Blogit / Kolumnit

Kolumni : Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puitu

Tiistai 17.4.2018 klo 16:47 - Pääministeri Sipilä

juha-sipila-1981.jpg

                Kuva: Valtioneuvosto

Hallituksen kehysriihineuvottelut pidettiin viime viikolla tilanteessa, jossa Suomen talous kasvaa ripeästi. Kasvu on laaja-alaista ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Yhä useampi suomalainen on saanut töitä. Työllisyyslukemat ovat korkeimmat vuosikymmeniin. Työllisyys kehittyy koko maassa ja investointeja tehdään runsaasti.

Vahva työllisyys on kestävin keino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys perustuu siihen, että omasta toimentulostaan voivat huolehtia kaikki ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, jossa on pienet tuloerot. Olemme hallituksessa kiinnittäneet erityisen paljon huomioita siihen, että kaikki pysyvät mukana. Teetimme ulkopuolisen tutkimuksen saadaksemme tietoa siitä, miten hallituksen politiikka on vaikuttanut tuloeroihin. Tutkimuksen mukaan tuloerot eivät ole tällä kaudella nousseet ja poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys on toiminut tulppana eriarvoisuuskehitykselle.

Silti kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Esimerkiksi perustusturvan varassa elävät eivät ole päässeet riittävästi osallisiksi talouskasvun tuomasta hyvästä.

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän erittelemään suomalaista eriarvoisuutta. Työryhmä esitti maaliskuussa hallitukselle monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja nosti erikseen esille 12 sellaista esitystä, jotka olisivat toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella. Kehysriihessä paneuduimme näihin esityksiin huolella ja valtaosaan niistä pystyimme vastaamaan hyvin konkreettisilla panostuksilla.

Keskustalla oli kehysriihessä kaksi avainkysymystä, joiden mukaan tarkastelimme kaikkia arvovalintoja: miten tämä ratkaisu tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja miten tämä vahvistaa työllisyyttä.  Saimme mielestäni molempia tavoitteita edistettyä hyvin, ottaen huomioon tiukan taloudellisen raamin.

Kaikkein pienimpiä sairaus-, äitiys-, vanhempain -ja kuntoutusrahoja nostetaan työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Korotus on kuukausitasolla noin 80 euroa. Takuueläkettä nostetaan jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella. Nämä ovat merkittäviä oikeudenmukaisuustekoja ja selkeä keskustalainen linjaus: pidämme aina heikompiosaisten puolta.

Teimme monia muitakin oikeudenmukaisuustekoja. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja varhaiskasvatukseen luodaan määräraha, jolla tuetaan erityisen haasteellisella alueella olevien päiväkotien laatua. Vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille luodaan opintotukeen oppimateriaalilisä. 

Hallitus kiinnitti Saaren työryhmän tavoin paljon huomiota myös ylivelkaantuneisiin. Velkaantuneita ihmisiä olisi pystyttävä auttamaan ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan kohtuuttomaksi.  Asunnottomien tilannetta parannetaan lisäämällä resursseja ensisuojien korjaamiseen ja asuntojen hankkimiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan lisää.

Riihessä päätimme myös merkittävistä panostuksesta osaamiseen ja koulutukseen. Satsaamme työikäisten osaamisen uudistamiseen, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden vahvassa kasvutilanteessa.

Kehysriihessä hallitus myös totesi, että sen kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jo täyttyneet tai täyttymässä. Vaalikauden alussa tuntui, että hallitus oli ainut, joka uskoi näiden menevän maaliin. Teimme yhdessä ”mahdottomasta” mahdollisen.

Hyvin kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 87 000:lla.

Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina. Velaksi elämisen loppuminen on uskottavasti näköpiirissä.

Hallituskauden alussa hallitus paini sen kanssa, että Suomessa ei ollut avoimia työpaikkoja työttömille. Nyt ongelma on toisenlainen. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta osaajia niihin ei tahdo löytyä. Hallitus tarttui tähän parantamalla työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti sekä vahvistamalla täydennys- ja muuntokoulutusta. Myös työvoimapalvelut saavat lisärahaa, jotta ne voivat parantaa palveluitaan työnhakijoille ja yrityksille.

