Blogit / Kolumnit

Kolumni: Lastensuojelulaki mahdollistaa rajoitukset sijaishuollossa, jos lapsen etu sitä edellyttää ja lain edellytykset täyttyvät

Maanantai 7.12.2020 klo 11:45 - Susanna Hoikkala

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä ei ole olla rangaistus.

Suomen perustuslain takaamat perusoikeudet, kuten oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, kuuluvat myös lapsille. Lapsen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon ei itsessään oikeuta puuttumaan lapsen perusoikeuksiin. Lapsen perusoikeuksiin voidaan puuttua sijaishuollossa vain, jos lastensuojelulaissa tarkasti määritellyt rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät yksittäisessä lapsen tilanteessa.

Rajoituksia on käytettävissä, mutta ei ilman vahvaa harkintaa

Lastensuojelulaki mahdollistaa monia erilaisia rajoituksia, mutta niiden soveltaminen edellyttää aina lain edellytysten täyttymistä. 

Lastensuojelulaitoksissa käytössä olevia rajoituksia ovat yhteydenpidon rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus, henkilönkatsastus, omaisuuden, lähetysten ja tilojen tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen (enimmäisaika 30 vrk), eristäminen (enimmäisaika 12 tuntia) ja erityinen huolenpito (enimmäisaika 90 vrk). 

Perhehoidossa olevan lapsen kohdalla saadaan käyttää ainoastaan yhteydenpidon rajoittamista. 

Sijaishuollossa ammatillisessa kasvatuksessa on kyse vaativasta tehtävästä, jossa on punnittava jokaisessa tilanteessa erikseen kasvatuksellisten keinojen ja perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvien rajoitusten suhdetta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat käytettävissä oleviin keinoihin.

Jos lapsen tilanne ja etu edellyttävät ja lain edellytykset täyttyvät, rajoituksia saa ja niitä pitääkin käyttää. 

Lakimuutokset vahvistivat lasten oikeutta hyvään hoitoon - Rajoituksen on oltava aina lapsen edun mukainen

Vuoden 2020 alussa voimaantulleilla lastensuojelulain muutoksilla pyrittiin vahvistamaan erityisesti sijaishuollossa olevien lasten oikeuksia. 

Lakiin esimerkiksi lisättiin säännös rajoitusten käytön yleisistä edellytyksistä. Lapseen ei saa kohdistaa rajoitustoimenpiteitä, jos kaikki yleiset edellytykset toimenpiteen käytölle eivät täyty. Rajoituksen on oltava aina lapsen edun mukainen, siinä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä lapsen käyttäytymiseen liittyvä terveys-, turvallisuus- tai omaisuusvaara. Lisäksi on selvitettävä lapsen mielipide ja näkemys rajoituksesta, ellei se ole ilmeisen mahdotonta.

Toimenpiteen on myös oltava viimesijainen eli muut, lievemmät keinot eivät ole soveltuvia. 
Rajoitusta ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpitokeinona, eikä sen käytöllä saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa. Rajoitus ei koskaan oikeuta lapsen alistamista, kurittamista eikä muulla tavoin loukkaavaa tai nöyryyttävää kohtelua.

Jos lapsi karkaa laitoksesta, häntä on alettava heti etsiä

Lakiin on lisätty myös uusi säännös luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta. Säännös laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta oli tarpeen, koska sääntelyn puuttuessa käytäntö oli muodostunut epäselväksi ja paikoin lainvastaiseksi.

Jos lapsi poistuu luvattomasti laitoksesta tai ei palaa luvallisen poistumisen jälkeen, laitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi. Lisäksi laitoksen pitää ilmoittaa luvattomasta poissaolosta lapsen sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle. 

Lapsen kuljettamisen saa toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Kuljettamista ei voi toteuttaa ostopalveluna, koska kuljetuksen aikana voidaan joutua käyttämään rajoituksia esimerkiksi kiinnipitämistä. Laissa säädetään autolla tapahtuvan kuljetuksen aikana käytettävissä olevista keinoista, joilla voidaan turvata kuljetuksen turvallisuus.  

Ennakoivat keinot ja sijaishuollon laatukriteerit auttavat laadukkaampaan toimintaan

Ennakoivien keinojen avulla ehkäistään haastavia tilanteita ja rajoitustoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelulaitoksen on tehtävä suunnitelma lasten hyvästä kohtelusta sekä varmistettava henkilöstön riittävä määrä, osaaminen ja perehdytys. Jos rajoituksia käytetään, asia on arvioitava ja käytävä läpi lapsen kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen syksyllä 2019. Laatusuositukseen sisällytettiin ensimmäistä kertaa sijaishuollon laatukriteerit. Sijaishuoltoon määriteltiin 12 kriteeriä sekä eri toimijoiden vastuut niiden toteuttamisessa. Kriteerit luovat yleisen perustan laadukkaalle sijaishuollolle, jota rakennetaan jokaiselle lapselle yksilöllisesti. 

