Blogit / Kolumnit

Kolumni: Valtion budjettia sorvataan taas - miten valmistelu käytännössä tapahtuu?

Maanantai 12.8.2019 klo 14:34 - Laskentapäällikkö Johanna Orivuori

Vuoden 2020 talousarviosta eli budjetista neuvottelu etenee valtiovarainministeriön sisäisillä neuvotteluilla 13.−14. elokuuta. Talousarviota on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta. 

Vuoden 2019 budjetin loppusumma oli yli 55 miljardia euroa. Miten tämä jokaisen kansalaisen elämään vaikuttava asiakirja käytännössä syntyy? 

Talousarvion vuotuinen valmisteluprosessi on perinteikäs ja monivaiheinen

Kun eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa käytiin vielä hallitusneuvotteluja, oli virastojen ja ministeriöiden osalta talousarviovalmistelu kevään teknisen kehyksen pohjalta jo pitkällä. Epäviralliset ehdotukset olivat saapuneet valtiovarainministeriöön, ja enää odotettiin hallitusohjelman valmistumista ministeriöiden ehdotusten viimeistelemiseksi.

Kun ministeriöiden päivitetyt ehdotukset ovat saapuneet, aloittavat kunkin hallinnonalan vastuuasiantuntijat oman kannanottotyönsä. Samalla käynnistyy sisältötekninen tarkastustyö. 
Sisällöllistä valmistelua edeltää budjettipohjien valmistelu ja siihen liittyvät vuotuiset tietojärjestelmän ylläpitotyöt. Talousarvioesitykset laaditaan valtiovarainministeriön hallinnoimalla järjestelmällä, jota käyttävät kaikkien ministeriöiden talousarviovalmistelussa olevat tahot. Järjestelmän käyttäjäylläpidosta vastaavina teemme tuon valmistelutyön hyvissä ajoin kevättalvesta, jolloin ministeriöt pääsevät aloittamaan oman valmistelunsa. Teknisissä asioissa ministeriöitä pyritään auttamaan jo valmisteluvaiheessa, jotta ehdotusten jatkokäsittely olisi mahdollisimman sujuvaa.

Sisältöteknisen tarkastuksen yhteydessä esitys oikoluetaan. Ilmaisuja yhtenäistetään, kirjoitusvirheitä korjataan, taulukot lasketaan ja rahaviittaukset- ja siirrot tarkastetaan ristiin. Lopuksi päivitetään esityksen ulkoasu ja taitetaan asiakirja painatusta varten. 

Kun tekninen tarkastustyö on saatu tehtyä kahdesti, lähetetään tekstit käännettäviksi ruotsiksi.

Tietotekniikka sujuvoittaa urakkaa

Tietojärjestelmien uudistaminen ja kehittäminen sekä uudenlaiset tavat toimia ovat ajan mittaan helpottaneet myös teknistä tarkastustyötä. Siinä missä aiemmin tietoja päivitettiin paikasta toiseen manuaalisesti, voidaan tietoja nykyään siirtää siirtotiedostojen ja tietojärjestelmien välisten integraatioiden avulla. Tietoja voidaan myös tarkastaa erilaisten raporttien avulla. Manuaalista työtä on toki edelleen, mutta fyysiset käsiparit ovat osaltamme puolittuneet jo useita vuosia sitten.

Sisältötekninen tarkastustyö vaatii tekijöiltään edelleen ennen muuta tarkkuutta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Tarkastustyö on yksilötyötä, mutta lopputuloksesta tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman yhtenäistä paitsi teknisesti, niin myös vähintään niiden asioiden osalta, jotka koskevat kaikkia hallinnonaloja.

Ehdotuksien ja neuvottelujen kautta riiheen

Kun virkamieskanta esitellään valtiovarainministerille, muodostuu VM:n ehdotus, joka julkaistaan verkossa. Samalla myös ministeriöiden ehdotukset tulevat julkisiksi ja ministeriöt voivat uutisoida niistä tahoillaan.

Tämän jälkeen ministeriöt pääsevät ottamaan kantaa VM:n ehdotukseen. Seuraa vastinevaihe ja ministeriöiden ja valtiovarainministeriön kahdenväliset neuvottelut, ja lopulta hallituksen budjettiriihi sekä esityksen antaminen eduskunnalle.

