Blogit / Kolumnit

Kolumni: Tieto on toimivan hallinnon perusta

Maanantai 14.10.2019 klo 14:09 - Finanssineuvos Markus Siltanen

Tietopohjainen päätöksenteko on yksi nykyisen hallitusohjelman keskeisistä teemoista. Tiedon käyttö ja hyödyntäminen – turvallisesti ja vaikuttavasti – on toimivan hallinnon edellytys, ja se vaatii hallinnolta myös uudenlaista toimintakulttuuria ja johtamista.

Valtiovarainministeriössä valmistellun tietopoliittisen selonteon ja tiedonhallintalain toimeenpano sekä konkreettiset tiedolla johtamisen kehittämishankkeet edistävät tietopohjaista päätöksentekoa. Yhdessä voimme onnistua.

Nykyvanhemmista Platoniin

Internet mullisti mahdollisuudet tehokkaaseen tiedonvälitykseen. Helposti ja nopeasti haettava tieto on muuttanut merkittävästi maailmaa. Nykyvanhempien tapa etsiä hakukoneiden avulla vastaukset lastensa vaikeisiin kysymyksiin ei perustu aiemmilta sukupolvilta perittyihin käytäntöihin tai tietoon, vaan nykyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisin oli aiemmin. Esihistoriallisella ajalla tiedon välittäminen pohjautui suulliseen kommunikaatioon ja vasta kirjoitustaito mahdollisti tiedon tarkemman säilyttämisen ja siirtämisen uusille sukupolville. 

Antiikin filosofi Platon (427–347 eaa.) määritteli tiedon hyvin perustelluksi tosiuskomukseksi. Määritelmä on kestänyt hyvin aikaa. Informaatiotulvan ja valeuutisten aikana meidät haastaa se, kenen perusteluihin luotamme tosiuskomusta muodostettaessa. Yksilöllä on yhä suurempi vastuu tiedon luotettavuutta arvioitaessa. Samalla medialukutaito ja yksilön kyky hyödyntää tietoa voivat nostaa yhteiskunnan huipulle tai suistaa sen sivuraiteille.

Ymmärrystä, asennetta ja rakettitiedettä

Tiedon kattava ja systemaattinen hyödyntäminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii ymmärrystä, asennetta ja osaamista. Hallinnon legalistinen traditio on aiheuttanut sen, että tiedon käyttö ei ole kovin helppoa, koska sitä säännellään yksityiskohtaisesti. Myös tietosuojakysymykset aiheuttavat omat haasteensa.Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, mutta tämä edellyttää esimerkiksi tietosuojan korostaman yksilön oikeusturvan ja julkisen edun, kuten toimivan julkisen hallinnon, tavoitteiden tasapainoista yhteensovittamista.

Hallinnon arvo syntyy hyvistä ja vaikuttavista palveluista, kustannustehokkuudesta sekä vakaan yhteiskunnan rakentamisesta. Tämä edellyttää, että tiedolla johtamista hyödynnetään hallinnossa esimerkiksi strategisia tavoitteita asetettaessa, toiminnan operatiivisessa johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa. Johdon tehtävänä on mahdollistaa prosessit, joiden avulla tieto muutetaan toiminnaksi. Tiedolla johtamisessa onkin lopulta kyse toiminnan uudistamisesta ja oppimisesta.

Tiedosta tekoihin ja kohti viisasta hallintoa

Valtionvarainministeriö rakentaa uudenlaista palvelua ja toimintatapaa julkisen hallinnon analysointi- ja raportointipalvelu -hankkeessa (Tietokiri-hanke) yhteistyössä valtion yhteisten palveluntuottajien kanssa. Valtiokonttorin koordinoimana tuotetaan analysointi- ja raportointipalveluja, joissa hyödynnetään virastoja koskevia valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja. Keskeistä on tuottaa tiedon avulla vertailutietoa, tilannekuvia ja tunnistaa kehittämiskohteita valtion kokonaisedun varmistamiseksi toiminnan kehittämisessä, ohjauksessa ja johtamisessa. Kyse on konkreettisesta tiedolla johtamisen kehittämisestä konserniohjauksen alueella.

Tiedon käsite on kreikkalaisten filosofien hieno keksintö. Se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tiedosta on jalostettava viisasta hallintoa. Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemuksia hyvien päätösten tekemiseksi ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Viisauteen ja sivistykseen kuuluu myös näkemys hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta yhteiskuntaa, ympäristöä ja kanssaihmisiä kohtaan. Silloin ollaan myös virkamieseetoksen ytimessä.

