Blogit / Kolumnit

Kolumni: Talouspolitiikassa tarvitaan sekä menokuria että uudistumista

Perjantai 7.5.2021 klo 17:49 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

matti-vanhanen-9960.png

Kuva: Valtioneuvosto

Valtion menojen tason muutokset kiinnostavat rahoittajiamme eli veronmaksajia sekä luotonantajia. Veronmaksajat ennakoivat tulevaisuutta. Luotonantajat arvioivat, millaisia riskejä Suomen valtion velan rahoittamiseen liittyy. Sen mukaan määrittyy meille annetun velkarahan hinta.

Valtiontalouden kehykset ovat päättäjien sitoutumista menojen suunnitelmallisuuteen ja johdonmukaisuuteen.  Kehysmenettely otettiin nykymuotoisena käyttöön ensimmäisen pääministerikauteni alussa vuonna 2003. Menotasot eri vuosille on sovittu ennakoivasti, osana hallitusohjelmaa. Erilaiset yllättävät menot on tähän mennessä onnistuttu sovittamaan kehyksiin.

Viime vuonna – ensimmäistä kertaa 18 vuoteen – kehyksistä oli luovuttava kesken hallituskauden koronakriisin tuomien yllättävien suurien menojen vuoksi. Lisävelkaa oli otettava lähemmäs 20 miljardia, josta osa tosin käytettiin kassan vahvistamiseen. Muiden menojen karsinta ei ollut perusteltua yritysten ja kuntien tukitarpeiden, testauksen tai rokotusten vuoksi. Myös tälle vuodelle koronakriisin suoraan liittyvät menot siirrettiin kehyksen ulkopuolelle.

Paluu kehyksiin vuonna 2022 olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron leikkauksia

Tein hallituksen kehysriiheen esityksen siitä, miten koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen olisi voitu palata hallitusneuvotteluissa sovittuihin kehyksiin jo ensi vuonna eli 2022. 

Vaikeusastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Näitä olivat Veikkauksen tuottojen aleneminen koronan vuoksi, sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset tietojärjestelmäinvestoinnit tulevilla hyvinvointialueilla sekä kuntien valtionosuuksien mittavat indeksitarkistukset. Teollisuuden sähköistymisen tuki ei sekään sisältynyt hallitusohjelman kehykseen.

Paluu kehyksiin olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron edestä leikkauksia, jotta yllättävät menopaineet olisi saatu sijoitettua hallitusohjelman menotasoon. Kieltämättä näin mittavat uudelleenkohdennukset budjetin sisällä vuonna 2022 olivat vaikutuksiltaan ongelmallisia. Koronasta on tullut taakkaa ihmisille, yrityksille ja kunnille. Haittoja tulisi myös hyvinvointialan järjestöjen, liikunnan tai nuorisotyön avustuksista leikkaamisesta.

Hyviä vaihtoehtoja ei siis ollut käsillä. Ongelmia oli nähtävissä sekä kehykseen palaamisesta että kehyksen ylittämisestä.  Vajeen tasapainottaminen sovittua suuremmilla veronkorotuksilla olisi puolestaan hidastanut kasvua. 

Talouspolitiikassa on päättäjien usein valittava huonojen vaihtoehtojen väliltä. Siksi vuonna 2022 hallitus sopi kehysmenojen ylittämisestä 900 miljoonalla. Vuoden 2023 osalta kehysmenojen ylitys saatiin kavennettua 500 miljoonaan. Tämä edellytti leikkauksia noin 370 miljoonan euron edestä. 

Leikkaukset tulevat voimaan vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuodelle 2024 sekä siitä eteenpäin pysyvinä säästöinä. Siksi vuoden 2024 niin sanottu kehys on alempi kuin se, missä olisimme valtiovarainministeriön kehysriiheen tekemän ehdotuksen perusteella. Tämä hallitus ei kehysriihessä näin ollen kasvattanut menojen perintöä seuraavalle hallitukselle pohjaesitykseen verrattuna. 

