Blogit / Kolumnit

Kolumni: Toimeentulotukiuudistus käyntiin - tavoite on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä

Torstai 28.5.2020 klo 22:00 - Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri

Kuva: Valtioneuvosto

Olen käynnistänyt toimeentulotukilain uudistamisen ja asettanut työryhmän tähän työhön. Ajankohta uudistukselle on oikea. Perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelan vastuulle on koottu kokemuksia muutaman vuoden ajan. Korjattavaa on.

Kun eduskunta hyväksyi perustoimeentulotuen siirron Kelan vastuulle, se edellytti, että uudistuksen vaikutuksia seurataan.

Olisi arvioitava, onko uudistus edistänyt sitä periaatetta, että toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi. Lisäksi eduskunta edellytti, että siirron pitäisi tukea perustoimeentulotukea saavan henkilön itsenäistä suoriutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. 

Eduskunta tunnisti jo uudistusta hyväksyessään, että toimeentulotukilain uudistaminen on edessä.

Sanna Marinin hallitus on ottanut tavoitteekseen uudistaa toimeentulotuki kokonaisuudessaan. Hallitusohjelman mukaan uudistuksessa on varmistettava riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut. 

Nykyinen järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla

Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä ei selvästikään toimi kaikkien asiakkaiden näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Seurantatietoa on saatu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jo viime vuoden toukokuussa tekemästä selvityksestä.

Asia on ollut esillä myös julkisuudessa. On oikein ja hyvä, että epäkohdista uutisoidaan. 

Asiakas joutuu edelleen hankalasti sukkuloimaan ”kahden luukun” välillä: Kelan ja kunnan sosiaalitoimen. Monissa tilanteissa on asioitava molemmissa paikoissa. 

Toisaalta uudistus on tuottanut uusia hyviä yhteistyökäytäntöjä Kelan ja kuntien välille. Lisäksi Kela pystyy myöntämään perustoimeentulotukea tehokkaasti. 

THL:n selvityksen mukaan parhaiten uudistus on sujunut niiltä asiakkailta, jotka olivat jo ennestään tottuneita etuuksien ja sähköisten palvelujen käyttäjiä. Heikoimmin uudistus palveli ikäihmisiä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja päihdeongelmaisia. Monille heistä siirtyminen uuteen järjestelmään on ollut monimutkaista ja turhauttavaa. 

Kunnissa uudistuksen toivottiin vapauttavan sosiaalityön voimavaroja varsinaiseen sosiaalityöhön. Kovin suurta mullistusta tässä ei kuitenkaan ole vielä nähty. Sosiaalityössä on edelleen pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Samoin kunnissa on ollut vaikeuksia ottaa käyttöön uusia työtapoja. 

Vaikeinta on muutakin kuin rahallista tukea tarvitsevilla asiakkailla

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimeentulotukiasioiden oikeudellinen asiantuntijatyöryhmä sai työnsä päätökseen alkuvuodesta. Työryhmän loppuraportti julkaistaan nyt samaan aikaan, kun toimeentulotukilain uudistus käynnistyy. Työssä tehtyjä havaintoja hyödynnetään jatkovalmistelussa. 

Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan itsenäiseen päätösvaltaan, se irtautui myös sosiaalihuollon muusta päätöksenteosta. Lainsäädännön ja toimeenpanon haasteet kohdistuvat erityisesti niihin tilanteisiin, joissa edellytetään Kelan perustoimeentulotuen, kuntien täydentävän toimeentulotuen sekä sosiaalityön yhteistyötä. Perustoimeentulotuen käsittely on nyt aiempaa etäämmällä sosiaalityöstä ja haasteet koskevat niitä asiakkaita, joilla on muukin kuin vain taloudellisen tuen tarve. 

Nyt käynnistyvässä uudistustyössä tarkastellaan sitä, miten toimeentulotuen eri osat – perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki – käytännössä tällä hetkellä nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkiyttämistä tarvitaan siihen, miten ne tukevat käytännön sosiaalityötä ja asiakkaan itsenäistä suoriutumista. 

Perustuslakimme mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki toimii toimeentulon takeena. Sen on tarkoitus auttaa tuen tarpeessa olevia tilanteissa, jolloin muissa järjestelmissä on aukkoja.

Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joilla on toimeentulon lisäksi ongelmia myös taloudellisessa toimintakyvyssä. Heidän olisi järkevintä saada taloudellista tukea ja sosiaalityön tukea samasta paikasta. Nykyinen lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuuksia parhaalla tavalla. 

Toimeentulotuen pitää toimia kiinteästi osana sosiaalityötä

Toimeentulotukilain uudistuksen on vahvistettava toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Työryhmä ottaa työssään huomioon käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan parlamentaarisen komitean työn. 