Jotta esitykset saadaan ajallaan valmiiksi, vaatii valmistelu muun muassa suunnitelmallisesti toimivan prosessin, osaavat resurssit, saumattoman yhteistyön eri toimijoiden välillä sekä toimivan tekniikan. On tärkeää, että kukin toimija suorittaa oman prosessivaiheensa ajallaan ja siten mahdollistaa seuraavan toimijan aikataulussa pysymisen omassa vaiheessaan.

Jo pitkät perinteet

Talousarvion valmisteluprosessilla on jo pitkä historia ja se on varmasti valtion yksi toimivimmista valmisteluprosesseista. Vaikka se toki monelle siinä toimivalle onkin tuttua rutiinia, tuovat siihen oman mausteensa vaihtuvat asiat ja vähintään nelivuosittain vaihtuva poliittinen ohjaus.

Lue myös: Näin talousarvion 2020 valmistelu etenee

Johanna Orivuori
budjettiosaston laskentaryhmän päällikkö 

Lisäksi budjettiosaston nelihenkisessä laskentaryhmässä työskentelevät budjettikoordinaattorit
Taru Kataja-Heikkonen, Janne Antas ja Liisa Mäkelä 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, valtion budjetti

Kolumni : Tilaa vaikeille päätöksille

Maanantai 28.1.2019 klo 12:23 - Ministeriöiden kansliapäälliköt:

Tänään julkistettu Mahdollisuudet Suomelle on ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys avainkysymyksistä tulevalla hallituskaudella. Sen tavoitteena on välittää yhteinen strategisen tason tilannekuva Suomen haasteista ja mahdollisuuksista tulevalle hallituskaudelle ja puolueiden hallitusohjelmaneuvottelijoille.

Keskeisin viestimme on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla. Tarvitaan myös vaikeita, kalliita tai epäsuosittujakin päätöksiä. Osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun haluamme tukea niiden tekemisen edellytyksiä. Tilaa vaikeille päätöksille luodaan avoimella ja tietopohjaisella keskustelulla, joka ottaa mukaan kaikki väestöryhmät. Vaikka juuri nyt elämme talouden noususuhdannetta, on hallitusohjelmasta neuvoteltaessa hyvä kiinnittää katse tätä kauemmas. Tällöin erityisesti kaksi kysymystä nousee keskeiseen asemaan.

Ensiksi, sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti. Tavoite on laajasti tiedossa: ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Sen sijaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaavaa ei ole vielä yleisesti tiedostettu. Hallitus tarvitseekin onnistuakseen kansalta raudanlujan mandaatin, koska konkreettiset toimet eivät voi mitenkään miellyttää kaikkia.

Toiseksi, työtä julkisen talouden tasapainottamiseksi on syytä jatkaa. Tulojen ja menojen välillä on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä edelleen epätasapaino, jota väestörakenteen muutos pahentaa. Julkinen velka voi tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi, jos tätä epätasapainoa ei korjata. Julkisia menoja lisäävät myös isot infrastruktuurihankkeet, koulutusmenot, ilmastonmuutoksen torjunta ja hävittäjähankinnat. Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjassa nostetaan esiin useita mahdollisia ratkaisulinjoja. Olennaista on tunnistaa ja tunnustaa niiden välinen suhde: esimerkiksi jos työllisyysastetta ei saada nostettua ja työperusteista maahanmuuttoa ei lisätä, kasvaa paine verojen ja maksujen korotuksiin sekä palveluiden ja etuuksien leikkauksiin.

Yhteinen tarkastelumme lähtee yhtenäisestä valtioneuvostosta ja ministeriöitä yhdistävistä pitkän aikavälin päämääristä. Päämäärät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Parhaat mahdollisuutemme perustuvat kestävyydelle, joka tarkoittaa sosiaalisen ja inhimillisen pääoman sekä taloudellisen hyvinvoinnin turvaamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Hallinnonalakohtaisen politiikkavalmistelun sijaan tulevaisuuden valtioneuvostossa toimitaan keskeisimmissä kysymyksissä kokoavasti.

Elämme maailmassa, jossa päätöksenteossa vaaditaan laajaa ymmärrystä monimutkaisista ja toisiinsa kytkeytyvistä kokonaisuuksista. Valtioneuvostossa haluamme yhä paremmin ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja ja rakentaa pitkän aikavälin päätöksentekoa.

