Blogit / Kolumnit

Kolumni: Nuorten saatteleminen työuralle on parasta kasvupolitiikkaa

Tiistai 25.1.2022 klo 14:38 - Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri

Vertailevat kansainväliset tilastot kertovat, että korkein työllisyysaste saavutetaan ikäluokassa 25–54-vuotiaat. Tätä ikäkautta kutsutaankin parhaaksi työiäksi (prime age workers). Parhaassa työiässä olevien työllisyys heittelehtii kaikkein vähiten talouden suhdanteiden mukaan, kun nuoremmat ja vanhemmat ryhmät näyttäisivät sen sijaan olevan työmarkkinoiden joustava puskuri. Ilmiö näkyy myös TEMin tuoreissa työllisyysluvuissa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Näemme puskuriilmiön konkreettisesti loppuvuoden 2021 tilastoissa. Talouden noususuhdanteen siivittämänä työllisyys on noussut molemmissa ikäpäädyissä hienosti ja pitkäaikaistyöttömyyden uhka on helpottanut. 

Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli TEMin työllisyyskatsauksen mukaan 31 200, mikä on 12 600 vähemmän kuin vuosi sitten. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 77 000, mikä tarkoittaa työttömyyden laskeneen vuodessa 11 300 hengellä. 

1990-luvun laman pitkä varjo näkyy yhä

Tämä on lohdullista, sillä etenkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys saattaa olla kohtalokasta. 1990-luvun lamassa nuorten pääsy työelämään oli esimerkiksi todella vaikeaa, ja tämän ikäryhmän työuraan ja tulokehitykseen jäi tutkimusten mukaan pysyvä lovi. Monet myös syrjäytyivät työelämästä kokonaan. Näitä ihmisiä on vaikea enää tavoittaa erilaisilla sote- tai työllisyystoimenpiteilläkään.   

Ensi askeleet työelämään ovat ratkaisevan tärkeitä. Onneksi näitä askelluksia avitetaan jo peruskoulussa työelämään tutustumisjaksoilla. Ammatti- ja korkeakouluopintoihin sisältyvät työharjoittelujaksot, jotka suoritetaan oikeissa töissä ja työpaikoissa. 

Myös kesätyöt tasoittavat nuorten tietä työmarkkinoille. Tänä vuonna opiskelijoita yllytetään vielä laajemminkin osa-aikatyöhön, kun opintotuen tulorajoja korotetaan 25 prosentilla siten, että lisätienestejä voi ansaita aiempaa vapaammin ilman opintotuen takaisinperintää

Etelä-Euroopan hurjat nuorisotyöttömyysluvut

Mutta eihän sille tosiasialle voi ummistaa silmiään, että Eurostatin tilastot kertovat karua kieltä nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyydestä (linkki). Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa nuorten työttömyysaste on yli 30 %. Mittaus suoritetaan vertailtavuuden ja yhteismitallisuuden vuoksi samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Suomen lukema on vajaat 20 % ja Ruotsin peräti 25 %. 

Onneksi luvut eivät ole koko totuus!

Suomalaisnuorista viidennes ei siis ole työttömänä, vaan työmarkkinoille tarjolla olevista nuorista viidennes on EU-tilaston mukaan työttömänä. Itse asiassa vain 5 % on siis työtä vailla, sillä suurin osa tästä ikäluokasta on vielä opiskelemassa tai varusmiespalvelussa. 

Työttömyysaste lasketaan eri väestöpohjasta kuin työllisyys. Työttömyysaste saadaan laskemalla työttömien osuus työllisten ja työttömien yhteismäärästä ikäluokassa. Työllisyysaste puolestaan lasketaan suhteuttamalla työssä olevien määrä saman ikäluokan väkilukuun. Työttömyysasteen laskennassa jakaja on siten pienempi.        

Nuoret työllistyvät yleensä nopeasti 

Huojentavaa on myös, että TEMin työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömyyksistä 61,1 prosenttia päättyi tammi-joulukuussa jo ennen kolmen kuukauden työttömyyttä.

Ero Eurostatin ja Tilastokeskuksen lukuihin selittyy mittaustavan ja määritelmien erolla. TEMin tilasto kertoo TE-toimistoon kirjautuneiden työttömien työnhakijoiden osuuden, mutta Eurostatin korkeampi lukema perustuu haastattelututkimukseen, jolloin myös opiskelijoiden piilotyöttömyys tulee esille. EU-tilasto kertoo siis siitä, että nuoret ovat halukkaita tekemään työtä opintojensa ohessa.

