Blogit / Kolumnit

Blogi: Suomalainen hyvinvointivaltio onnistui hyvin pehmentämään koronakriisin vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen

Keskiviikko 20.1.2021 klo 20:52 - Tomi Kyyrä, Jukka Pirttilä jaTerhi Ravaska

VATT

Tilannehuoneen ajantasaisen aineiston perusteella olemme voineet seurata koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutuksia erilaisten työntekijöiden ja yritysten tilanteeseen. Mutta millainen vaikutus koronakriisillä on ollut käytettävissä oleviin tuloihin, pienituloisuuteen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen?

Tarkastelemme tätä kysymystä hyödyntämällä sekä Tilannehuoneen aineistoa että SISU-mikrosimulointimallia. Työmme liittyy läheisesti KELAn kollegoiden aiempaan analyysiin. Me keskitymme enemmän nimenomaan siihen, kuinka hyvin julkisen sektorin automaattiset vakauttajat ovat toimineet koronan aikana. Automaattisilla vakauttajilla tarkoitetaan sitä, että ansiotulojen alentuessa esimerkiksi työttömyyden seurauksena verojen alentuminen ja sosiaalitukien kasvu pehmentävät iskuja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta kokonaiskulutukseen ja taloudelliseen aktiviteettiin.

Laskimme ensiksi Tilannehuoneen aineiston perusteella, millainen työttömyys- tai lomautusriski erilaisilla työntekijöillä oli viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Työntekijät jaettiin luokkiin iän, sukupuolen, koulutuksen, ammatin ja asuinalueen perusteella. Sen jälkeen SISU-mallin aineistoa muokattiin niin, että osasta työntekijöistä tulee työttömiä heidän luokkakohtaisen riskinsä perusteella. Mallilla analysoidaan, kuinka kotitalouksien taloudellinen asema muuttuu siirryttäessä perusskenaariosta (mallin vuoden 2018 aineistopohjasta) aineistoon, jossa koronapandemian ja rajoitustoimien takia kasvanut työttömyys on otettu huomioon.

Vaikutukset kaikkien palkansaajakotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kriisiä edeltäneen ajan tulokymmenyksittäin on esitetty alla olevassa kuviossa. Kun markkinatulojen lasku oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, alenivat käytettävissä olevat tulot vain noin 1,8 prosenttia. Vaikutus oli suurin tulojakauman keskiosissa ja pienin alimmassa tulokymmenyksessä, jossa korvausaste (eli se, kuinka suuren osan kaikki tuet korvaavat ansiomenetyksistä) on suurin. Sosiaalisten tulonsiirtojen rooli näyttäytyy vahvana vakuuttajana pienituloisessa päässä, kun taas suuremmilla tulotasoilla verotaakan pienenemisellä on merkittävämpi vaikutus.

Jos tarkastellaan vain sellaisia kotitalouksia, joista vähintään yksi jäsen on joutunut työttömäksi, käytettävissä olevien tulojen lasku on selvästi suurempi. Se on keskimäärin noin 18 prosenttia, mutta menetysten profiili yli tuloluokkien on samanlainen kuin kaikkia kotitalouksia tarkastellessa. Kotitaloudet, joissa viitehenkilö oli nuori, mies tai vähän koulutettu, kärsivät enemmän kuin muut.

Pienituloisuusaste eli köyhyysriski kasvoi laskelmiemme mukaan 13,05 prosentista 13,75 prosenttiin (0,7 %-yksikköä) ja tuloeroja mittaava Gini-kerroin 0,277:stä 0,28:aan (0,002 yksikköä). Ilman automaattisten vakauttajien pehmentävää vaikutusta köyhyyden kasvu olisi ollut kuitenkin 2,3 %-yksikköä ja Gini-kertoimen kasvu 0,015 yksikköä. Voidaan siten sanoa, että verotuksen ja tulonsiirtojen avulla poistettiin köyhyysriskin kasvusta 69 prosenttia (1 - 0,007/0,023) ja eriarvoisuuden kasvusta 84 prosenttia. Hyvinvointivaltion automaattiset vakauttajat siis näyttävät toimivan varsin hyvin!