Kasvu auttaa julkisen talouden kestävyydessä

Olemme selvinneet koronakriisistä muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin. Olemme vahvan kasvun vaiheen kynnyksellä. Kasvu vakauttaa julkista taloutta huomattavasti nopeammin kuin viime syksynä osasimme ennakoida.
Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen pysähtyy tämän vuosikymmenen puolivälissä.  Velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle kuitenkin edellyttää lisää uudistuksia tai muita toimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta 2–2,5 miljardin verran vuosikymmenen kuluessa. Nämä ovat hallituksen työlistalla osana julkisen talouden kestävyystiekartan toimeenpanoa.

Kasvun jatkuminen edellyttää nykyistä parempaa osaavan työvoiman saatavuutta ja investointien vauhdittamista. Valtiovarainministeriö ei vähättele hallituksen työllisyystoimia, joilla työnhakijoiden palveluita parannetaan. On perusteltua vahvistaa työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja valmiuksia osallistua työmarkkinoille sekä vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa. 

Hallitus sitoutui tekemään vielä lisää päätöksiä työllisyystoimista, niin että ne vahvistavat julkista taloutta tähänastisen 450 miljoonan lisäksi 110 miljoonalla eurolla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä tulee sisältämään työttömyysturvan uudistuksia. 

Juha Sipilän hallitus vahvisti kustannuskilpailukykyä. Sanna Marinin hallitus tulee kohentamaan työllisyyspalvelut tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Pohjoismaisella tiellä on syytä jatkaa myös etuuksien uudistamisessa.

Hallitus sitoutuu kehysjärjestelmään

Näillä näkymin vuonna 2023 EU:ssa palataan aiempiin julkista taloutta raamittaviin alijäämäsääntöihin, ja ne sitovat tietysti myös Suomea. Suomea sitoo myös oma finanssipoliittinen lainsäädäntömme. Vaikuttaa mahdolliselta, että julkisen talouden alijäämä tulee jälleen alittamaan EU:n perussopimuksen alijäämäviitearvon (3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen) jo ensi vuonna siitä huolimatta, että kehystasoa tilapäisesti korotetaan. Vuonna 2023 vajeen suhde bkt:hen edelleen alenee selvästi. Nämä ovat myönteisiä uutisia.

Yksittäisten vuosien menotasoja ratkaisevampaa on sitoutuminen kehysjärjestelmään kokonaisuutena. Menojen aleneva ura kehyskaudella ja sopiminen leikkauksista vuodelle 2023 viestittää, että hallitus sitoutuu vaalimaan luottamusta vakaaseen taloudenhoitoon. Kehysjärjestelmän kokemuksia ja soveltamista poikkeustilanteissa on ilman muuta yhdessä myös arvioitava. 

Vertailu vuodesta toiseen kehyskaudella on vaikeaa pelkästään valtion budjetin loppusummia lukemalla, koska sote-uudistus muuttaa julkisen talouden rakennetta. Sote-menoja siirtyy vuonna 2023 kuntien budjeteista valtion talousarvioon noin 12 miljardin euron verran.  Verotuksen painopiste siirtyy kuntaverosta valtionveroon. Verotulojen tilityksen erilaiset aikataulut ja 200 miljoonan verotuksen kevennys sote-uudistuksen yhteydessä nostavat valtiontalouden vajetta 1,3 miljardilla eurolla tilapäisesti vuonna 2023. 

Uudistumisella kasvun vauhtiin

Olen vakuuttunut siitä, että pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa. Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle. Suomen valtion velkaa rahoittavien luotonantajien riskiarviot ovat sidoksissa myös koko euroalueen näkymiin. Tähän vaikuttaa olennaisesti EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen Suomen eduskunnassa.

Suomen on uudistuttava niin, että pääsemme kasvun vauhtiin ja pysymme siinä mukana. Tämä on luotonantajien ja veronmaksajien luottamusta vahvistavan talouspolitiikan kannalta hallituksen loppukauden tärkein tehtävä.

Matti Vanhanen 
valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka, kehysjärjestelmä, hallitus