Pitkäjänteinen politiikka kasvattaa talouden tuotantopotentiaalia 

Nuorten tilannetta on ajateltava aina pidemmällä horisontilla. Työttömyyttä ja varsinkin syrjäytymistä on en-naltaehkäistävä suhdanteista riippumatta koulutus- ja työllisyyspolitiikalla. Hyvä pohjakoulutus, olipa se sitten ammatillinen tai teoreettisempi, on paras suoja työttömyydeltä ja kasvattaa samalla myös talouden tuotan-topotentiaalia. 

Osaava työvoima on lopultakin Suomen kaikkein tärkein luonnonvara ja viennin edistäjä! 

Elina Pylkkänenalivaltiosihteeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, nuoret, työllisyysluvut, politiikka

Kolumni: Yhteisötalous voi luoda kestävää hyvinvointia niin Suomessa kuin koko Euroopassa

Keskiviikko 12.1.2022 - Tuija Oivo.Työmarkkinaneuvos

Euroopan komissio haluaa lisätä yhteisötalouden menestymisen mahdollisuuksia Euroopassa. Komission vaikuttimien taustalla ovat yhteisötaloudesta saatavat hyödyt niin talouden kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Komissio julkisti aloitteensa yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi 9.12.2021.

Olen seurannut tiiviisti komission valmistelua. Pidän erittäin tervetulleena, että yhteisötalous tunnustetaan merkittävänä talouden ja työllisyyden voimavarana Euroopassa. Yhteisötalouden toimijoiden mahdollisuudet onkin saatava täysimääräisesti käyttöön ratkottaessa aikamme sosiaalisia ja ekologisia ongelmia.

Yhteisötalouden mahdollisuudet vielä hyödyntämättä

Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa, ja ne työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhteisötalouteen lukeutuvia yhteiskunnallisia yrityksiä on noin 1 700. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa, ja niissä työskentelee yli 50 000 ihmistä. 

Silti yhteisötaloudella on merkittäviä, toistaiseksi liian vähän hyödyntämättömiä mahdollisuuksia lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja työllistää ihmisiä.

Yhteisötalouden organisaatiot ovat yhteisöjä, jotka asettavat yhteiskunnalliset tai esimerkiksi ympäristöä koskevat tavoitteensa etusijalle. Ne myös sijoittavat suurimman osan tuloistaan edistämään tätä tavoitetta. Kun EU ja sen jäsenmaat alkavat nykyistä enemmän tukea näin toimivaa yhteisötaloutta, voidaan luoda uusia työpaikkoja. Samalla järjestöjen yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy koko EU:n alueella. 

Yhteisötalouteen kuuluu monenlaisia yrityksiä, järjestöjä ja oikeushenkilöitä, kuten yhteiskunnallisia yrityksiä, osuuskuntia, yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä. Ne toimivat monilla talouden aloilla, kuten sosiaalipalveluissa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, kohtuuhintaisen ja uusiutuvan energian alalla, kiertotaloudessa, maataloudessa ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Toimijoita on myös kulttuurin, median ja virkistystoiminnan parissa. 

Yhteisötalouden toimijat luovat hyvinvointia

Yhteisötalouden toimijat luovat ja säilyttävät laadukkaita työpaikkoja sekä edistävät sosiaalista osallisuutta sekä ihmisten osallisuutta työelämässä. Ne edistävät kestävää talouskehitystä ja kansalaisten aktiivista osallistumista. Moni yhteisötalouden toimija vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvointi paranee.

Esimerkiksi, kun Eurooppa alkaa toipua koronapandemiasta, yhteisötaloudella voi olla keskeinen rooli siinä, että toipuminen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja osallistavasti. Samoin yhteisötalous voi edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista ja ihmisten elämää helpottavien digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottoa. Näin yhteisötaloudella on kytkökset EU:n jo käynnistämiin isoihin ohjelmiin ja niiden kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Jotta yhteisötalouden mahdollisuudet voidaan täysimittaisesti hyödyntää, on tärkeää nostaa yhteisötalouden näkyvyyttä ja lisätä sen tunnettuutta. Lisäksi, pitää luoda edellytykset sille, että toimintaympäristö tukee yhteisötalouden toimijoita. Toimintaympäristöön vaikutetaan muun muassa verotuksella sekä päätöksillä, jotka koskevat esim. julkisia hankintoja tai valtiontukia. Aloittavien yritysten käynnistämiseen sekä toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen tarvitaan tukea. Tätä kaikkea komissio ajaa yhteisötalouden toimintasuunnitelmassaan.

