseksi tarvitaan lisää lainsäädäntöä, joka tekee osittaisen työn ja työttömyysturvan yhdistämisen toimivaksi kokonaisuudeksi yksilölle. Hienoa, että otimme tänään taas yhden askeleen kohti tavoitetta!

Pirkko Mattila

sosiaali- ja terveysministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyysturva, työllistyminen, soviteltupäiväraha

Kolumni : Tasa-arvoa työttömille

Maanantai 5.3.2018 klo 13:27 - Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri

Pirkko-Mattila-3.jpg

Kuva:Valtioneuvosto

Aika ajoin keskusteluissa ja tutkimuksissa nousee kysymys siitä, kuuluisiko ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille työttömille vaikka nykyjärjestelmämme perustuu ajatukseen vakuuttamisesta.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen kynnyksellä on hyvä arvioida tämäkin kokonaisuus. Myös tuore OECD:n maaraportti 2018 ehdotuksineen nostaa esiin tarpeen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuuden arvioinnista.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä on tänään asetettu selvityshenkilö, joka lokakuun loppuun mennessä arvioi ja selvittää nykyjärjestelmää ja sen kehittämistarpeita.

Kannustinloukkujen vähentämistä ja sosiaaliturvan tulevaisuutta koskien on tällä hallituskaudella toteutettu useita ainutlaatuisia hankkeita. Moni on vielä käynnissäkin, perustulokokeilu on suuren kansainvälisen huomion kohteena ja saamme siitä paljon eväitä tulevaisuuden uudistuksiin. Käynnissä on myös osallistavan sosiaaliturvan kokeilu sekä osatyökykyisten kärkihankkeessa toteutettavat hankkeet, kuten niin kutsuttu lineaarinen malli työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamisesta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan arviointi istuu hyvin tähän selvitettävien asioiden kokonaisuuteen. Sillä on tärkeä rooli työllisyyden ja toimeentulon kokonaisuudessa.

Nämä kaikki selvitykset ja kokeilut tähtäävät lopulta samaan päämäärään, siihen miten uudistamme koko perusturvaamme. Ennen kaikkea, miten teemme sen ihmisen kannalta kestävällä, kannustavalla ja inhimillisellä tavalla. Niin, että jatkossa tuki ja turva muotoutuu ihmisen tarpeisiin ja elämäntilanteeseen, eikä ihminen tuen koukeroihin.

Ja palatakseni vielä selvityksen taustoihin, pidän tärkeänä, että järjestelmämme ei jakaisi työttömiä kahteen leiriin. Selvityshenkilön tehtävänä on tuottaa kuvaus nykytilasta ja selvittää ansioturvan kehittämistarpeita. Toivon, että löytäisimme keinon, jolla voitaisiin edistää tasa-arvoa tässäkin asiassa.

Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyysturva, sosiaaliturva

Aktiivimalli osa 2: pääasiat ja huolet

Maanantai 15.1.2018 klo 16:44 - Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki

Väärinkäsitykset aktiivimallista vievät huomion pääasioista.

Työttömyyden keskimääräinen kesto on nykyisin yli vuosi (dia 2). Jos se ei lyhene, työttömyys alenee vain, jos työttömyysriski alenee. Kun nykysuhdanne on ohi tai automaatio vie töitä, tuo riski nousee.

Työttömyyden keskimääräinen kesto määrittää siis pitkälti työttömyyden tason. Työttömän köyhyysriski on Suomessa kymmenen kertaa suurempi kuin työllisen. Pitkittyvä työttömyys johtaa usein syrjäytymiseen.

Suomi on monin keinoin yrittänyt ilman tuloksia lyhentää työttömyyttä. Monet muut maat ovat onnistuneet siinä alentamalla työttömyysetuutta selvästi työttömyyden kestettyä tietyn aikaa.

Aktiivimallissa etuus on työttömyyden pitkittyessä aina parempi kuin alussa, vaikka alun etuus nousi (dia 3). Yhdenkin aktiivisuusehdon täyttyessä etuus on vielä korkeampi alun etuuteen nähden. 