Laskelmissamme on monia yksinkertaistuksia. Olemme tarkastelleet vain palkansaajakotitalouksien tilannetta, ja heidänkin osaltaan vain tilannetta, jossa henkilö joutuu kokonaan työttömäksi tai lomautetuksi koko vuoden ajaksi. Jatkossa tulisi ottaa huomioon myös yrittäjien tilanteen muutokset ja tulojen alentuminen vastentahtoisesti osa-aikaiseksi joutuneilla. Lisäksi mallinnusta pitää laajentaa ottamalla huomioon vuoden 2020 aikana tehtyjen lisätoimien (kuten yrittäjien helpompi pääsy työttömyysturvan piiriin) vaikutus. Näitä lisätarkasteluja on tarkoitus tehdä vuoden 2021 aikana. Raportoimme tuloksistamme myös kansainvälisessä eriarvoisuutta koskevassa tutkimusprojektissa The IFS Deaton Review: Inequalities in the 21st Century, jota johtaa taloustieteen nobelisti Angus Deaton Princetonin yliopistosta ja johon VATT tuottaa luvun Suomen eriarvoisuuden kehityksestä.

Kirjoittajat:

tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, professori Jukka Pirttilä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, erikoistutkija Terhi Ravaska, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronakriisi, vaikutukset, kotitaloudet, pienituloisuus,

Kolumni: Yhteiskunnan kriisitilanteissa tarvitaan nopeasti apua

Keskiviikko 28.10.2020 klo 19:33 - Erja Koponen, erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriö

Maailmaa jo yli puoli vuotta riepotellut koronavirusepidemia on koetellut ihmisten mielen hyvinvointia ja jaksamista poikkeuksellisen paljon. On tärkeää, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ahdistunut hakee apua. Avun hakeminen voi vaatia rohkeutta, ja sitä on onneksi monella ollut.

Koronaviruksen aiheuttaman kriisin ohella psykoterapiapalveluja tarjoavan Vastaamon tietovuodot ja palvelua käyttäneiden asiakkaiden kiristysyritykset ovat järkyttäneet laajasti suomalaisia. Törkeä rikos horjuttaa uskoamme tietojärjestelmiin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten rehellisyyteen. 

Onneksi monenlaista apua on saatavilla. Esimerkiksi kriisipuhelimiin on tullut merkittävästi enemmän yhteydenottoja apua tarvitsevilta kuin aiemmin. Puheluissa ihmiset kertovat ahdistuksen tunteista ja ongelmista ihmissuhteissa.

Epidemia koettelee mielenterveyden lisäksi myös palvelujärjestelmän joustavuutta

Koronavirustilanne koettelee mielen hyvinvointia niin kotona kuin työelämässä. Esimerkiksi etätyöt ja etäopiskelu, omaehtoinen tai vahvasti suositeltu eristys sekä tartuntatautilain mukainen karanteeni muuttavat monella tavalla ihmisen arkea ja kaventavat toimintamahdollisuuksia. Elämänhallinnan haasteet korostuvat ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikeutuu.

Riittävän ja oikea-aikaisen, helposti saatavilla olevan mielenterveyden tuen saatavuus on entistäkin tärkeämpää.

Tietoturvauhat mielen hyvinvoinnin riskitekijänä

Pelko yksityisten, luottamuksellisesti kerrottujen tietojen leviämisestä ja pelko mahdollisista identiteettivarkauksista lisäävät tuhansien ihmisten mielen kuormitusta ja ahdistuksen tunteita. Ihmiset kaipaavat tilanteessa nopeasti sekä konkreettisia toimintaohjeita että keskusteluapua. 

Nopeasti annettu tuki voi ehkäistä ongelmia ja auttaa siinä, etteivät ongelmat entisestään vaikeudu. Oikea-aikainen apu edistää mielen resilienssiä eli joustavuutta ja palautumiskykyä. Tällä on merkitystä myös siihen, miten ihmiset jatkossa luottavat tietoturvaan ja yhteiskunnan toimintakykyyn suuren hädän keskellä. 

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille ja sen eteen tehdään laaja-alaisesti työtä

Suomessa on laadittu Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Se on pitkäaikaisen valmistelun ja laaja-alaisen yhteistyön tulos. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioon ottaminen yhteiskunnassa, sen eri toimialoilla ja tasoilla. 