Toimintasuunnitelma on erinomainen selkänoja Suomen tavoitteille

Olemme Suomessa ajan hermolla. Hallitus hyväksyi viime keväänä yhteiskunnallisten yritysten strategian. Sen mukaisesti lokakuussa 2021 perustettiin Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO palvelemaan yhteiskunnallisia yrityksiä ja siitä kiinnostuneita koko Suomessa. Osaamiskeskuksen toiminta perustuu kuuden osaavan yhteisön ja yrityksen verkostomaiseen toimintaan ja vankkaan asiantuntemukseen.

Osaamiskeskus tukee yhteiskunnallisia yrityksiä yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta. Idea on tukea ja lisätä niin liiketoimintamallin valmiuksia, tunnettavuutta, resursointia kuin osaamista. Ensimmäisten toimintakuukausien aikana osaamiskeskus on keskittynyt rakentamaan valtakunnallisia neuvonta- ja ohjauspalveluja eri teemoista. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt osaamiskeskukselle valtionavustusta vuosille 2021-2023. Jatkossa osaamiskeskuksen toimintaa on tarkoitus rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ohjelmakauden 2021-2027 varoista. 

Tuija Oivo
Työmarkkinaneuvos
Työ- ja elinkeinoministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteisötalous, talous, työllisyys

Kolumni: Tuottaako sosiaaliturva haluamiamme asioita?

Perjantai 21.5.2021 klo 16:27 - Pasi Moisio, Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja

Kohta vuoden ajan sosiaaliturvakomitea, jaostot ja tutkijaverkosto ovat käyneet läpi selvityksiä, tutkimuksia ja asiantuntijanäkemyksiä Suomen sosiaaliturvan tilasta ja ongelmista. Iso kuva uudistuksen haasteista alkaa selkiytyä. Sosiaaliturvan suuret rakenteelliset ongelmat eivät näytä liittyvän sosiaaliturvan tasoon tai kattavuuteen, vaan koko järjestelmän tarkoituksenmukaisuuteen - siihen, tukeeko ja tuottaako sosiaaliturvajärjestelmämme oikeita ja haluamiamme asioita: elämän ennakoitavuutta, työllisyyttä, toimintakykyä ja osallisuutta? 

Kansainvälisesti tarkastellen Suomen sosiaaliturvan taso ja kattavuus ovat hyvät. Väliinputoamisia ja kohtuuttomia tilanteita esiintyy, mutta sosiaaliturvan ulkopuolella ei ole suuria väestöryhmiä ja turva kattaa keskeiset sosiaaliset riskit. Sosiaaliturvan riittävyydestä käydään keskustelua, kuten kuuluukin, mutta tasoltaan Suomen sosiaaliturva ei eroa muista Pohjoismaista. Suomen sosiaaliturvan rakenteellisia ongelmia ei siis voida (enää) ratkaista yksinomaan tuomalla uusia ryhmiä sosiaaliturvan piiriin tai nostamalla etuuksien tasoja, vaikka molemmista voi löytää tarpeita parannuksille. Tämä johtopäätös ei kuitenkaan helpota komitean työtä, päinvastoin. Rakenteiden uudistaminen on vaikeampaa, sillä se tarkoittaa, että olemassa olevia rakenteita täytyy muuttaa ja tällöin jotkin jo olemassa olevat etuudet lähes väistämättä muuttuvat.


Väestörakenteen ja julkisen talouden ennusteiden mukaan jo tämänhetkisen etuus- ja palvelutason ylläpitäminen edellyttää nykyistä enemmän työtuloja ja niistä maksettavia sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Sosiaaliturvan tulisi siis osaltaan tuottaa ja tukea nykyistä korkeampaa työllisyyttä ja sitä tukevaa toimintakykyä ja osallisuutta - ellei sitten hyväksytä tavoitteeksi pienempi hyvinvointivaltio tai korkeampi verotus tai onnistuta lisäämään työn tuottavuutta merkittävästi. Tuottavuusloikan toteutumisesta ei ole takeita, ei myöskään siitä, että se helpottaisi julkista taloutta. Jos sosiaaliturvan rakenteiden uudistaminen työllisyyttä tukeviksi ei ole tavoitteena, täytyy avoimesti keskustella hyvinvointivaltion pienentämisestä tai verojen korottamisesta ratkaisuna väestörakenteen muutokseen.