Markus Siltanen

Finanssineuvos

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieto, tiedonvälitys, päätöksenteko, tiedon käyttö

Kolumni : Luottamuksen monet kasvot

Tiistai 21.5.2019 klo 12:59 - Ylijohtaja Juha Sarkio

Länsimaisessa demokratiassa avoimuus ja luottamus ovat koko julkisen päätöksenteon ydin. Ilman näitä ei ole vakautta eikä uskoa tulevaisuuteen voida rakentaa yhteisten tavoitteiden varaan – on kyse sitten kansalaisista, korporaatioista tai valtioista ja näiden välisistä suhteista.

Kukaan tai mikään organisaatio ei ole vapaa vaikuttimista. Aina on olemassa vaihtoehtoja, joten siinä on sauma vaikuttamiselle. Luottamus ei ole eksakti faktamittari, vaan subjektiivinen käsitys asioiden tai odotusten tilasta, joka tekee sen analysoimisen hankalaksi, mutta vaikuttaa merkittävästi ihmisten suhtautumiseen. Siksi sen mittaaminen on tärkeää.

Valtiovarainministeriö teetti yhteistyössä yliopistojen kanssa laajan tutkimuksen ”Poliittinen ja sosiaalinen luottamus”, joka julkaistiin 15.5.2019. Se valottaa erinomaisesti luottamus -käsitteen monikerroksisuutta ja vaikutuksia useista eri näkökulmista. Siihen kannattaa tutustua oman ymmärryksen laajentamiseksi, mutta myös siksi, että uskon luottamuksen vahvistamisen olevan myös hallitusohjelman tavoitteissa – on sitten kyse kansalaisista, viranomaisista, politiikan tekijöistä tai organisaatioista.

Tulee hyvä mieli, kun tämän tutkimuksen mukaan Suomi on monessa asiassa edistyksellinen ja hyvällä tiellä useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Toisaalta huolestuttaa, kun suomalaisten luottamus julkiseen päätöksentekoon on samalla heikentynyt viimeiset 15 vuotta huomattavasti muita OECD-maita nopeammin. Kyse ei ole välttämättä siitä mitä kaikkea meillä on, vaan siitä onko toimintamme kansalaisten mielestä ymmärrettävää ja avointa. Kaiken ytimessä on tieto ja ymmärrys. Jos ei ole tietoa, se herättää epäilyksiä. Samoin, jos ei ymmärrä miten kokonaisuus tai toiminta rakentuu ja ketkä ovat siihen osallisia, niin epäilykset heräävät helposti.

Avoimuus lisää luottamusta

Usein pienten askelten politiikka on nopeammin toteutettavissa kuin vuosikausia kestävät valtavat muutokset. Minusta esimerkiksi Lausunto.fi on oiva esimerkki siitä, että ministeriöihin lähetetyt kannanotot ovat kaikkien katsottavissa. Tästä palvelusta käy ilmi keneltä lausuntoja on pyydetty ja saatu sekä mitä mieltä kukin on ollut ja millä perustein. Luottamusta lisää myös netistä löytyvä avoin poliitikoiden ja ylimpien virkamiesten sidonnaisuusrekisteri ja yksityissektorille siirtymistä rajoittava karenssilainsäädäntö. Verovarojen käyttöä voi kuka tahansa käydä tarkistamassa myös Tutki hankintoja-palvelusta ja Tutki budjettia-palvelusta.

Pelkkä lainsäädäntö tai erilaiset portaalit eivät yksin riitä. Luottamuksessa on kyse pitkälti julkisuuden hallinnasta ja mielikuvista varsinkin silloin, kun näkemys ei perustu omaan kokemukseen. Siksi mediassa olevilla viranomaisiin liittyvillä asioilla on vahva yleistä luottamusta vahvistava tai heikentävä vaikutus. Esimerkkinä voi käyttää viime kuukausien kuhinaa mediassa virkamiesten toiminnasta eri yhteyksissä. Voi olla, että tässä mielikuvavaikuttamisessa ei sillä, miten asiat ovat oikeasti menneet ole suurtakaan sijaa – varsinkin kun julkisuuden saaminen ei useinkaan ole itsetarkoitus viranomaiselle. Jos jotain voi toivoa, niin parempaa osaamista ja ymmärrystä siinä, miten päivittäinen toimintamme vaikuttaa kansalaisten käsitykseen meistä viranomaisina.

Jotain muutakin uutta luottamusta ja avoimuutta vahvistavaa kuitenkin kaivataan. Selkeämmän virkakielen ja uusien datojen avaamisen lisäksi yksi esillä ollut asia on avoimuusrekisteri tai lobbausrekisteri kansanomaisemmin. Nähtäväksi jää Suomen valinnat, mutta varmaa kuitenkin on, että kaikissa niissä maissa, joissa tällainen rekisteri on perustettu, kokemukset sen vaikutuksista luottamukseen ovat olleet positiivisia, vaikka itse rekisterin toiminta olisikin vaatimatonta.

Juha Sarkio

Ylijohtaja, osastopäällikkö @JuhaSarkio

Valtiovarainministeriö 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luottamus, avoimmuus, päätöksenteko