Blogit / Kolumnit

Kolumni : Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Maanantai 9.7.2018 klo 13:20 - Jere Päivinen

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi verrattuna.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestö, ikääntyminen, maahanmuuttajat, työllistyminen

Yhteinen kannanotto Asunnottomien yönä 2017: NOLLATOLERANSSI HÄMÄRÄLLE TOIMINNALLE!

Maanantai 16.10.2017 - Katto-hankkeen projektikoordinaattori Melis Arı-Gürhanlı, Moniheli ry

3344-180x180-220x120.jpg

"En tiennyt, että Helsingissä on systeemi, jossa täytyy maksaa isoja summia käteisenä, jos haluaa asunnon", kertoo Kontulan keskuksessa sijaitsevassa perheyrityksessä työskentelevä yksinhuoltaja, joka on muuttanut Helsinkiin Lahdesta ja on alunperin kotoisin Lähi-idästä. "Pyyntöhinta vaihtelee; jos asuntoa etsivällä on oma yritys, saattavat pyytää jopa 3500 euroa, muuten välitysmaksu on 600-2000 euron välillä. Hinta riippuu siitä, mistä päin asunto on ja kuinka kiireellinen on asunnon tarve. Jos maksat, saat asunnon heti."

Ympäristöministeriön keväällä 2017 julkaiseman pakolaisten asumisselvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden vaikutus asuntomarkkinoihin ja erityisesti valtion tukemaan vuokra-asuntokantaan jäi vähäiseksi, vastoin oletuksia. Oleskeluluvan saaneet hankkivat akuutissa tilanteessa ensisijaisesti asuntonsa vapaarahoitteisilta markkinoilta johtuen useammasta tekijästä – asumisen vaihtoehtoja koskevan tiedon puutteesta, etnisten yhteisöjen ohjaavasta vaikutuksesta tai ARA-asuntojen vähäisestä joustosta pääkaupunkiseudun kysyntäpaineessa. Selvityksessä nostettiin esille asumisen haasteiden muodostuvan kohtuuhintaisten asuntojen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön puutteesta, pakolaisten tietämättömyydestä ja haavoittuvasta asemasta sekä riittämättömistä toimenpiteistä integroitumisen edistämiseksi. Kaikki edellä mainitut syyt vaikeuttavat, ei vain pakolaisten asunnon löytämistä, vaan koskevat myös Suomessa pidemmän aikaa asuneita, eri syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä, joiden kotoutumisprosessia ei ole viety kunnolla loppuun.

Suomen yksin elävistä asunnottomista joka neljäs ja perheistä yli puolet ovat maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi yli 80% asunnottomista yöpyy tuttavan sohvalla. Eivätkä tilastot edes kerro koko totuutta, sillä tilastojen ulkopuolelle jää paljon henkilöitä. Helsingissä ei tilastoida romaneja lainkaan asunnottomiksi, puhumattakaan paperittomista, myöskään kaikki EU- kansalaiset eivät ole rekistereissä. Nuorten aikuisten piiloasunnottomuus on myös kasvava ongelma, josta myöskään ei ole olemassa tarkkoja tietoja.

Haavoittuvassa asemassa oleva henkilö, joka elää sosiaaliturvan varassa, jonottaa asuntoa pitkän jonon hännillä ja/tai kokee syrjintää asuntomarkkinoilla, on helposti lähestyttävä uhri hämärille asunnonvälittäjille. Laittoman toiminnan lisääntyminen ja arkipäiväistyminen nähtiin YM:n selvityksessä yhtenä seurauksena syille, jotka estävät maahanmuuttajia löytämästä kohtuuhintaisia asuntoja.

Helsingin Sanomien 23.9.2017 julkaiseman vuokra-asuntohuijaukseen liittyvän lehtijutun mukaan vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin 92 asunnon vuokraukseen liittyvästä huijauksesta. Hämäristä vuokranvälittäjistä sen sijaan ei ole mitään tarkkoja tietoja. ”Ei kukaan mene poliisille kertomaan, ihmiset tarvitsevat asuntoja ja maksamalla välitysmaksuja käteisellä pöydän alta he saavat. Vaikka onhan tämä rikos. Minä en ymmärrä, miten nämä välittäjät saavat käsiinsä näitä asuntoja...” ihmettelee Kontulassa työskentelevä yksinhuoltaja. ”he ulottuvat nimenomaan meihin ja leimaavat täten maahanmuuttajatkin, heille ei saisi antaa tilaa toimia... Ensin asuntomarkkinat, kohta he rupeavat toimimaan pankkina, jos asialle ei tehdä mitään.”

Allekirjoittajat ovat huolissaan vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä ja sen vaikutuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin ja heidän itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteutumiseen. Kirjoittajat toivovat asumis- ja neuvontapalvelujen pystyvän jatkossa nopeammin ja joustavammin vastaamaan tarpeisiin, lisäksi vaaditaan tiedon saavutettavuuden parantumista ja viranomaisten seurannan tiukentumista, jotta hämärillä toimijoille ei olisi tilaa liikkua asuntomarkkinoilla. Nollatoleranssi laittomille toimijoille!

Helsingissä, 13.10.2017

Allekirjoittajat

Moniheli ry

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019 (AUNE)
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Espoon Järjstöjen Yhteisö EJY ry
Espoon aikuisten sosiaalipalvelut
Familia ry
Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr.
Irakin Naisten ry
Kalliolan setlementti
Kohtaamisia Itä-Helsingissä -hanke / Voimauttavan taiteen äärellä ry
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry
Kotona Kaupungissa -hanke
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kuluttajaliitto
Kurdiliitto ry
Maahanmuuttajaien Päihde ja Mielenterveysongelma Ry
Monik ry
Monika-naiset liitto ry
Naapuruussovittelun keskus
Nicehearts ry
Nuorisoasuntoliitto ry
Pakolaisneuvonta ry
Sininauhasäätiö sr
Suomen afganistanilaisten yhdistysten liitto ry
Suomen Benelux-instituutti
Suomen Caritas ry
Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry
Suomen Setlementtiliitto
Suomen somalialaisten liitto ry
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry – FARO
Suomen Vuokranantajat ry
Suomi-Syyria Ystävyysseura ry
Takuuusäätiö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Vantaan kaupunki
Vuokralaiset ry

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asunnottomuus, maahanmuuttajat, asuntosyrjintä, asunnottomat