Sosiaaliturva voidaan uudistaa tukemaan paremmin elämän ennakoitavuutta, työllisyyttä, toimintakykyä ja osallisuutta – ja vieläpä kaikkia näitä yhdessä. Käytännössä sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet vaativat toteutuakseen enemmän työtä ja korkeampaa työllisyyttä. Tämän vuoksi joudumme todennäköisesti edellyttämään enemmän työn tekemistä niiltä, joilta sitä voidaan edellyttää. Samoin täytyy rehellisesti viestiä, että sosiaaliturvan rakenteellinen uudistaminen tarkoittaa, että olemassa olevat etuudet väistämättä muuttuvat. Tämä johtaa helposti uudistuksen ”voittajien ja häviäjien” listaamiseen, mikä hämärtää sitä, että suurin osa meistä on elämänsä aikana sekä sosiaaliturvan saajia että rahoittajia: lapsina, vanhempina, opiskelijoina, työttöminä, työllisinä, yrittäjinä, työkyvyttöminä ja vanhuuseläkeläisinä. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda toimivampi ja oikeudenmukaisempi sosiaaliturva yli elämän eri vaiheiden, sellaisena kuin sosiaaliturva ihmisten elämässä näyttäytyy. 

Kannanotot ovat komitean seuraava työvaihe 

Sosiaaliturvakomitea on aloittanut uudistuksen seuraavan työvaiheen eli keskustelun uudistuksen tiekartalle nostettavista ongelmista. Tukeakseen komitean keskustelua puheenjohtajisto on laatinut luonnoksen ratkaistavista ongelmista. Tätä luonnosta kutsumme nimellä kannanottojen rakenne. Tavoitteena on, että kuluvan vuoden aikana komitean keskustelusta syntyy ongelmaraportteihin riittävän yksimieliset kannanotot, joissa kuvataan mitä sosiaaliturvan ongelmia lähdetään ratkaisemaan, mihin suuntaan ja millaiselle sosiaaliturvan perusrakenteelle. Kannanotot muodostavat rungon uudistuksen tiekartalle, joka julkaistaan komitean välimietintönä hallituskauden lopussa. 

Pasi Moisio 
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaaliturva. työllisyys, osallisuus, toimintakyky

Kolumni: Rakenteita uudistava hallitus

Perjantai 18.12.2020 klo 12:13 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

Kuva: Valtioneuvosto

Moni talouspolitiikan seuraaja on vaatinut hallitukselta rakenneuudistuksia määrittelemättä sitä, mitä niillä tarkemmin ottaen tarkoittaa. Valtiovarainministeriölle rakenneuudistukset ovat politiikkatoimenpiteitä, joilla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan tuottavuuden kasvua. Ne ovat eri asia kuin suorat menojen leikkaukset tai verojen kiristykset, vaikka molemmilla julkisten talouden kestävyyttä voidaan parantaa.

Rakenneuudistuksilla uudistetaan yhteiskunnan instituutiota ja pelisääntöjä niin, että talous on terve ja suorituskykyinen, jolloin sillä on valmiudet kasvaa parhaimpaan potentiaaliinsa sekä yritysten että ihmisten kannalta.

Rakenneuudistukset eivät ole siis nopeita temppuja vaan pitkällä – esimerkiksi kymmenen vuoden – aikavälillä vaikuttavia toimia. Usein käykin niin että kustannukset syntyvät heti mutta hyödyt tulevat sekä julkiselle taloudelle että ihmisille vasta pitemmän ajan kuluessa. Uudistusten yhteiskunnallinen hyväksyttävyys siksi myös edellyttää, että lyhyellä aikavälillä siitä kärsivien tilannetta pehmennetään eri tavoin.

Hallituksen oma strategia on tavoitella uudistuksilla taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tasapainoa.

Oppivelvollisuus ja sote-uudistus vaikuttavat pitkällä aikavälillä

Hallitus on tämän vuoden aikana – koronakriisin hoitamisen ohella – päättänyt kolmesta merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta.

Oppivelvollisuusiän korottaminen 17 vuoteen vahvistaa kansakunnan osaamistasoa, joka on olennainen apu talouden tuottavuuden kasvuun. Vaikka uudistus vaatii menoja, sen hyödyt pitkällä aikavälillä ylittävät kustannukset (minedu.fi). Työllisyysvaikutukset ovat tämän vuosikymmenen aikana noin 4 000 työllistä mutta 15 vuoden aikavälillä 15 000 työllistä.

Toiseksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sosiaali-, terveys- sekä pelastustoimen rakenneuudistuksesta. Se vastaa Suomen ikärakenteen vanhenemisen myötä tulevan hoivakustannusten nousun haasteeseen. Voimakkain kustannusten nousu on odotettavissa 2030-luvulla.

Uudistus siirtää järjestämisvastuun palveluista kunnilta uusille, perustettaville hyvinvointialueille. Hyvinvointialue eli maakunta luo uuden rakenteen, kehikon, jossa pystytään nykyistä paremmin ottamaan käyttöön kustannusvaikuttavia palveluita ja toimintatapoja.