Toimeentulotuen on toimittava kiinteästi sosiaalityön välineenä ja osana sosiaalihuollon tuen ja palvelujen kokonaisuutta. Työryhmä tekee ehdotuksensa siitä, miten yhteys ensisijaisten etuuksien ja toimeentulotuen toimeenpanon välillä toimisi mahdollisimman sujuvana. Samoin odotan ehdotuksia siitä, miten toimeentulotuen myöntämisessä voitaisiin hyödyntää etuusjärjestelmästä kertynyttä tietoa ja sähköisiä menetelmiä mahdollisimman tehokkaasti. 

Viimesijaisen toimeentulotuen ja toisaalta koko sosiaaliturvajärjestelmän onnistumista mitataan sillä, kuinka hyvin se pystyy auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä on nyt toimeentulotukea koskevan uudistustyön tavoitteena.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimeentulotuki, sosiaalityö, kela

Kolumni: Välttämätön toimeentulo on kaikkien perusoikeus

Keskiviikko 3.10.2018 klo 17:42 - Ministeri Annika Saarikko

annikasaarikko.jpg
Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan on aiheuttanut huolta siitä, saavatko haavoittuvimmassa asemassa olevat kansalaiset kaiken tarvitsemansa tuen. Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Käytännössä vastuu kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ihmisten huolenpidosta kuuluu viranomaisille eli Kelalle ja kunnille. Vastuu perustuu lainsäädäntöön.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki. Perustoimeentulotukea myöntää Kela. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kunta voi käyttää hiukan enemmän tilannekohtaista harkintaa myöntäessään täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kuin Kela perustoimeentulotukea myöntäessään. Lisäksi kunta voi ja sen pitää tarjota muitakin sosiaalihuollon palveluja. Ihmisiä pitää auttaa muullakin tavalla kuin vain antamalla rahaa. Näkökulmamme sosiaalipolitiikkaan on liian ohut, jos ajattelemme sen olevan vain rahan jakamista köyhille. Onnistunut sosiaalipolitiikka tuottaa aina kokemuksen osallisuudesta ja merkityksellisyydestä sekä tarjoaa tilaa omavoimaisuuden vahvistumiselle. 

Perustoimeentulotukea tarvitsevat ihmiset saavat tukea valtakunnallisesti yhtenäisin perustein

Vastuu perustoimeentulosta on ollut vuoden 2017 alusta lähtien Kelalla. Aiemmin siitä vastasivat kunnat. Siirto tehtiin, jotta perustoimeentulotukea tarvitsevat ihmiset saisivat tukea valtakunnallisesti yhtenäisin perustein. Taustalla oli myös tieto siitä, että osa ihmisistä ei halunnut hakea tukea sosiaalitoimistosta leimaantumisen pelossa. Esitystä tuettiin eduskunnassa erittäin laajapohjaisesti. 

Perustoimeentulotuen hakemisesta on tehty mahdollisimman yksinkertaista. Tukea voi hakea monella tavalla. Hakija voi valita asioinnin Kelan palvelupisteessä tai hakemuksen lähettämisen joko postitse tai verkossa. 

Valitettavasti joskus asiat voivat mennä joidenkin asiakkaiden kohdalla pieleen. Jokainen tällainen tapaus on liikaa. Koko järjestelmää ei niiden perusteella kuitenkaan pidä tuomita. Kelaan tulee viikoittain noin 30 000–45 000 perustoimeentulotuen hakemusta. Ne käsitellään yleensä noin viidessä päivässä. Kiireelliset hakemukset käsitellään samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Kela käsittelee oikaisuvaatimukset keskitetysti ja petrattavaa on vielä oikaisuvaatimusten käsittelyajassa.

Kelan ja kuntien yhteistyötä parannetaan koko ajan

Kela tekee monin eri tavoin yhteistyötä kuntien kanssa. Kelan ja kuntien työntekijöitä on yhteisissä tiloissa monissa kunnissa, jotta sosiaalityön tarpeessa olevat asiakkaat voidaan tunnistaa ja apua tarjota heti. Kuntien sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä Kelan toimeentulotukea ratkaiseviin toimihenkilöihin. Parhaillaan työstetään myös valtakunnallista mallia Kelan ja kuntien väliselle yhteistyölle. 

Yhteistyötä toimeentuloon liittyvissä asioissa pitää vielä parantaa, mutta suunta on ollut koko ajan parempaan päin. Erityinen huomioni kohdistuu aikuissosiaalityön vahvistumiseen osana kuntien, jatkossa maakuntien sosiaalitoimen työtä. Maakuntapohja tuo tähän valmiuksia, kun parhaimmillaan yhteistyötä syvällisesti tekevät sekä nykyiset kunnat, te-toimistot että Kela rinnakkain. 

Kelan on yhteistyössä kuntien kanssa löydettävä malli, jolla kaikista haavoittuvimmat ja sosiaalipalvelujen tarpeessa olevat asiakkaat löydetään avun piiriin ja tunnistetaan nykyistä paremmin. Tässä voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää myös teknologiaa. Tiedonvaihtoa kunnan ja Kelan välillä on parannettava – molempiin suuntiin.

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimeentulo, toimeentulotuki