Maamme johtavien virkamiesten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää ja toivottua. Asiakirjassamme esitämme 12 näkemyskokonaisuutta, jotka tarjoavat tietopohjaa vaalikeskusteluihin ja hallitusneuvottelujen pohjaksi. Kaikissa näistä on olennaista tunnistaa Suomen lukuisat kytkökset ja yhteydet globaaleihin ja eurooppalaisiin kehityskulkuihin ja päätöksiin.

Pienenä osaamispohjaisena avotaloutena Suomen talouden kehitys riippuu merkittävästi maailmantalouden ja -kaupan kehittymisestä. Suurimmat kasvun mahdollisuudet liittyvät teknologiamurrokseen ja globaaleihin trendeihin, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintä ja väestön ikääntyminen kaikkialla maailmassa. Kasvua tulee tavoitella luonnon kantokyvyn rajoissa.

Yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta osaamis- ja koulutustason nostaminen, työllisyysaste ja sosiaaliturvan uudistaminen muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Jatkuvan oppimisen kokonaisuus ja uudistukset on rakennettava kattamaan kaikki väestöryhmät ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on syytä vahvistaa. Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle, kohoten ajan mittaan jopa 80 prosenttiin. Sosiaaliturvan uudistaminen taas käynnistetään selkeillä päätöksillä tavoitteista ja arvovalinnoista.

Suomen on toimittava entistä aktiivisemmin kansainvälisen, sääntöpohjaisen järjestelmän sekä vakaan ja turvallisen EU:n edistämiseksi. Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus tarjoaa tähän erityisiä mahdollisuuksia. Turvallisessa oikeusvaltiossa ja unionissa vahvistetaan osallisuutta, osallistumisoikeuksien ja aktiivisen osallistumisen toteutumista sekä hyviä väestösuhteita. Myös kansallista puolustuskykyämme on tarpeen ylläpitää pitkäjänteisesti.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki, valtioneuvoston kanslia

Valtiosihteeri Matti Anttonen, ulkoministeriö

Kansliapäällikkö Pekka Timonen, oikeusministeriö

Kansliapäällikkö Ilkka Salmi, sisäministeriö

Kansliapäällikkö Jukka Juusti, puolustusministeriö

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriö

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, julkinen talous, yhteiskuntapolitiikka

Kolumni : Silta yli kriisin - mitä historia opettaa?

Maanantai 4.12.2017 klo 15:03 - Petteri Orpo, valtiovarainministeri

Kuvahaun tulos

                                Kuva: Valtioneuvosto

Entisten valtiovarainministerien kolumnit heijastavat ministerin tehtävän vastuita ja haasteita. Erityisen vaikeita aikoja lähihistoriassa ovat olleet 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut aika. Vaikeistakin ajoista on kuitenkin selvitty yhdessä.

Valtiovarainministeriö pyysi Suomi 100-juhlavuoteen liittyen nykyiseltä ja entisiltä valtiovarainministereiltä kolumnin heidän omasta ministerikaudestaan. Kolumnin kirjoittaneet valtiovarainministerit tuottivat hyviä – ja hauskojakin – aikalaiskuvauksia. Kukin ministeri oli juhlavuoden kolumnissaan mukana omalla persoonallaan.

Kolumneista heijastui hyvin valtiovarainministerin vaikea ja vastuullinen työ. Päätökset eivät juuri koskaan olleet helppoja, mutta ne oli pakko tehdä.

Suomen lähitaloushistoriasta nousee esiin kaksi merkittävästi Suomea muuttanutta ajanjaksoa: 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen aika. Molemmat kriisit olivat kestoltaan pitkiä, ja niillä on ollut valitettavia pysyviä vaikutuksia.

Kriisien jäljet

Iiro Viinasen ministerikaudella 1990-luvulla talouden tilanne oli katastrofaalinen. Korjausliikkeet oli pakko mitoittaa olosuhteiden mukaan. Se edellytti ministeriltä erittäin vaikeita päätöksiä – vaikka huutoa tuli, kuten hän itse mainitsi kolumnissaan. Talous oli saatava kuntoon, jotta Suomi ei olisi joutunut rahoittajien holhoukseen. Työllisyyden romahtaminen ja työttömyyden räjähtäminen olivat pahimmat seuraukset 1990-luvun lamasta. Silloin työttömyys nousi kolmen prosentin tasolta kolmessa vuodessa yli 16 prosenttiin. Suomen rakennemuutos oli ennennäkemätön.