Vuoropuhelu valtion sekä 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin välillä mahdollistaa aivan uudella tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, digitalisaation sekä muut tuottavuutta parantavat toimet tukitoimissa, hankinnoissa ja kiinteistöissä.

Rakenneuudistusten kertaluonteisia muutoskustannuksia ei pidä pelästyä

Julkisen talouden kestävyystiekartassa on alustavasti arvioitu sote-uudistuksen ja julkisen hallinnon tuottavuustoimien julkista taloutta tasapainottavaksi vaikutukseksi 1.5 miljardia vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä ei tule automaattisesti sote-rahoitusratkaisuilla, vaan vaatii päämäärätietoista johtamista ja yhteistyötä valtion ja hyvinvointialueiden kesken. 2020-luvun aikana uudet palveluiden järjestämisen ja vuoropuhelun mallit ajetaan sisään.

Huomio on julkisuudessa kiinnittynyt sote-uudistuksesta 2020-luvulla tuleviin muutoskustannuksiin. Noin 19 miljardin palvelukokonaisuuden uudistaminen vaatii kertaluonteisia investointeja tietohallintoon. Toinen merkittävä osa muutoskustannuksista on palkkojen harmonisaatio. Sekä ICT- että palkkojen muutoskustannukset seuraisivat myös niin sanotuista vapaaehtoisista kuntayhtymistä. Silti vastaavia tehokkuushyötyjä olisi vaikeampi saada aikaan.

Ikääntyneitä työntekijöitä syrjiviä rakenteita uudistetaan

Kolmannesta eli työllisyysastetta nostavasta rakenneuudistuksesta hallitus pääsi sopuun äskettäin. Hallitus päätti luopua 1.1.2023 alkaen asteittaista työttömyysturvan niin sanotusta lisäpäiväoikeudesta eli kansanomaisesti ”eläkeputkesta”. Eläkeputki on viimeisten vuosikymmenien aikana luonut ympärilleen toimintamallin, jossa irtisanomiset kohdentuvat ensisijaisesti ikääntyneempiin työntekijöihin. Heidän on nuoria vaikeampi työllistyä uudelleen. Tämä on ollut 55-64 vuotiaiden työntekijöiden kannalta haitallista ja syrjivää.

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu jo kolme kertaa viimeisten 10 vuoden aikana, viimeksi tämän vuoden alussa. Oli erittäin hyödyllistä, että Sipilän hallitus laittoi liikkeelle ikärajan noston vaikutusten tutkimisen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa (etk.fi). Tulokset kertovat että 55-60-vuotiaiden työllisyys on ikärajojen noston myötä parantunut, heidän tulotasonsa on kasvanut ja pienituloisuus vähentynyt. Tämä hyvä kierre pitää saada jatkumaan yli 60 -vuotiaisiin, joiden työllisyysaste on nyt vain noin 55 prosenttia.

Yli 60-vuotiaiden kannustamiseksi työhön hallitus päätti täsmäkevennyksestä heidän ansiotuloverotukseensa. Työtulovähennyksen ylärajaa korotetaan heidän osaltaan 200 eurolla vuodessa. Verovähennyksen perustuslainmukaisuus on vielä arvioitava kevään aikana. 

Työttömyysturvan lisäpäivien poistamisessa julkinen talous voittaa 160 miljoonaa euroa. Tämä täyttää hyvin valtiovarainministeriön uudistukselle tässä vaiheessa asettamat odotukset. Asteittainen eteneminen, jossa myös työntekijöiden muutosturva on osa kokonaisuutta. Jatkotoimia ikääntyneiden työvoiman tarjonnan parantamiseksi valmistellaan ensi kevääksi.

Itse asiassa koko hallituksen työllisyystavoite ratkeaisi kerralla, jos 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa. Verrattuna Ruotsiin suomalaiset ikääntyneet työttömät ovat sairaampia kuin naapurimaan samanikäiset. Tästä syystä nyt päätettyyn pakettiin kuuluvat toimenpiteet kuntoutus- ja työkykypalveluiden vahvistamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Myös sote-uudistus osaltaan varmistaa työttömien pääsyä terveys- ja työkykypalveluihin.

Veronmaksajat, työntekijät ja työnantajat hyötyvät

Kiitän työmarkkinajärjestöjä hyvästä pohjatyöstä, joka antoi perustan hallituksen ratkaisuille ikääntyneiden työllisyyden parantamisessa. Hallituksen mallissa veronmaksajat hyötyvät. Työntekijät saavat sekä uusia mahdollisuuksia että turvaa.