Strategian tavoitteena on esimerkiksi ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti mielenterveyden häiriöitä sekä vähentää siihen liittyvää leimautumista. Tavoitteena on myös mahdollistaa oikea-aikaiset ja riittävät palvelut ja niiden osana kriisipalvelut koko Suomessa. Samalla lisätään palveluista tiedottamista niin, että jokainen Suomessa asuva tietää, miten ja missä palveluja saa silloin kun niitä tarvitsee. 

Mielenterveysstrategiaan kuuluu myös itsemurhien ehkäisyohjelma. Esimerkiksi koulutuksin on lisätty perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamista: miten kohdata itsetuhoinen potilas tai miten tunnistaa itsemurhavaarassa oleva. Lisäksi esimerkiksi media-alan ammattilaisille on järjestetty koulutusta itsemurhien vastuullisesta uutisoinnista.

Juuri nyt mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa vauhditetaan lukuisissa hankkeissa, jotka pääsevät käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Hankkeissa keskitytään muun muassa lisäämään yhteisöllistä hyvinvointia alueilla ja kunnan arkiympäristöissä. Samoin vahvistetaan mielenterveysosaamista niin kunnan peruspalveluissa kuin työpaikoilla ja johtamisessa.

Itsemurhien ehkäisyä tehostetaan erityisesti alueilla, joilla itsemurhakuolleisuus on tutkitusti ollut suurinta. Itsemurhavaarassa oleville tarjotaan varhaista tukea.

Suuri osa meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa tukea tai hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Siksi on rohkaisevaa, että meitä kuohuttavat kriisit ovat auttaneet näkemään entistä selkeämmin hyvän mielenterveyden merkityksen. Hyvä mielenterveys on erottamaton osa yksittäisen ihmisen ja koko kansakunnan hyvinvointia – ilman leimautumista.

Mistä apua Vastaamo-tietomurron uhreille – lista tärkeimmistä avuntarjoajista

Erja Koponen
erityisasiantuntija

sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kriisi, tietoturva, korona, mielenterveys

Kolumni: Suomen tie

Perjantai 8.5.2020 klo 12:39 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Vesa Vihriälän johtama professorityöryhmä on jättänyt tänään ansiokkaan raporttinsa, jossa haetaan Suomen taloudelle tietä ulos koronakriisistä ja eväitä maamme jälleenrakentamiseen. Se tarkoitta suuntaa kohti uutta kasvua, hyvinvointia ja korkeaa työllisyyttä. Tie on pitkä ja tulee kestämään vuosia.

Vaikuttavilla elvytystoimilla lähivuosien aikana  koko Suomi on saatava kasvuun. Työpaikat ja yritykset on kannateltava kriisin yli. Osaamista, innovaatiota sekä investointeja kestävään kehitykseen on vauhditettava eri puolilla maata. Ihmisten luottamusta arjen turvallisuuteen on vahvistettava. Toimivat peruspalvelut kunnissa varmistavat eri ikäisten hyvää elämää.

Elvytystoimet lisäävät valtion menoja ja valtion velkaantumista lähivuosina. Vihriälän työryhmä muistuttaa, että elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tulevien sukupolvien taakkaa ei voi lisätä loputtomiin.

Näen, että Suomella on tässä valittavana lähivuosien aikana kolme vaihtoehtoa. Ne ovat Näivettymisen tie, Surkastumisen tie ja Elinvoiman tie.

Veronkorotuksilla haettava julkisen talouden tasapaino on pidemmän päälle näivettymisen tie. Ihmisiltä ja yrityksiltä loppuisi happi.

Surkastumisen tiellä haetaan sopeutusta puolestaan rajuilla ja nopeilla menojen leikkauksilla. Se hyydyttäisi kasvun ja lisäisi eriarvoisuutta. 

Paras valinta on elinvoiman tie. Se vaatii rohkeutta uudistuksiin, jotka helpottavat työllistämistä ja työllistymistä. Elinvoiman tie tuo työmarkkinoille joustavuutta, joka lisää kriisien sietokykyä. Koko maan ja kaikkien ihmisten voimavarat on saatava käyttöön. Tarvitsemme yrityksille kannusteita investointeihin ja osaavaa työvoimaa. Fiksut tavat toimia lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisissa palveluissakin.

Edessämme on tärkeitä ja vaikeita valintoja. Koronakriisi on myös opettanut meille paljon. Luotan suomalaisiin. Kyllä me tästä selviämme elinvoiman tielle.   