Vuonna 2007 Yhdysvalloista lähti liikkeelle finanssikriisi, joka iski koko maailmaan. Erityisen voimakkaasti se iski Suomeen, joka on riippuvainen maailmankaupasta. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote (BKT) romahti yli kahdeksan prosenttia, kun lasku euroalueella oli keskimäärin vähän yli neljä prosenttia. Vientimme väheni samana vuonna yli 20 prosenttia. Suomen kehitys oli tuona vuonna euroalueen heikointa. Iskulla oli pitkäaikaiset vaikutukset Suomen talouteen – BKT ei ole vieläkään saavuttanut kriisiä edeltävää tasoa.

1990-luvun laman seurauksena julkista taloutta jouduttiin sopeuttamaan maailmanlaajuisessakin skaalassa merkittävästi. Vuonna 1993 julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen syveni jopa kahdeksaan prosenttiin. Uudelleen koviin julkisen talouden vaikeuksiin jouduttiin finanssikriisin jälkeen. Nyt julkisen talouden alijäämäisyys on kestänyt kuitenkin kauemmin, vaikka yhtä syvällä ei ole käyty. Osasyy tähän on väestön ikääntyminen, joka on lisännyt ennen kaikkea eläkemenoja. Molemmat ajanjaksot osoittavat joka tapauksessa, kuinka pitkään julkisen talouden ja työllisyyden kestää toipua syvästä kriisistä.

Kumpaakin koettelemusta edelsi voimakas talouskasvu, erityisesti rakentamisessa. Siksi on oltava herkkä merkeille talouden ylikuumenemisesta. Historiasta voimme oppia, että meidän on lisättävä talouden joustavuutta parantaaksenne sen sopeutumiskykyä ja samalla kerättävä julkiseen talouteen huomattavia puskureita, jotta voimme rakentaa siltaa kriisin yli. Näitä tavoitteita kohti meidän tulee pyrkiä entistä määrätietoisemmin.

Onnistumisen askeleet

Jälkimmäisen kriisin haasteet on koettu yhdessä muiden euro- ja EU-maiden kanssa. Myös valuutta on vaihtunut matkalla ja lainamarkkinat kasvaneet, mutta kuten tiedämme, nekään eivät yksinään korjaa talouden haavoittuvuutta. Alexander Stubb sanoi kolumnissaan, että EU:n perusolemukseen kuuluu ratkaisukeskeisyys. Siihen voidaan lisätä, että niin myös Suomen ja suomalaisten perusolemukseen.  

Satavuotiaan Suomen matka tähän päivään ei ole aina ollut helppo, mutta yhdessä olemme selvinneet vaikeistakin ajoista. Ja yhdessä voitamme myös tulevaisuuden haasteet. Suomen tulevaisuuden haasteet liittyvät etenkin väestömme ikääntymiseen ja työllisyyteen. On uskallettava uudistaa vanhoja rakenteita, jotta nykyistä useampi suomalainen pääsee työn syrjään kiinni. Samalla on pidettävä huolta koulutuksesta ja osaamisesta teknologian kehityksen muuttaessa maailmaa yhä nopeammin.

Kaiken perusta on kestävällä pohjalla oleva valtiontalous. Vain siten voimme varmistaa, että Suomi on menestyvä ja hyvinvoiva maa seuraavatkin sata vuotta. Onnistuminen ei koskaan ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kolumnit, suomi, talous, suomi100,

Kolumni : EU-edunvalvonta on joukkuepeliä

Keskiviikko 25.10.2017 - Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Kuvahaun tulos

Kuva: Valtioneuvosto

Syksyisin Suomen ja Keski-Euroopan ilmaston ero on suurimmillaan. Viime torstaina Brysselissä oli lämmin ja aurinkoinen syyssää. Brysselistä suuntasin Kainuuseen, jossa maa oli jo valkoinen. Säistä juttelin myös tavatessani kokousmatkani yhteydessä maatalouskomissaari Phil Hoganin. Tutustuimme hyvin toimiessani maatalousministerinä. Olemme sen jälkeen aina silloin tällöin istahtaneet alas muistelemaan yhteisiä taistoja ja rakentamaan EU:n tulevaisuutta.