Irtisanovan työnantajan maksurasitus pysyy nykyisellään. Nykyisin yli 30 henkilöä työllistävillä ja ikääntyneitä irtisanovilla yrityksillä on vastaava lisäpäiväoikeuteen liittyvä omavastuumaksu. Tämä ja tuleva uusi maksu sovitetaan yhteen. Työnantajan kollektiivinen eli yhteinen maksu työttömyysvakuutusrahaston nousee korkeintaan muutamilla prosentin kymmenyksillä. Työvoiman tarjonnan lisääntyminen on pitkällä aikavälillä yritysten ja investointien kannalta merkittävää.

Työttömyysturvan lisäpäivistä luopuminen yhdessä kuntoutus- ja muutosturvatoimien kanssa vahvistaa työllisyyttä 9 100 työllisellä valtiovarainministeriön laskelmien mukaisesti. Yhdistettynä hallituksen muihin tänä vuonna päättämiin toimiin, hallituksen lupaama noin 30 000 työllisen vaikutukset ovat nyt koossa.

Matti Vanhanen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakenneuudistus, sote, oppivelvollisuus, työllisyys

Kolumni : Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puitu

Tiistai 17.4.2018 klo 16:47 - Pääministeri Sipilä

juha-sipila-1981.jpg

                Kuva: Valtioneuvosto

Hallituksen kehysriihineuvottelut pidettiin viime viikolla tilanteessa, jossa Suomen talous kasvaa ripeästi. Kasvu on laaja-alaista ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Yhä useampi suomalainen on saanut töitä. Työllisyyslukemat ovat korkeimmat vuosikymmeniin. Työllisyys kehittyy koko maassa ja investointeja tehdään runsaasti.

Vahva työllisyys on kestävin keino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys perustuu siihen, että omasta toimentulostaan voivat huolehtia kaikki ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, jossa on pienet tuloerot. Olemme hallituksessa kiinnittäneet erityisen paljon huomioita siihen, että kaikki pysyvät mukana. Teetimme ulkopuolisen tutkimuksen saadaksemme tietoa siitä, miten hallituksen politiikka on vaikuttanut tuloeroihin. Tutkimuksen mukaan tuloerot eivät ole tällä kaudella nousseet ja poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys on toiminut tulppana eriarvoisuuskehitykselle.

Silti kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Esimerkiksi perustusturvan varassa elävät eivät ole päässeet riittävästi osallisiksi talouskasvun tuomasta hyvästä.

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän erittelemään suomalaista eriarvoisuutta. Työryhmä esitti maaliskuussa hallitukselle monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja nosti erikseen esille 12 sellaista esitystä, jotka olisivat toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella. Kehysriihessä paneuduimme näihin esityksiin huolella ja valtaosaan niistä pystyimme vastaamaan hyvin konkreettisilla panostuksilla.

Keskustalla oli kehysriihessä kaksi avainkysymystä, joiden mukaan tarkastelimme kaikkia arvovalintoja: miten tämä ratkaisu tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja miten tämä vahvistaa työllisyyttä.  Saimme mielestäni molempia tavoitteita edistettyä hyvin, ottaen huomioon tiukan taloudellisen raamin.

Kaikkein pienimpiä sairaus-, äitiys-, vanhempain -ja kuntoutusrahoja nostetaan työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Korotus on kuukausitasolla noin 80 euroa. Takuueläkettä nostetaan jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella. Nämä ovat merkittäviä oikeudenmukaisuustekoja ja selkeä keskustalainen linjaus: pidämme aina heikompiosaisten puolta.

Teimme monia muitakin oikeudenmukaisuustekoja. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja varhaiskasvatukseen luodaan määräraha, jolla tuetaan erityisen haasteellisella alueella olevien päiväkotien laatua. Vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille luodaan opintotukeen oppimateriaalilisä. 

Hallitus kiinnitti Saaren työryhmän tavoin paljon huomiota myös ylivelkaantuneisiin. Velkaantuneita ihmisiä olisi pystyttävä auttamaan ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan kohtuuttomaksi.  Asunnottomien tilannetta parannetaan lisäämällä resursseja ensisuojien korjaamiseen ja asuntojen hankkimiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan lisää.

Riihessä päätimme myös merkittävistä panostuksesta osaamiseen ja koulutukseen. Satsaamme työikäisten osaamisen uudistamiseen, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden vahvassa kasvutilanteessa.

Kehysriihessä hallitus myös totesi, että sen kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jo täyttyneet tai täyttymässä. Vaalikauden alussa tuntui, että hallitus oli ainut, joka uskoi näiden menevän maaliin. Teimme yhdessä ”mahdottomasta” mahdollisen.

