Blogit / Kolumnit

Kolumni: Yhteiskunnan kriisitilanteissa tarvitaan nopeasti apua

Keskiviikko 28.10.2020 klo 19:33 - Erja Koponen, erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriö

Maailmaa jo yli puoli vuotta riepotellut koronavirusepidemia on koetellut ihmisten mielen hyvinvointia ja jaksamista poikkeuksellisen paljon. On tärkeää, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ahdistunut hakee apua. Avun hakeminen voi vaatia rohkeutta, ja sitä on onneksi monella ollut.

Koronaviruksen aiheuttaman kriisin ohella psykoterapiapalveluja tarjoavan Vastaamon tietovuodot ja palvelua käyttäneiden asiakkaiden kiristysyritykset ovat järkyttäneet laajasti suomalaisia. Törkeä rikos horjuttaa uskoamme tietojärjestelmiin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten rehellisyyteen. 

Onneksi monenlaista apua on saatavilla. Esimerkiksi kriisipuhelimiin on tullut merkittävästi enemmän yhteydenottoja apua tarvitsevilta kuin aiemmin. Puheluissa ihmiset kertovat ahdistuksen tunteista ja ongelmista ihmissuhteissa.

Epidemia koettelee mielenterveyden lisäksi myös palvelujärjestelmän joustavuutta

Koronavirustilanne koettelee mielen hyvinvointia niin kotona kuin työelämässä. Esimerkiksi etätyöt ja etäopiskelu, omaehtoinen tai vahvasti suositeltu eristys sekä tartuntatautilain mukainen karanteeni muuttavat monella tavalla ihmisen arkea ja kaventavat toimintamahdollisuuksia. Elämänhallinnan haasteet korostuvat ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikeutuu.

Riittävän ja oikea-aikaisen, helposti saatavilla olevan mielenterveyden tuen saatavuus on entistäkin tärkeämpää.

Tietoturvauhat mielen hyvinvoinnin riskitekijänä

Pelko yksityisten, luottamuksellisesti kerrottujen tietojen leviämisestä ja pelko mahdollisista identiteettivarkauksista lisäävät tuhansien ihmisten mielen kuormitusta ja ahdistuksen tunteita. Ihmiset kaipaavat tilanteessa nopeasti sekä konkreettisia toimintaohjeita että keskusteluapua. 

Nopeasti annettu tuki voi ehkäistä ongelmia ja auttaa siinä, etteivät ongelmat entisestään vaikeudu. Oikea-aikainen apu edistää mielen resilienssiä eli joustavuutta ja palautumiskykyä. Tällä on merkitystä myös siihen, miten ihmiset jatkossa luottavat tietoturvaan ja yhteiskunnan toimintakykyyn suuren hädän keskellä. 

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille ja sen eteen tehdään laaja-alaisesti työtä

Suomessa on laadittu Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Se on pitkäaikaisen valmistelun ja laaja-alaisen yhteistyön tulos. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioon ottaminen yhteiskunnassa, sen eri toimialoilla ja tasoilla. 

Strategian tavoitteena on esimerkiksi ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti mielenterveyden häiriöitä sekä vähentää siihen liittyvää leimautumista. Tavoitteena on myös mahdollistaa oikea-aikaiset ja riittävät palvelut ja niiden osana kriisipalvelut koko Suomessa. Samalla lisätään palveluista tiedottamista niin, että jokainen Suomessa asuva tietää, miten ja missä palveluja saa silloin kun niitä tarvitsee. 

Mielenterveysstrategiaan kuuluu myös itsemurhien ehkäisyohjelma. Esimerkiksi koulutuksin on lisätty perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamista: miten kohdata itsetuhoinen potilas tai miten tunnistaa itsemurhavaarassa oleva. Lisäksi esimerkiksi media-alan ammattilaisille on järjestetty koulutusta itsemurhien vastuullisesta uutisoinnista.

Juuri nyt mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa vauhditetaan lukuisissa hankkeissa, jotka pääsevät käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Hankkeissa keskitytään muun muassa lisäämään yhteisöllistä hyvinvointia alueilla ja kunnan arkiympäristöissä. Samoin vahvistetaan mielenterveysosaamista niin kunnan peruspalveluissa kuin työpaikoilla ja johtamisessa.

Itsemurhien ehkäisyä tehostetaan erityisesti alueilla, joilla itsemurhakuolleisuus on tutkitusti ollut suurinta. Itsemurhavaarassa oleville tarjotaan varhaista tukea.