 

Kesä oli Suomessa huono ja maatalouden kannalta surkea. Kasvukausi oli myöhässä ja kelit haittasivat merkittävästi sadonkorjuuta. Koko hallitukselle oli selvää, että jotain on tehtävä viljelijöiden auttamiseksi. Myös opposition suunnasta vaadittiin toimia.  

Löysimme maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa täsmätoimia viljelijöiden auttamiseksi. Sovimme myös, että käynnistämme yhdessä selvityksen toimista, joilla varaudutaan tuleviin kriiseihin. Lupasin myös auttaa ministeri Leppää, jotta sovituille toimille vaadittavat hyväksynnät EU:lta saataisiin mahdollisimman nopeasti.  

Komissaari Hogan oli hyvin tietoinen Suomen vaikeista sääolosuhteista ja kertoi sään olleen myös Baltiassa sateinen, kun taas Etelä-Euroopassa oli ollut ennätyskuumaa. Hän kertoi komission selvittävän pikaisesti, josko heillä olisi keinoja auttaa poikkeuksellisista säistä kärsineitä viljelijöitä. Hän lupasi myös valvoa, että Suomen EU-hyväksyntää vaativat kansalliset toimet käsitellään komissiossa mahdollisimman nopeasti.

Ehdin käydä muutkin ajankohtaiset asiat läpi komissaarin kanssa. Komissio aikoo tuoda maatalouspolitiikan uudistuksen suuntaviivoja ulos marraskuun lopulla. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi yhtenään muuttuviin peltolohkojen pinta-aloihin voi viimein löytyä ratkaisu. Toukokuussa komissio aikoo tuoda ulos esityksen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä. Etelä-Amerikan maiden kanssa neuvoteltavaan Mercosur-vapaakauppasopimukseen liittyvät huolet kävimme myös läpi.

EU-edunvalvonta on joukkuepeliä. Kun neuvottelin EU-tukea maidontuottajille, sain tukea neuvotteluihin sekä silloiselta valtionvarainministeri Antti Rinteeltä että pääministeri Alexander Stubbilta. Pääministeri otti asian esille tavatessaan Suomessa käymässä olleen maatalouskomissaarin, ja puhui asiasta muun muassa liittokansleri Merkelin ja komission puheenjohtaja Junckerin kanssa. Kun asia on tärkeä, kaikki pelipaikat, kuten tapaamiset komissaarien kanssa tai huippukokousten käytäväkeskustelut, pitää hyödyntää.

Viime kuussa Euroopan parlamentti otti Suomelle mieleisen kannan LULUCF:ssä. Suomi toimi parlamentin suuntaan laajalla rintamalla ja hyvällä menestyksellä. Keskityin varmistamaan, että Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP on oikeilla linjoilla. Sen sijaan toissa viikon ympäristöneuvosto oli Suomelle pettymys. Emme saaneet ymmärrystä LULUCF-tavoitteellemme, vaikka oikeaan suuntaan mentiinkin. Suomi ei voi nostaa hakkuitaan tavoitteeksi asetettuun määrään ilman, että hakkuista koituu laskennallinen ilmastopäästö.

Kun ympäristöministereiltä ei herunut sympatiaa Suomelle, meidän on seuraavaksi vaikutettava korkeimmalla tasolla reilun ratkaisun saamiseksi. Viime torstaina EU:n johtajien huippukokouksessa pääministeri Sipilä käyttikin tilannetta hyväkseen ja keskusteli kollegoidensa kanssa LULUCF:stä. Jäsenmaiden välinen kohtelu ja laskentasäännöt on saatava oikeudenmukaisiksi, jotta uusiutuvaa raaka-ainetta kestävästi hoidetuista ja hiiltä sitovista metsistämme voidaan käyttää fossiilisten korvaajana. Tämän tavoitteen eteen meidän kaikkien pitää tehdä yhdessä töitä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

Kolumni julkaistu aiemmin Maaseudun Tulevaisuudessa 25.10.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous, eu-edunvalvonta

Kolumni : Suomen tavoitteena on vakaa ja kestävä talous- ja rahaliitto

Perjantai 13.10.2017 klo 15:21 - Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Kuvahaun tulos Kuva: Valtioneuvosto

Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi tänään Suomen kannat EMUn kehittämisehdotuksiin. Keskustelu EMUn kehittämisestä otti tuulta alleen Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Presidentti Macron on ehdottanut euroalueelle omaa budjettia ja valtiovarainministeriä. Saksa on ehdottanut Euroopan vakausmekanismin kehittämistä eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi. Hallitus koki tarpeelliseksi arvioida, pitääkö hallitusohjelmaa muuttaa, jotta uusiin ehdotuksiin voidaan ottaa kantaa. Hallituksen piirissä todettiin, että hallitusohjelma on suurilta linjoiltaan kestänyt hyvin aikaa.

Talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys. Suomi korostaa kannassaan markkinakuria ja jäsenmaiden oman vastuun merkitystä. Jäsenmaiden on uudistettava taloutensa rakenteet itsensä ja omien kansalaistensa vuoksi, ei EU:n tai komission. EU on juuri niin vahva kuin sen yksittäiset jäsenmaat.

Ylivelkaantumiseen ja markkinakurin puutteeseen Suomi tarjoaa ratkaisuksi valtioiden velkajärjestelymekanismin luomista. Korostamme toimivia menettelyitä ja riittäviä siirtymäaikoja, jotta velkajärjestelyt voidaan tehdään hallitusti ja välttyä vakavilta markkinahäiriöiltä. Velkajärjestelymekanismi voitaisiin luoda esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin yhteyteen.

Toinen keskeinen on ongelma valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys, jota ei aikomuksista huolimatta ole vieläkään saatu täysin katkaistua. Pankkien vakavaraisuusääntelyä tulisi muuttaa niin, että ne vastaavat paremmin todellisia riskejä. Järjestämättömiä luottoja täytyy alentaa ja pankkien pääomapohjaa vahvistaa. 

Riskejä on saatava vähennettyä ja tasattua ennen kuin niitä voidaan jakaa. Siksi Suomi pitää edelleen ensisijaisen tärkeänä pankki- ja pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamista. Yhteinen talletussuoja voidaan ottaa käyttöön, kun järjestämättömien luottojen määrää on saatu vähennettyä. Esityksestäni valtioneuvosto tulee valmistelemaan konkreettisen esityksen pankkisektorin riskejä vähentävistä toimenpiteistä.

Kannatamme Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Sitä tulisi kehittää niin, että EVM:llä on riippumattomat edellytykset ottaa vastuu sopeutusohjelmien sisällöstä ja niihin liittyvästä velkakestävyysanalyysistä. Kehitystyön lopputuloksena EVM:stä voitaisiin luoda eurooppalainen valuuttarahasto. 

Suomi ei näe perusteita uusien instituutioiden kuten euroalueen budjetin tai euroalueen valtiovarainministerin perustamiselle. Suomi katsoo, ettei makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä myöskään tarvita. Ehdotuksilla ei ratkaista euroalueen keskeisimpiä ongelmia. Joissakin tilanteissa euroalueen korvamerkitty osuus EU-budjetista voi olla perusteltu. Euroryhmän puheenjohtajan asemaa voimme vahvistaa, mutta sitä ei tule yhdistää komission jäsenen tehtävään.

Suomi suhtautuu Euroopan yhdentymiseen positiivisesti. Talous- ja raha-asioissa integraation tulee tapahtua niin, että riskejä ensin vähennetään, jotta jäsenmaat ovat tasavertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa. Jos Suomen tavoitteisiin päästään, erot euromaiden talouksissa aikaa myöden tasaantuvat ja riskit vähenevät. Euromaiden välinen vastakkainasettelu myös vähenisi.

Nyt hyväksytyt ennakkovaikuttamislinjaukset täydentävät hallitusohjelman ja muiden olemassa olevien vaikuttamisasiakirjojen linjauksia. Komissio julkaisee joulukuussa oman esityksensä EMUn kehittämisessä etenemiseksi. Hallituksen tavoite on vaikuttaa siihen. Hallitus on oman kannanmuodostuksensa suhteen hyvässä vaiheessa.

EU-ministerivaliokunta käsitteli EMU:a ja Turkkia (valtioneuvoston kanslian tiedote 13.10.)

Petteri Orpo

1 kommentti . Avainsanat: politiikka, rahaliitto, talous