Hyvin kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 87 000:lla.

Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina. Velaksi elämisen loppuminen on uskottavasti näköpiirissä.

Hallituskauden alussa hallitus paini sen kanssa, että Suomessa ei ollut avoimia työpaikkoja työttömille. Nyt ongelma on toisenlainen. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta osaajia niihin ei tahdo löytyä. Hallitus tarttui tähän parantamalla työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti sekä vahvistamalla täydennys- ja muuntokoulutusta. Myös työvoimapalvelut saavat lisärahaa, jotta ne voivat parantaa palveluitaan työnhakijoille ja yrityksille.

Teimme mitä lupasimme, laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Yhtenäisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset voivat jatkossakin tuntea olevansa samassa veneessä, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Siksi tämä riihi oli meille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden riihi.

Juha Sipilä
pääministeri
Keskustan puheenjohtaja 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, kehysriihi, oikeudenmukaisuus, perusturva

Kolumni : Meidän on uskallettava uudistaa

Keskiviikko 24.1.2018 klo 13:50 - Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Orpo_Petteri_web_7123.jpg

Petteri Orpo. Kuva: Valtioneuvosto

Viime aikoina olen vieraillut useissa yrityksissä ympäri maan. Keskustelut yrittäjien kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomi on menossa parempaan suuntaan. Vienti kasvaa, investoinnit ovat elpyneet ja yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Yhä useammat yritykset viestivät kärsivänsä työntekijäpulasta. Jos yritykset eivät pääse kasvamaan työvoimapulan vuoksi, ne näivettyvät. Jos yritykset näivettyvät, näivettyy koko Suomi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.10.2017

Työvoimapula on ollut maaseudun yrittäjille tuttu jo pitkään. Mansikanpoimijoita ei ole vuosiin saatu riittävästi kotimaasta. Kasvavien kotieläintilojen tarvitsema aputyövoima on enenevässä määrin rekrytoitu ulkomailta. Äänekosken biojalostamon työmaalla oli kansallisuuksien kirjo. Yhä useammalla alalla on jouduttu etsimään osaajia kotimaan rajojen ulkopuolelta. Näin maassa, jossa työttömyys on muuta Pohjois-Eurooppaa korkeammalla.

Työllisyystilanne on tällä hallituskaudella kohentunut, mutta liian moni suomalainen – liian moni nuori – on edelleen vailla työtä. Se on tilanne, jota emme saa hyväksyä ja johon emme saa tyytyä. Kun on töitä, on helpompi saada hyvä ote oman elämänsä peräsimestä, tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja. Aktiivimallilla yritämme pitää ihmisen työelämän syrjässä kiinni. Lyhytkestoinenkin työ, yrittäjyys ja omaehtoinen opiskelu ovat askelmia, joilta on helpompi ponnistaa kokoaikaiseen työhön. 
 
Meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää työtä tai kehittää itseään. Olemme helpottaneet yrittäjäksi ryhtymistä. Olemme mahdollistaneet uuden uran opiskelun työvoimapoliittisena koulutuksena. Työnsä menettäneitä tavataan kolmen kuukauden välein ja heitä autetaan. Vuonna 2019 käynnistyvä reaaliaikainen tulorekisteri helpottaa silpputyötä tekevän elämää ja lisää lyhytkestoisen työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. 

Meidän on uskallettava uudistaa myös työttömyysturvaa. Uudistuksen tarpeesta on vallinnut ymmärrys jo pitkään. Oikea hetki uudistamiselle on nyt, kun taloudessa ja työmarkkinoilla on imua. Meillä on tutkittua tietoa ja eri maista saatua kokemusta siitä, että kannustaminen on yksi tapa edistää työllistymistä. Työ taas on paras tapa vähentää köyhyyttä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvoimapula, uudistaminen, työllisyys

Aktiivimalli osa 2: pääasiat ja huolet

Maanantai 15.1.2018 klo 16:44 - Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki

Väärinkäsitykset aktiivimallista vievät huomion pääasioista.

Työttömyyden keskimääräinen kesto on nykyisin yli vuosi (dia 2). Jos se ei lyhene, työttömyys alenee vain, jos työttömyysriski alenee. Kun nykysuhdanne on ohi tai automaatio vie töitä, tuo riski nousee.

Työttömyyden keskimääräinen kesto määrittää siis pitkälti työttömyyden tason. Työttömän köyhyysriski on Suomessa kymmenen kertaa suurempi kuin työllisen. Pitkittyvä työttömyys johtaa usein syrjäytymiseen.

