Blogit / Kolumnit

Kolumni: Tieto on toimivan hallinnon perusta

Maanantai 14.10.2019 klo 14:09 - Finanssineuvos Markus Siltanen

Tietopohjainen päätöksenteko on yksi nykyisen hallitusohjelman keskeisistä teemoista. Tiedon käyttö ja hyödyntäminen – turvallisesti ja vaikuttavasti – on toimivan hallinnon edellytys, ja se vaatii hallinnolta myös uudenlaista toimintakulttuuria ja johtamista.

Valtiovarainministeriössä valmistellun tietopoliittisen selonteon ja tiedonhallintalain toimeenpano sekä konkreettiset tiedolla johtamisen kehittämishankkeet edistävät tietopohjaista päätöksentekoa. Yhdessä voimme onnistua.

Nykyvanhemmista Platoniin

Internet mullisti mahdollisuudet tehokkaaseen tiedonvälitykseen. Helposti ja nopeasti haettava tieto on muuttanut merkittävästi maailmaa. Nykyvanhempien tapa etsiä hakukoneiden avulla vastaukset lastensa vaikeisiin kysymyksiin ei perustu aiemmilta sukupolvilta perittyihin käytäntöihin tai tietoon, vaan nykyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisin oli aiemmin. Esihistoriallisella ajalla tiedon välittäminen pohjautui suulliseen kommunikaatioon ja vasta kirjoitustaito mahdollisti tiedon tarkemman säilyttämisen ja siirtämisen uusille sukupolville. 

Antiikin filosofi Platon (427–347 eaa.) määritteli tiedon hyvin perustelluksi tosiuskomukseksi. Määritelmä on kestänyt hyvin aikaa. Informaatiotulvan ja valeuutisten aikana meidät haastaa se, kenen perusteluihin luotamme tosiuskomusta muodostettaessa. Yksilöllä on yhä suurempi vastuu tiedon luotettavuutta arvioitaessa. Samalla medialukutaito ja yksilön kyky hyödyntää tietoa voivat nostaa yhteiskunnan huipulle tai suistaa sen sivuraiteille.

Ymmärrystä, asennetta ja rakettitiedettä

Tiedon kattava ja systemaattinen hyödyntäminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii ymmärrystä, asennetta ja osaamista. Hallinnon legalistinen traditio on aiheuttanut sen, että tiedon käyttö ei ole kovin helppoa, koska sitä säännellään yksityiskohtaisesti. Myös tietosuojakysymykset aiheuttavat omat haasteensa.Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, mutta tämä edellyttää esimerkiksi tietosuojan korostaman yksilön oikeusturvan ja julkisen edun, kuten toimivan julkisen hallinnon, tavoitteiden tasapainoista yhteensovittamista.

Hallinnon arvo syntyy hyvistä ja vaikuttavista palveluista, kustannustehokkuudesta sekä vakaan yhteiskunnan rakentamisesta. Tämä edellyttää, että tiedolla johtamista hyödynnetään hallinnossa esimerkiksi strategisia tavoitteita asetettaessa, toiminnan operatiivisessa johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa. Johdon tehtävänä on mahdollistaa prosessit, joiden avulla tieto muutetaan toiminnaksi. Tiedolla johtamisessa onkin lopulta kyse toiminnan uudistamisesta ja oppimisesta.

Tiedosta tekoihin ja kohti viisasta hallintoa

Valtionvarainministeriö rakentaa uudenlaista palvelua ja toimintatapaa julkisen hallinnon analysointi- ja raportointipalvelu -hankkeessa (Tietokiri-hanke) yhteistyössä valtion yhteisten palveluntuottajien kanssa. Valtiokonttorin koordinoimana tuotetaan analysointi- ja raportointipalveluja, joissa hyödynnetään virastoja koskevia valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja. Keskeistä on tuottaa tiedon avulla vertailutietoa, tilannekuvia ja tunnistaa kehittämiskohteita valtion kokonaisedun varmistamiseksi toiminnan kehittämisessä, ohjauksessa ja johtamisessa. Kyse on konkreettisesta tiedolla johtamisen kehittämisestä konserniohjauksen alueella.

Tiedon käsite on kreikkalaisten filosofien hieno keksintö. Se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tiedosta on jalostettava viisasta hallintoa. Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemuksia hyvien päätösten tekemiseksi ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Viisauteen ja sivistykseen kuuluu myös näkemys hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta yhteiskuntaa, ympäristöä ja kanssaihmisiä kohtaan. Silloin ollaan myös virkamieseetoksen ytimessä.

