Blogit / Kolumnit

Kolumni : Sovitellun työttömyysturvan maksuviive historiaan

Torstai 1.11.2018 klo 13:30 - Ministeri Mattila

Pirkko-Mattila-7.jpg

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä niin sanotusta työllisyyspaketista eli joukosta toimia työllisyyden edistämiseksi. Yksi tähän pakettiin sisältynyt hanke oli kehittää työttömyysturvan sääntöjä niin, että työttömyysetuuden sovittelua koskevat säännökset eivät olisi enää esteenä työn vastaanottamiselle. Tähän liittyvä hallituksen esitys on annettu tänään.

Meillä on tällä hetkellä todella hyvä työttömyysetuuden ja osittaisen työllistymisen yhdistelmä jos sitä arvioidaan yksinomaan eurojen kautta. Voi todeta, että työttömyysturvan sovittelua koskeva lainsäädäntö on kansainvälisesti vertailtuna jopa antelias. Sovittelussa on käytössä suojaosa, eli kuukaudessa voi ansaita 300 euroa eikä se alenna työttömyysetuutta. Vasta suojaosan ylittävä osa tuloista vaikuttaa työttömyysturvaan, ja silloinkin vain puolet tuosta ylitteestä vähentää kuukaudelta maksettavaa työttömyysetuutta.

Julkisessa keskustelussa ja ihmisten arjessa työttömyysetuuden sovittelu ei kuitenkaan ole näyttäytynyt pelkästään myönteisenä, vaikka järjestelmä etuuden määrää koskevan sääntelyn osalta tukeekin työn vastaanottamista.

Pikemminkin osittainen työllistyminen eli lyhytkestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön vastaanottaminen tuntuu aiheuttavan huolta. Tällä hetkellä työttömyysturvan sovittelu tapahtuu ansaintaperiaatteen mukaisesti. Jos työ tehdään marraskuussa, siitä saatava palkka sovitellaan yhteen marraskuulta maksettavan työttömyysturvan kanssa. Näin tehdään, vaikka palkka maksettaisiin vasta joulukuun lopussa. Palkkatiedon odottamisesta on usein aiheutunut viive siihen, milloin ihminen on saanut sovitellun työttömyysetuutensa ja palkka on vaikuttanut etuuden määrään jo sellaisena aikana, jolloin se ei ole vielä ollut käytettävissä.

Tänään annetulla hallituksen esityksellä helpotetaan osittaista työllistymistä vähentämällä niitä viiveitä, joita sovitellun työttömyysturvan maksamiseen voi liittyä.

Tavoite saavutetaan myös varsin yksinkertaisella keinolla: muuttamalla sitä, milloin palkka vaikuttaa. Jatkossa siirryttäisiin tilanteeseen, jossa palkka soviteltaisiin työttömyysturvan kanssa yhteen maksuperusteisesti. Jos siis marraskuun työstä maksettava palkka maksetaan vasta joulukuussa, palkka vaikuttaa joulukuulta maksettavaan työttömyysturvaan ja marraskuun työttömyysturva voitaisiin maksaa täytenä.

Osa-aikatyö on noussut keskusteluun viime aikoina myös siitä näkökulmasta, ettei sitä suinkaan aina tehdä ihmisen omasta halusta ja osa-aikatöiden määrä näyttää myös lisääntyneen. Näitäkään seikkoja ei ole syytä sivuuttaa. Nyt tehty muutos on tästä huolimatta askel oikeaan suuntaan ja taustalla on tavoite, ettei palkasta tule ihmiselle taakkaa ja huolta.

Työllisyyden edistäminen on olennainen tavoite, jotta myös tulevaisuudessa pystymme huolehtimaan hyvinvointivaltiolle kuuluvista vastuista. Sen edistämiseksi tarvitaan lisää lainsäädäntöä, joka tekee osittaisen työn ja työttömyysturvan yhdistämisen toimivaksi kokonaisuudeksi yksilölle. Hienoa, että otimme tänään taas yhden askeleen kohti tavoitetta!

Pirkko Mattila

sosiaali- ja terveysministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyysturva, työllistyminen, soviteltupäiväraha

Kolumni : Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Maanantai 9.7.2018 klo 13:20 - Jere Päivinen

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi verrattuna.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestö, ikääntyminen, maahanmuuttajat, työllistyminen