Suuri osa meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa tukea tai hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Siksi on rohkaisevaa, että meitä kuohuttavat kriisit ovat auttaneet näkemään entistä selkeämmin hyvän mielenterveyden merkityksen. Hyvä mielenterveys on erottamaton osa yksittäisen ihmisen ja koko kansakunnan hyvinvointia – ilman leimautumista.

Mistä apua Vastaamo-tietomurron uhreille – lista tärkeimmistä avuntarjoajista

Erja Koponen
erityisasiantuntija

sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kriisi, tietoturva, korona, mielenterveys

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeä vähenee - koko yhteiskunta hyötyy

Maanantai 18.11.2019 klo 16:57 - Kirsi Varhila

Mielenterveysbarometrin mukaan 38 prosenttia mielenterveyshäiriöitä sairastavista koki tulevansa leimatuksi vuonna 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin luku oli jotakuinkin sama. Onneksi merkkejä muutoksesta on nähtävissä, sillä leimautumisesta seuraa monia haittoja.

Jos mielenterveyden häiriöiden leima eli stigma ei vähene, hoitoa tarvitsevat eivät hae apua ajoissa. He saattavat viivytellä, kunnes tilanne vaikeutuu. Mielenterveyshäiriöitä sairastavat myös saavat erilaista kohtelua kuin muut. Tiedetään, että heidän fyysiset sairautensa hoidetaan muita huonommin. Erilaiset fyysiset oireet saatetaan tulkita mielenterveyshäiriöstä johtuviksi. Voi käydä myös niin, ettei tunnisteta ihmisen toimintakyvyn heikkenemistä ja siitä seuraavaa avun tarvetta palveluihin pääsemiseksi, mikä johtaa eriarvoistumiseen.

Mielenterveysongelmista kärsivän leimaaminen vaikuttaa myös palvelujärjestelmään, jossa se näkyy esimerkiksi rakenteellisena syrjintänä. On helpompi perustella tarve uudelle terveydenhuollon laitteelle kuin tarpeelle ottaa käyttöön psykososiaalista hoitoa. Jälkimmäistä voidaan helposti pitää vähemmän kiireellisenä ja vähemmän välttämättömänä tai mahdollisena korvata jollakin kevyemmällä ja halvemmalla tavalla. Näin palvelujärjestelmä eriarvoistaa ihmisiä.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman vuonna 2013. Suunnitelmassa tunnistettiin, että monet mielenterveysongelmia sairastavat ihmiset välttelevät mielenterveyspalveluja leimautumisen ja syrjinnän vuoksi. Myös huonot kokemukset hoidon saatavuudesta tai sen riittävyydestä voivat estää hoidon hakemista. WHO:n toimintasuunnitelman mukaan palveluja on uudistettava tavoilla, joilla kasvatetaan sairastavien luottamusta hoidosta saatavaan apuun. Palvelujen rakenneuudistuksissa on toisin sanoen kiinnitettävä huomiota henkilöstön ammattitaitoon, hoidon riittävyyteen ja vaikuttavuuteen sekä sen varmistamiseen, että hoitoon on käyttäjien mielestä turvallista tulla. 

Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma. Yksi sen tavoitteista on saada matalan kynnyksen mielenterveyshäiriöiden hoitoa nykyistä paremmin saataville.

Nuoret näyttävät tietä stigman vähentämisessä

Nuoret hakevat aiempaa enemmän apua mielenterveyshäiriöihinsä. Yhtenä selityksenä tähän pidetään sitä, että nuorten elämän vaatimukset kasvavat. Asiaa voi selittää myös se, että mielenterveyden pulmien häpeä on heidän keskuudessaan vähentynyt. Nuoret pystyvät puhumaan omista ja toistensa mielenterveydestä ja tietävät, että apua on tarvittaessa saatavilla.

Mielenterveyden pulmiin liittyvää häpeää ja leimaamista voidaan vähentää myös vahvistamalla nuorten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten mielenterveysosaamista ja mielenterveystaitoja. Mielenterveyden perusta rakentuu monella tapaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Suuri osa elämän aikaisista psyykkisistä sairauksista puhkeaa lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi nuorten hyvän mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää. Sillä on vaikutusta koko elämän ajan. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia onnistua opinnoissa, työelämässä ja arjen elämässä. Yhteiskunnallisesti mielenterveys on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä, ja se vaikuttaa paljon ihmisten työssä käyntiin ja työn tuottavuuteen sekä elämän mielekkääksi kokemiseen.