Markus Siltanen

Finanssineuvos

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieto, tiedonvälitys, päätöksenteko, tiedon käyttö

Kolumni : Tiedä ensin, johda sitten

Perjantai 1.3.2019 klo 10:42 - Kirsi Varhila

Maailmassa on informaatiota enemmän kuin koskaan aiemmin. Jopa niin paljon, että välillä on vaikeuksia erottaa, mikä informaatio on kulloinkin käyttökelpoista ja hyödyllistä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on tietointensiivinen toimiala, joka tuottaa runsaasti erilaista dataa ja tietoa. Datan kerääminen ja tallentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan sitä pitää tulkita ja jalostaa, jotta sen pohjalta voidaan tehdä päätöksiä.

Onkin syytä kysyä, käytämmekö sosiaali- ja terveysjärjestelmään kerättyä dataa ja informaatiota riittävissä määrin tehdessämme päätöksiä?

Rohkenen todeta, emme. Mitä enemmän tiedämme, sitä viisaampia päätöksiä olisi mahdollista tehdä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tehtävä tietoon perustuvia ratkaisuja. Tietoa tarvitaan valtakunnallista ohjausta varten, järjestäjien ja tuottajien välillä sekä asiakkaiden ja tuottajien välillä.

Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sote-tiedolla johtamisen Toivo-ohjelman, jonka tavoitteena on tuottaa kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja palvelunjärjestäjien johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi.

Sama tieto maakunnan johtamiseen ja kansalliseen ohjaukseen

Tiedolla johtamisen työtä on tehty useissa hankkeissa ja projekteissa niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Tietoa tuotetaan paljon, mutta se on hajautunut suureen joukkoon erilaisia tietojärjestelmiä ja tiedon vertailukelpoisuus on puutteellista.

Tiedolla johtamista ja laadukasta tiedon kirjaamista tarvitaan jo nyt. Jatkossa sitä tarvitaan vielä enemmän, jotta tieto on vertailukelpoista palveluntuottajien ja -järjestäjien välillä. Tämä edellyttää erityisesti ICT-ratkaisujen ja niiden sisältämän tiedon yhtenäistämistä. ICT tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia analysoida tietoa uudella tavalla tulevaisuudessa. Tämä tarjoaa myös palvelujärjestelmän valvonnalle uusia mahdollisuuksia.

Tavoitteena on jalostaa tietoa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi, tarjota käytettäväksi rajapinnoilla ja esittää räätälöidyillä näkymillä.

Käytännön ammattilaisten kannalta on olennaista, että tietoja ei kerätä erikseen eri käyttötarkoituksiin, vaan yhdellä kirjaamisella kootaan tieto niin asiakkaan palveluiden dokumentoimiseksi kuin johtamisen ja kansallisen seurannan tarpeisiin.

Tiedonkäsittely toteutettaisiin yhteisillä data-alustoilla, jotka mahdollistavat joustavat toteutustavat ja luovat edellytykset tulevaisuuden uudenlaiselle analytiikalle, ennusteille ja tekoälyratkaisuille. 

Hyvä yhteistyö on tärkeää, viime kädessä muutos tehdään ruohonjuuritason tiedon tuottamisessa

Suomi on pieni maa, joten resursseja ei kannata hukata päällekkäiseen tekemiseen. Mikään yksittäinen toimija ei pysty ratkaisemaan haastetta vaan tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä. Yhteistyö palvelun järjestäjien kesken sekä kansallisten viranomaisten, ICT-palvelukeskusten ja järjestäjien välillä on koko asiassa onnistumisen edellytys.

Avainasemassa on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten motivointi tiedon parempaan tuottamiseen. Viime kädessä tiedon ensimmäinen kirjaaja määrittää sen, kuinka laadukasta ja käyttökelpoista tieto on. Tämä luo tiedon määrittelyille ja tietojärjestelmien käytettävyydelle merkittäviä vaatimuksia. Jotta turhaa päällekkäistä kirjaamista ei olisi, pitää määrittelyjä harmonisoida ja tietojärjestelmien käyttöliittymiä kehittää paljon nykyistä paremmaksi. Olennaista on, että ammattilaiset ja toimintayksiköt itse kokevat, että hyvästä kirjaamisesta on heille hyötyä.

Kirsi Varhila 
ylijohtaja
sosiaali- ja terveysministeriö

Tiedä ensin, johda sitten - sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman aloitusseminaari järjestettiin 27.2.2019. Katso seminaarin tallenne ja lue lisää ohjelmasta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, yhteistyö, tieto

Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa - on keskustelun aika

Tiistai 14.11.2017 klo 17:02 - Kolumni : Anne Kauhanen-Simanainen / Olli-Pekka Rissanen / Valtiovarainministeriö

39_2017_Suomi_tarvitsee_tietopolitiikkaa_kansilla.pdf.jpg

Puhumme luontevasti ympäristö-, koulutus-, talous tai sosiaalipolitiikasta. Tietopolitiikka mainitaan harvemmin, vaikka data, informaatio ja tieto ovat digitalisoituvan yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja. Datapolitiikka ei riitä kattamaan tietopolitiikan kokonaisuutta. Tietopolitiikkaa ei ole myöskään vielä määritelty.