Teimme mitä lupasimme, laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Yhtenäisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset voivat jatkossakin tuntea olevansa samassa veneessä, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Siksi tämä riihi oli meille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden riihi.

Juha Sipilä
pääministeri
Keskustan puheenjohtaja 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, kehysriihi, oikeudenmukaisuus, perusturva

Kolumni : Meidän on uskallettava uudistaa

Keskiviikko 24.1.2018 klo 13:50 - Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Orpo_Petteri_web_7123.jpg

Petteri Orpo. Kuva: Valtioneuvosto

Viime aikoina olen vieraillut useissa yrityksissä ympäri maan. Keskustelut yrittäjien kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomi on menossa parempaan suuntaan. Vienti kasvaa, investoinnit ovat elpyneet ja yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Yhä useammat yritykset viestivät kärsivänsä työntekijäpulasta. Jos yritykset eivät pääse kasvamaan työvoimapulan vuoksi, ne näivettyvät. Jos yritykset näivettyvät, näivettyy koko Suomi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.10.2017

Työvoimapula on ollut maaseudun yrittäjille tuttu jo pitkään. Mansikanpoimijoita ei ole vuosiin saatu riittävästi kotimaasta. Kasvavien kotieläintilojen tarvitsema aputyövoima on enenevässä määrin rekrytoitu ulkomailta. Äänekosken biojalostamon työmaalla oli kansallisuuksien kirjo. Yhä useammalla alalla on jouduttu etsimään osaajia kotimaan rajojen ulkopuolelta. Näin maassa, jossa työttömyys on muuta Pohjois-Eurooppaa korkeammalla.

Työllisyystilanne on tällä hallituskaudella kohentunut, mutta liian moni suomalainen – liian moni nuori – on edelleen vailla työtä. Se on tilanne, jota emme saa hyväksyä ja johon emme saa tyytyä. Kun on töitä, on helpompi saada hyvä ote oman elämänsä peräsimestä, tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja. Aktiivimallilla yritämme pitää ihmisen työelämän syrjässä kiinni. Lyhytkestoinenkin työ, yrittäjyys ja omaehtoinen opiskelu ovat askelmia, joilta on helpompi ponnistaa kokoaikaiseen työhön. 
 
Meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää työtä tai kehittää itseään. Olemme helpottaneet yrittäjäksi ryhtymistä. Olemme mahdollistaneet uuden uran opiskelun työvoimapoliittisena koulutuksena. Työnsä menettäneitä tavataan kolmen kuukauden välein ja heitä autetaan. Vuonna 2019 käynnistyvä reaaliaikainen tulorekisteri helpottaa silpputyötä tekevän elämää ja lisää lyhytkestoisen työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. 

Meidän on uskallettava uudistaa myös työttömyysturvaa. Uudistuksen tarpeesta on vallinnut ymmärrys jo pitkään. Oikea hetki uudistamiselle on nyt, kun taloudessa ja työmarkkinoilla on imua. Meillä on tutkittua tietoa ja eri maista saatua kokemusta siitä, että kannustaminen on yksi tapa edistää työllistymistä. Työ taas on paras tapa vähentää köyhyyttä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvoimapula, uudistaminen, työllisyys

Aktiivimalli osa 2: pääasiat ja huolet

Maanantai 15.1.2018 klo 16:44 - Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki

Väärinkäsitykset aktiivimallista vievät huomion pääasioista.

Työttömyyden keskimääräinen kesto on nykyisin yli vuosi (dia 2). Jos se ei lyhene, työttömyys alenee vain, jos työttömyysriski alenee. Kun nykysuhdanne on ohi tai automaatio vie töitä, tuo riski nousee.

Työttömyyden keskimääräinen kesto määrittää siis pitkälti työttömyyden tason. Työttömän köyhyysriski on Suomessa kymmenen kertaa suurempi kuin työllisen. Pitkittyvä työttömyys johtaa usein syrjäytymiseen.

Suomi on monin keinoin yrittänyt ilman tuloksia lyhentää työttömyyttä. Monet muut maat ovat onnistuneet siinä alentamalla työttömyysetuutta selvästi työttömyyden kestettyä tietyn aikaa.

Aktiivimallissa etuus on työttömyyden pitkittyessä aina parempi kuin alussa, vaikka alun etuus nousi (dia 3). Yhdenkin aktiivisuusehdon täyttyessä etuus on vielä korkeampi alun etuuteen nähden. 