Kun mielenterveyspalveluja kehitetään niin, että ne ovat riittäviä ja laadukkaita, palvelujen käyttö lisääntyy. Se on hyvä asia. Tutkimusten mukaan hoidon laajentamisesta saatavat hyödyt nimittäin ylittävät yhteiskunnalle tulevat kustannukset yli kaksinkertaisesti. Mielenterveyshäiriöiden leiman vähentäminen on inhimillisen ulottuvuuden lisäksi tärkeää myös yhteiskunnalle koituvien kustannusten vähentämiseksi.

Kirsi Varhila
Kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, häpeä, mielenterveyspalvelut

Kolumni: Mielenterveys on pääomaa

Torstai 10.10.2019 klo 17:03 - Jaana Vastamäki

Kuva: STM

Puhe mielenterveydestä kääntyy nopeasti mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Mielenterveys on kuitenkin voimavara ja pääomaa, jota meillä kaikilla on.

Yksi tärkeimmistä aikuisten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä on työelämä. Työ sisältää monia elementtejä, jotka tukevat mielen hyvinvointia: se tarjoaa mielekästä tekemistä osana yhteisöä, antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin kontakteihin sekä rytmittää ajankäyttöämme.

Selkeimmin työn merkitys henkiselle hyvinvoinnille tulee esiin, jos menettää työpaikkansa. Työttömyyden aikana moni kamppaileekin työn haun lisäksi myös hyvinvoinnin haasteiden kanssa. 

Jokainen työpaikka voi olla hyvän mielen työpaikka.

Julkisessa keskustelussa työelämästä puhutaan usein kuluttavana ja voimavaroja syövänä tekijänä. Kuitenkin useimmat työikäiset kokevat työssäkäynnin vahvistavan hyvinvointia. 

Mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, uuden oppiminen ja työssä kehittyminen sekä esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki ovat työelämän voimavaratekijöitä.

Mielenterveyttä on myös mahdollista vahvistaa työpaikoilla suunnitellusti. Käytännön menetelmiä kootaan parhaillaan Työterveyslaitoksella Hyvän mielen työpaikka -työkalupakkiin. 

Jokainen työpaikka voi kehittää omasta organisaatiostaan mielen hyvinvointia tukevan ja saada Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustukseksi. 

Työelämän muutokset – välttää vai sopeutua?

Työelämässä ja sen muutoksissa eteen tulee toistuvasti tilanteita, jotka haastavat jaksamistamme. Osa haasteista tai riskeistä on sellaisia, joita voidaan välttää, mutta moniin on vain sopeuduttava. 

Työelämän muutoksissa tarvitaankin vahvoja voimavaroja, jotka voivat puskuroida haastavien tilanteiden hyvinvointivaikutuksia. Tällaisia voimavaroja ovat yksilöiden mielen hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden resilienssi eli uudistumiskyvykkyys. 

Resilienssi on taito, joka auttaa organisaatiota kohtaamaan uusia tilanteita, selviytymään muutoksista ja pysymään elinvoimaisena arjen haasteista, epävarmuuksista ja kriiseistä huolimatta. Organisaatio ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan ulkoiseen haasteeseen, ellei se pysty resilienttiin toimintaan sisäisissä prosesseissaan. 

Ei riitä, että satsataan mielenterveysongelmien hoitoon.

Tulevaisuuden työssä mielenterveyden merkitys korostuu. Työntekijän on hallittava erilaisia työ-rooleja, sopeuduttava jatkuvaan muutokseen ja motivoiduttava jatkuvaan uuden oppimiseen. 

Uuden oppimisessa korostuvat erityisesti metataidot, joita ovat muun muassa kriittinen ajattelu, kyky keskittyä olennaiseen tietotulvasta huolimatta sekä hyvät vuorovaikutus ja verkostoitumistaidot. 

Metataitojen oppimisen perustana on hyvä mielenterveys. Hyvä mielenterveys tarkoittaa myös kykyä joustavuuteen, kykyä toimia ennakoimattomissakin tilanteissa, kykyä sopeutumiseen uusissa ympäristöissä sekä kykyä toimia haastavissakin sosiaalisia taitoja vaativissa tilanteissa. 

Hyvä mielenterveys on pääomaa, jonka varaan tulevaisuutta rakennetaan. Ei riitä, että satsataan ongelmien ratkomiseen ja mielenterveysongelmien hoitoon. Työn murroksen myötä hyvästä mielenterveydestä tulee yhä tärkeämpää pääomaa, jota on ymmärrettävä arvostaa ja vahvistaa jo nyt. 

Jaana Vastamäki
Erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, työttömyys, työelämä