Tietopolitiikka vastaisi yhteiskunnan muutoksiin

Uudet politiikkakohteet ovat syntyneet vastaukseksi tai hakemaan ratkaisuja uuteen kriisiin tai yhteiskunnan muutokseen. Näin muodostuivat 1960-luvulla sosiaalipolitiikka, 1970-luvulla energiapolitiikka ja 1990-luvulla ympäristöpolitiikka. Tietopolitiikkaa tarvitaan vastauksena 2000-luvun yhteiskunnan ja tietoympäristön muutoksiin.

Satavuotiaan Suomen selviytymistarinan taustalla on ollut vankka usko tiedon voimaan ja jokaisen oikeuteen saada tietoa. Tuloksena ovat kattava lukutaito, yleinen oppivelvollisuus, korkea koulutustaso, hyvät kirjastot ja julkisuusperiaate. Myös Suomen tulevaisuus nojaa tietoon ja sen hyödyntämiseen.

Tiedonkäytön monet haasteet

Data ja informaatio ympäröivät meitä monessa muodossa. Niitä voidaan hyödyntää ennennäkemättömillä tavoilla palveluissa, arkielämässä, uuden tiedon muodostamisessa, yritystoiminnassa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Tietoa voidaan kuitenkin aina käyttää sekä hyvään että pahaan: monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen tai ihmisten hyvinvointiin, mutta myös rikolliseen toimintaan.

Tietojen helppo yhdistäminen digitaalisessa tietoympäristössä on mahdollisuus, mutta se ei ole itsestäänselvyys ja sisältää riskejä. Kaikki tieto ei ole luotettavaa eikä tietämisen illuusio johda hyviin päätöksiin.

Viimeaikaiset selvitykset kertovat myös, että päätöksenteon haasteena on kiire ja tiedon yksipuolinen käyttö. Ristiriita tarjolla olevan tiedon määrän ja sen hyödyntämisen välillä on niin suuri, että on perusteita puhua jo tietokriisistä. Vaikka tietoa haluttaisiinkin käyttää, kehittyneestä teknologiasta huolimatta, sitä voi olla vaikea löytää sekalaisesta datamassasta.

Avaamme keskustelun Suomen tietopolitiikasta

Tiedon mahdollisimman laaja avoimuus, tiedon liikkuvuus ja ihmisten omien tietojen hallinta edellyttävät johdonmukaista tietopolitiikkaa, joka edistää tiedon monipuolista saatavuutta ja hyödyntämistä. Samalla on otettava huomioon kansalaisten ja organisaatioiden oikeudet, vastuut ja riskit. Avoimuuden, luottamuksen ja riskien hallinnan yhtälön ratkaiseminen on jatkossa tärkeimpiä tietopoliittisia kysymyksiä. Koska tieto ei tunne rajoja, on kysymys globaali ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Monipuolisia tiedon lukutaitoja tarvitaan kaikkialla.

Tietopolitiikan lähtökohtana on tiedon yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvon lisääminen. Tämä merkitsee sekä koneiden käsittelemän datan, ihmiselle ymmärrettävän informaation että inhimillisen tiedon muodostuksen kokonaisuuden huomioon ottamista.

Laatimamme muistion ”Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa” tavoitteena on avata keskustelu Suomen tietopolitiikasta ja mitä sen tulisi olla tulevina vuosikymmeninä. Vain tarpeeksi laajan keskustelun kautta voidaan muodostaa siitä vahva ja tulevaisuuteen kantava yhteiskuntakehityksen pohja.

Toivomme keskustelua käytävän kullekin organisaatiolle tai taholle sopivimmissa kanavissa. Twitterissä keskustelua voidaan käydä hashtagilla #tietopolitiikka. Voitte välittää käytyjä keskusteluja suoraan allekirjoittaneille.

Kauhanen-Simanainen A. & Rissanen O-P. (2017). Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa. Valtiovarainministeriön julkaisu 39/2017. Helsinki (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-908-5)

Anne Kauhanen-Simanainen

Neuvotteleva virkamies


anne.kauhanen-simanainen(at)vm.fi

Olli-Pekka Rissanen

Erityisasiantuntija


olli-pekka.rissanen(at)vm.fi
@OPRissanen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietopolitiikka, haasteet, keskustelu, kolumni, vm