Suosituksena on, että kaikki toimijat, jotka järjestävät, hankkivat, tuottavat tai valvovat sijaishuoltoa, ottavat huomioon nämä laatukriteerit.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161862

Susanna Hoikkala
neuvotteleva virkamies

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, rajoitukset, lastensuojelulaki

Kolumni : Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita

Tiistai 6.3.2018 klo 11:25 - Marjo Malja, sosiaalineuvos

Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita

 Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

Olipa lapsi syntynyt Suomessa tai jossain muualla, kaikkien lasten oikeus on saada huolenpitoa ja suojelua.

Turvapaikanhakijana Suomeen tulevat lapset saavat vastaanottokeskusten kautta suurimman osan tarvitsemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia. Sosiaalipalveluja annettaessa on kaikissa tilanteissa noudatettava hienovaraisuutta ja lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta, jollei lapsen etu muuta vaadi. Jos lapsi on tullut maahan yhdessä vanhempiensa kanssa, myös turvapaikkaa hakevia vanhempia pitäisi tukea kasvatustehtävässään ja huolehtia, että lastensuojelun toimenpiteistä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia seuraamuksia lapselle ja hänen perheelleen.

Jos turvapaikkaa hakevalla lapsella todetaan lastensuojelun tarve, kunta vastaa lastensuojelun järjestämisestä.

Tarve selvitetään kunnan ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan yhteistyössä, samoin periaattein kuin lastensuojelussa muutenkin ja lastensuojelulakia noudattaen. Lastensuojelulaki ei siis rajaudu vain Suomessa pysyvästi asuvia koskevaksi, vaan sen velvoitteet ovat yhtä vahvat myös niissä tilanteissa joissa lapsi on tilapäisesti Suomessa tai hakee turvapaikkaa. Kunta on oikeutettu laskuttamaan turvapaikkaa hakevan lapsen lastensuojelusta aiheutuneista kustannuksista vastaanottokeskusta.

Eräillä vastaanottokeskuspaikkakunnilla on ilmennyt epäselvyyttä siitä, minkä toimijan tehtävänä on antaa lastensuojelun palveluja alaikäisille turvapaikanhakijoille. Siksi STM antanut myös kuntainfon tästä aiheesta. Koottu tietoa turvapaikanhakijoista lastensuojelun asiakkaina on saatavilla lisäksi Lastensuojelun käsikirjasta

Turvapaikanhakijalapsi on usein paennut vainoa tai sotaa, kidutusta, väkivaltaa, syrjintää tai riistämistä tai ollut todistamassa sitä.

Lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi on usein kokenut paljon asioita, jota lapsen ei toivoisi kokevan. Turvapaikanhakijalapsi on usein paennut vainoa tai sotaa, kidutusta, väkivaltaa, syrjintää tai riistämistä tai ollut todistamassa sitä. Hän on todennäköisesti menettänyt monia sukulaisia ja ystäviä. Matka Suomeen on voinut olla raskas ja monivaiheinen. Näiden lisäksi edessä on täysin uusi maa ja uusi kulttuuri. Ei ole ihme, jos osa lapsista tällaisella taustalla oireilee hyvin voimakkaastikin.

Vastaanottojärjestelmä vastaa pitkälle lasten ja perheiden tarpeisiin, mutta vastaanottokeskukset eivät voi ja saa jäädä yksin vaikeimpien tilanteiden kanssa. Lapsen edun avaaminen voi auttaa aikuisia tekemään ratkaisuja myös silloin, kun lapsen tarpeet näyttävät olevan ristiriidassa hänen vanhempiensa tai muiden aikuisten intressien kanssa.

Lapsen oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon perustuu YK:n
lapsen oikeuksien yleissopimukseen . Sopimuksen merkitystä lastensuojelutyössä on kuvattu lyhyesti myös mm. lastensuojelun laatusuosituksessa. Sote-uudistuksen liittyvä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma  on yksi väylä tehdä lapsen oikeuksia näkyväksi Suomessa. Lapsen oikeudet eivät kuitenkaan ole minkään yksittäisen hallituskauden, hankkeen tai vain yksittäisen ihmisen asia. Lapset oikeudet velvoittavat kaikkia aikuisia.

On selvää, että meidän on yhteiskuntana viime sijassa huolehdittava kaikkien Suomessa olevien lasten hyvinvoinnista. Se on minun ja sinun tehtävä.

Marjo Malja

sosiaalineuvos

Lisätietoa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, sosiaalipalvelut, turvapaikanhakija