Etuus siis nousee työttömyyden alussa, pysyy vähintään sillä tasolla ja aktiivisuus nostaa sen vanhalle tasolle. Muiden maiden malleihin nähden tätä voi pitää reiluna tapana lyhentää työttömyyttä.

Aktiivimalli alentaa työttömyyttä yhtä paljon kuin noin 15 prosentin etuuden pudotus puolen vuoden kohdalla. Se kannustaa työhön ja palveluihin koko työttömyyden ajan, ei vain puolen vuoden kohdalla.

Aktiivimallia koskevien huolten vähentäminen

Huolena on ollut työvoimapalvelujen saatavuus, jota voi mitata aktivointiasteella (palveluissa olevat / palveluissa olevat + työttömät). Se on noussut ja alueiden erot ovat melko pieniä (dia 4).  

Huolta ovat aiheuttaneet myös työvoimapalvelujen voimavarat. Työvoimapalveluhenkilöstä on jo lisätty. Määrärahojen puolesta lisänostoon on edellytykset.

Työttömän palkkatuki yrityksissä on tuonut hyviä tuloksia. Työtön saa heti käyvän palkan, vaikka hänen tuottavuutensa olisi aluksi heikko. Viesti palkkatuen käytön helppoudesta pitää saada paremmin perille.    

Huolta ovat herättäneet myös työmahdollisuudet eri alueilla. Ne ovat kasvaneet kaikissa Manner-Suomen maakunnissa (dia 5). Kahdessa vuodessa avoimet työpaikat ovat lisääntyneet 45 prosenttia.

Vain osa avoimista työpaikoista ilmoitetaan TE-toimistoihin, joissa niitä on aina vähemmän kuin työttömiä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien suhde on noussut kahdessa vuodessa 75 prosenttia (dia 6).

Väärinkäsitysten korjaus

Aktiivimallin on väitetty kaunistelevan tilastoja, kun Eurostat luokittelee yhden tunnin viikossa tekevän työlliseksi. Tilastokeskus mittaa kuitenkin myös työntunteja, ei vain työllisiä.

Tilastot osoittavat, jos työtunnit työllistä kohti vähenevät. Aktiivimallin työllisyysvaikutusarvio ei myöskään perustu oletukseen, että työaika työllistä kohti laskee.

Suunnitelmat työttömien työnhakemusten lisäämiseksi (”aktiivimalli 2”) eivät liity aktiivimalliin.

Aktiivimalli syntyi kolmikantavalmistelun kompromissina. Yksikään järjestö ei voinut tukea aktiivimallia. Joillekin ei käynyt työttömyysturvan parannus, ja toisille ei käynyt sen ehdollinen alenema.

Tämän jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät kymmenen kohdan pakettia. Hallitus päätti 5. lokakuuta 2016 paketista, jota järjestöt eivät kritisoineet. Aktiivimallin kompromissi oli tuon paketin kohta 1.

Muistio hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisesta

Avoin keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä 

Suomen työllisyys kasvaa nyt muita maita kovempaa. Hyvinvoinnin turvaava työllisyysaste on kuitenkin kaukana. Se on myös liikkuva maali, jos teknologian muutos hävittää paljon vanhoja töitä.

Kellään ei ole viisasten kiveä, miten kaikki pidetään mukana globalisaation ja teknologian muutoksissa, jotka myös kärjistävät vanhojen järjestelmien ongelmia. Jos uudistukset viipyvät, moni ehtii syrjäytyä.

Suomi pystyy nopeisiin päätöksiin, kun ne yhdessä nähdään tarpeellisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Talous muuttuu nyt vauhdilla, ja riskit ovat selvät. Siksi keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä.

Jos työvoiman osaamisesta ja sen joustavasta siirtymisestä uusiin tehtäviin ei pidetä huolta, voi talous ajautua kriisiin. Ajoissa tehdyt uudistukset ovat kaikkien etu.

Kirjoitussarjan kolmas osa tarkastelee, miten aktiivimalli liittyy talouden meneillään oleviin muutoksiin.

Kuviot työttömyysturvan aktiivimallista, osa 2

Martti Hetemäki

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivimalli, työttömyys, työllisyys