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, koronakriisi

Kolumni: Kriisitoimet jatkuvat tarpeen mukaan

Tiistai 24.3.2020 klo 19:18 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Ensimmäinen kriisipaketti muun muassa elvyttää rahoitusmarkkinoita ja antaa liikkumavaraa yritysten talouteen. Hallitus linjaa huhtikuussa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen.

Olemme saaneet pääosin myönteisen vastaanoton hallituksen ensimmäisen vaiheen kriisipaketille, jolla turvataan yritysten maksukykyä sekä ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa. Kiitos eri toimijoiden hyvän yhteistyön pääsimme ripeästi eteenpäin viime perjantain päätöksillä.

Suomen kansantalouden kriisipaketti koostuu yhteisistä toimista, jotka ensisijaisesti vahvistavat yritysten maksuvalmiutta. Sen koko on noin 50 miljardia. Hallituksen päätösten osuus siitä on noin 15 miljardia. Mittaluokka vastaa hyvin naapurimaidemme toimia.

Paketin tarkoituksena on nyt ensi vaiheessa elvyttää rahoitusmarkkinoita niin, että pankit saavat paremmat mahdollisuudet lainoittaa yrityksiä. Keinoina ovat valtion takaukset Finnveran kautta, TEL-takaisinlainaus sekä Finanssivalvonnan päättämä mittava 30 miljardin suuruinen pankkien luotonantovaltuuksien lisääminen. Valtio takaa, ja pankit jakavat!

Yritykset saavat liikkumavaraa talouteensa myös kaikkien verojen sekä työeläkemaksujen maksun lykkäämisellä. Tämän toimen vaikutus on 3–4,5 miljardia.

Suoraakin tukea paketissa on. Business Finland ja ELY-keskukset saivat valtuudet myöntää yhteensä 200 miljoonaa pienimuotoista tukea yritysten nopeisiin tarpeisiin. Ensimmäiset avustukset on jo jaettu.

Työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus vuoden loppuun asti antaa myös väljyyttä yrityksen talouteen.

Lomautuksilla voidaan ehkäistä irtisanomisia

Merkittävä vastaantulo yrityksille on työntekijöiden lomautusten ilmoittamisen määräajan lyhentäminen viiteen päivään. Se lyhentää palkanmaksuaikaa monessa tapauksessa yhdeksällä päivällä. Työntekijät siis siirtyvät heti lomautuksen jälkeen työttömyyspäivärahalle.

Lomautus antaa erittäin joustavan välineen ehkäistä irtisanomisia. Esimerkiksi Tanskassa tätä välinettä ei ole, joten siellä valtio maksaa osan ihmisten palkoista. Näitä joustoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti työehtosopimusten kautta ennen lainsäätämistä.

Suoraa tukea yrittäjälle on myös mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin ilman, että yritystä on lakkautettava. Tämä koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Lakimuutoksissa edetään mahdollisimman ripeästi.

Tilanne on niin epävarma ja ennakoimaton, että emme tiedä, mitä on edessä. Siksi hallitus linjasi, että työmarkkinaosapuolten esittämät toimet työttömyysturvan ja työelämän pelisääntöjen joustavoittamiseksi ovat voimassa aluksi kolmen kuukauden ajan. Toimia tietysti jatketaan, mikäli tarvetta on.

Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi mittavia toimia, joilla valtio olisi turvannut työttömyysturvan maksusta huolehtivien kassojen rahoitusta. Hallitus katsoi, että se auttaa ensi vaiheessa yrityksiä ja ihmisiä. Työttömyyskassojen maksuvalmiuden turvaamiseen voidaan palata myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

Pitkän aikavälin haasteet pysyvät

Varaudumme antamaan vielä tänä keväänäkin useita lisätalousarvioita helpottaaksemme kriisiä. Huhtikuun kehysriihessä hallitus linjaa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen. Esityslistalla on tuolloin myös kuntien taloutta vakauttavat toimet.

Vaikka hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on muuttunut, pitkän aikavälin haasteet eivät katoa mihinkään. Nyt on entistäkin tärkeämpää nostaa työllisyysastetta, tehdä sote-uudistus, lisätä tuottavuutta ja rajoittaa muutenkin menojen kasvua. Hallitus palaa näihin viivyttelemättä – heti kriisin salliessa.

Katri Kulmuni

valtiovarainministeri

@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, kriisitoimet, kriisipaketti