Etuus siis nousee työttömyyden alussa, pysyy vähintään sillä tasolla ja aktiivisuus nostaa sen vanhalle tasolle. Muiden maiden malleihin nähden tätä voi pitää reiluna tapana lyhentää työttömyyttä.

Aktiivimalli alentaa työttömyyttä yhtä paljon kuin noin 15 prosentin etuuden pudotus puolen vuoden kohdalla. Se kannustaa työhön ja palveluihin koko työttömyyden ajan, ei vain puolen vuoden kohdalla.

Aktiivimallia koskevien huolten vähentäminen

Huolena on ollut työvoimapalvelujen saatavuus, jota voi mitata aktivointiasteella (palveluissa olevat / palveluissa olevat + työttömät). Se on noussut ja alueiden erot ovat melko pieniä (dia 4).  

Huolta ovat aiheuttaneet myös työvoimapalvelujen voimavarat. Työvoimapalveluhenkilöstä on jo lisätty. Määrärahojen puolesta lisänostoon on edellytykset.

Työttömän palkkatuki yrityksissä on tuonut hyviä tuloksia. Työtön saa heti käyvän palkan, vaikka hänen tuottavuutensa olisi aluksi heikko. Viesti palkkatuen käytön helppoudesta pitää saada paremmin perille.    

Huolta ovat herättäneet myös työmahdollisuudet eri alueilla. Ne ovat kasvaneet kaikissa Manner-Suomen maakunnissa (dia 5). Kahdessa vuodessa avoimet työpaikat ovat lisääntyneet 45 prosenttia.

Vain osa avoimista työpaikoista ilmoitetaan TE-toimistoihin, joissa niitä on aina vähemmän kuin työttömiä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien suhde on noussut kahdessa vuodessa 75 prosenttia (dia 6).

Väärinkäsitysten korjaus

Aktiivimallin on väitetty kaunistelevan tilastoja, kun Eurostat luokittelee yhden tunnin viikossa tekevän työlliseksi. Tilastokeskus mittaa kuitenkin myös työntunteja, ei vain työllisiä.

Tilastot osoittavat, jos työtunnit työllistä kohti vähenevät. Aktiivimallin työllisyysvaikutusarvio ei myöskään perustu oletukseen, että työaika työllistä kohti laskee.

Suunnitelmat työttömien työnhakemusten lisäämiseksi (”aktiivimalli 2”) eivät liity aktiivimalliin.

Aktiivimalli syntyi kolmikantavalmistelun kompromissina. Yksikään järjestö ei voinut tukea aktiivimallia. Joillekin ei käynyt työttömyysturvan parannus, ja toisille ei käynyt sen ehdollinen alenema.

Tämän jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät kymmenen kohdan pakettia. Hallitus päätti 5. lokakuuta 2016 paketista, jota järjestöt eivät kritisoineet. Aktiivimallin kompromissi oli tuon paketin kohta 1.

Muistio hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisesta

Avoin keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä 

Suomen työllisyys kasvaa nyt muita maita kovempaa. Hyvinvoinnin turvaava työllisyysaste on kuitenkin kaukana. Se on myös liikkuva maali, jos teknologian muutos hävittää paljon vanhoja töitä.

Kellään ei ole viisasten kiveä, miten kaikki pidetään mukana globalisaation ja teknologian muutoksissa, jotka myös kärjistävät vanhojen järjestelmien ongelmia. Jos uudistukset viipyvät, moni ehtii syrjäytyä.

Suomi pystyy nopeisiin päätöksiin, kun ne yhdessä nähdään tarpeellisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Talous muuttuu nyt vauhdilla, ja riskit ovat selvät. Siksi keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä.

Jos työvoiman osaamisesta ja sen joustavasta siirtymisestä uusiin tehtäviin ei pidetä huolta, voi talous ajautua kriisiin. Ajoissa tehdyt uudistukset ovat kaikkien etu.

Kirjoitussarjan kolmas osa tarkastelee, miten aktiivimalli liittyy talouden meneillään oleviin muutoksiin.

Kuviot työttömyysturvan aktiivimallista, osa 2

Martti Hetemäki

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivimalli, työttömyys, työllisyys