Suomi on monin keinoin yrittänyt ilman tuloksia lyhentää työttömyyttä. Monet muut maat ovat onnistuneet siinä alentamalla työttömyysetuutta selvästi työttömyyden kestettyä tietyn aikaa.

Aktiivimallissa etuus on työttömyyden pitkittyessä aina parempi kuin alussa, vaikka alun etuus nousi (dia 3). Yhdenkin aktiivisuusehdon täyttyessä etuus on vielä korkeampi alun etuuteen nähden. 

Etuus siis nousee työttömyyden alussa, pysyy vähintään sillä tasolla ja aktiivisuus nostaa sen vanhalle tasolle. Muiden maiden malleihin nähden tätä voi pitää reiluna tapana lyhentää työttömyyttä.

Aktiivimalli alentaa työttömyyttä yhtä paljon kuin noin 15 prosentin etuuden pudotus puolen vuoden kohdalla. Se kannustaa työhön ja palveluihin koko työttömyyden ajan, ei vain puolen vuoden kohdalla.

Aktiivimallia koskevien huolten vähentäminen

Huolena on ollut työvoimapalvelujen saatavuus, jota voi mitata aktivointiasteella (palveluissa olevat / palveluissa olevat + työttömät). Se on noussut ja alueiden erot ovat melko pieniä (dia 4).  

Huolta ovat aiheuttaneet myös työvoimapalvelujen voimavarat. Työvoimapalveluhenkilöstä on jo lisätty. Määrärahojen puolesta lisänostoon on edellytykset.

Työttömän palkkatuki yrityksissä on tuonut hyviä tuloksia. Työtön saa heti käyvän palkan, vaikka hänen tuottavuutensa olisi aluksi heikko. Viesti palkkatuen käytön helppoudesta pitää saada paremmin perille.    

Huolta ovat herättäneet myös työmahdollisuudet eri alueilla. Ne ovat kasvaneet kaikissa Manner-Suomen maakunnissa (dia 5). Kahdessa vuodessa avoimet työpaikat ovat lisääntyneet 45 prosenttia.

Vain osa avoimista työpaikoista ilmoitetaan TE-toimistoihin, joissa niitä on aina vähemmän kuin työttömiä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien suhde on noussut kahdessa vuodessa 75 prosenttia (dia 6).

Väärinkäsitysten korjaus

Aktiivimallin on väitetty kaunistelevan tilastoja, kun Eurostat luokittelee yhden tunnin viikossa tekevän työlliseksi. Tilastokeskus mittaa kuitenkin myös työntunteja, ei vain työllisiä.

Tilastot osoittavat, jos työtunnit työllistä kohti vähenevät. Aktiivimallin työllisyysvaikutusarvio ei myöskään perustu oletukseen, että työaika työllistä kohti laskee.

Suunnitelmat työttömien työnhakemusten lisäämiseksi (”aktiivimalli 2”) eivät liity aktiivimalliin.

Aktiivimalli syntyi kolmikantavalmistelun kompromissina. Yksikään järjestö ei voinut tukea aktiivimallia. Joillekin ei käynyt työttömyysturvan parannus, ja toisille ei käynyt sen ehdollinen alenema.

Tämän jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät kymmenen kohdan pakettia. Hallitus päätti 5. lokakuuta 2016 paketista, jota järjestöt eivät kritisoineet. Aktiivimallin kompromissi oli tuon paketin kohta 1.

Muistio hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisesta

Avoin keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä 

Suomen työllisyys kasvaa nyt muita maita kovempaa. Hyvinvoinnin turvaava työllisyysaste on kuitenkin kaukana. Se on myös liikkuva maali, jos teknologian muutos hävittää paljon vanhoja töitä.

Kellään ei ole viisasten kiveä, miten kaikki pidetään mukana globalisaation ja teknologian muutoksissa, jotka myös kärjistävät vanhojen järjestelmien ongelmia. Jos uudistukset viipyvät, moni ehtii syrjäytyä.

Suomi pystyy nopeisiin päätöksiin, kun ne yhdessä nähdään tarpeellisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Talous muuttuu nyt vauhdilla, ja riskit ovat selvät. Siksi keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä.

Jos työvoiman osaamisesta ja sen joustavasta siirtymisestä uusiin tehtäviin ei pidetä huolta, voi talous ajautua kriisiin. Ajoissa tehdyt uudistukset ovat kaikkien etu.

Kirjoitussarjan kolmas osa tarkastelee, miten aktiivimalli liittyy talouden meneillään oleviin muutoksiin.

Kuviot työttömyysturvan aktiivimallista, osa 2

Martti Hetemäki

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivimalli, työttömyys, työllisyys