Blogit / Kolumnit

Kolumni: Koronan jälkeinen aika vaatii pitkäjänteistä päätöksentekoa

Tiistai 29.6.2021 klo 19:22 - Valtiovarainministeri Annika Saarikko

6W6A9539.png

Kuva: Valtioneuvosto

Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.

Talouden tilastot ja indikaattorit kertovat päivä päivältä parempia uutisia. Kuluttajien ja yrittäjien luottamus vahvistuu, investointien kasvu on vauhdikasta ja koronarajoitusten lieventyminen näkyy tapahtumien, matkailun ja ravintoloiden elpymisenä. Lisäksi kansainvälinen talous tukee Suomen kasvua. 

Suomi pääsee mukaan kasvun vauhtiin tänä ja ensi vuonna. Vuoden taikka parin kasvupyrähdys ei kuitenkaan riitä helpottamaan julkisen talouden tasapainoa. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että Suomi pysyy vauhdissa koko tämän vuosikymmenen.

Kansainvälinen talous antaa vetoapua talouden rakenteiden uudistumiseen kohti ympäristön kannalta kestävää kasvua. Kun 90-luvun lopulla Suomi nousi tietoliikenneteknologian johdolla, niin nyt tuon nousun ajuri voi olla juuri uusiutuviin luonnonvaroihin sekä bio- ja kiertotalouteen perustuva osaaminen. 

Rohkeutta uudistua ja lupaa vaurastua

Meiltä päättäjiltä ja etujärjestöiltä tarvitaan rohkeutta uudistua niin, että kasvu vahvistuu ja osaavan työvoiman saatavuus varmistuu. Tarvitsemme yrityksille ja omistajille lupaa vaurastua ja sen myötä kykyä investoida koko Suomeen. 

Nuoret tarvitsevat luottamusta perheellistyä. Jokaisen mahdollisuus päästä toivomaansa lapsilukuun on tärkeä tavoite ihmisten ja parien onnellisuuden mutta myös yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. 

Näillä eväillä syksyyn mennään. Hallituksen perhevapaauudistus on tulossa eduskuntaan. Veropolitiikassa jatkamme yritysmyönteisellä linjalla pidentämällä tuplapoistojen voimassaoloa ja alentamalla teollisuuden lämpöpumppujen ja konesalien verokantaa. Suomen kestävän kasvun EU-rahoitteinen ohjelma vivuttaa hiilidioksidipäästöjä vähentäviä investointeja teollisuudessa sekä digitalisaatiota palveluissa. Palkansaajien ansiotuloverotus ei kiristy hallituksen toimin vaan kotitalousvähennyksen käyttäjillä saattaa jopa keventyä.  

Sote-uudistus jatkuu palveluiden kustannusvaikuttavuutta lisäävin ja hoitoon pääsyä nopeuttavin toimin. Julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistetaan digitalisaation, viisaampien hankintojen ja valtion tilankäytön tehostamisen kautta. Etätyötä ja -opiskelua kannustetaan niin, että ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa. 

Vuoden loppuun mennessä odotamme johtopäätöksiä parlamentaariselta tutkimus- ja kehityspanostusten nostoa pohjustavalta työryhmältä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus on saatava nousemaan kohti neljää prosenttia kansantuotteesta, jotta työn tuottavuus kasvaisi ja pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. 

Lisärahoitus ei kuitenkaan yksin riitä. Suomesta tulee tehdä houkutteleva paikka tutkia, innovoida, luoda uutta, sijoittaa ja yrittää. Erityisosaajien työlupien kahden viikon pikalinja saadaan käyttöön syksyllä, ja myös laajempi työperäisen maahanmuuton lakiuudistus etenee eduskuntaan. 

Suomen talouden kasvun uhkana on osaavan työvoiman puute. Työllisyyttä edistävät palvelu-uudistukset tulevat syksyllä eduskuntaan ja lievittävät kohtaanto-ongelmia juuri oikea-aikaisesti. 

Jatkossa työllisyystoimissa onkin siirrettävä painopiste etuuksien uudistamiseen. Budjettiriihessä hallitus jatkaa työllisyystoimia, joilla tavoitellaan vielä 110 miljoonan euron vaikutusta julkiseen talouteen, aiemman 450 miljoonan lisäksi.  

Finanssipolitiikassa paluu yhteisiin pelisääntöihin

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan kasvun vauhdittamiseen ja rakenteiden uudistamiseen mutta myös julkisen talouden hoitoon. Niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa on siirryttävä tässäkin asiassa koronan jälkeiseen aikaan. Sekä kansallinen kehysmenettely että Euroopan unionin vastuullisen finanssipolitiikan pelisäännöt on tehty tulevien sukupolvien turvaksi ja hillitsemään päättäjiä erilaisissa menojen lisäämisen ristipaineissa. 

Julkisen talouden ohjauksen mekanismeista ja kehittämistarpeista on käyttävä perusteellinen keskustelu ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Valtiovarainministeriö käynnistää syksyllä tätä koskevan valmistelun. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta mietinnössään julkisen talouden selonteosta antoi tuen sille, että kehysjärjestelmää uudistetaan mutta säilytetään samalla pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenhoitoa tukevana. Korostan, että kyse ei ole vain kehystekniikasta. Pääasia on poliittinen sitoutuminen Suomen julkisen talouden uskottavuutta vahvistaviin pelisääntöihin. 

Samat haasteet ovat edessä myös Euroopan unionissa, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt jäivät tauolle koronapandemian aikana. Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. 
Valtiovarainvaliokunta antoi mietinnössään tuen myös sille, että Suomessa näitä sääntöjä noudatetaan ja että Euroopan unionissa palataan normaaliin. EU:n omia varoja koskevassa mietinnössä eduskunta puolestaan velvoitti hallitusta tekemään yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa. Eduskunnan linjaukset antavat hyvän tuen syksyllä alkaviin EU:n valtiovarainministereiden kokouksiin, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt ovat esillä. 

EU:n alijäämätavoitteessa me Suomessa pysymme vuonna 2022 mutta korona-aikana kasvaneen velkasuhteen kanssa meillä on töitä. Alijäämä on vuonna 2022 uusien arvioiden mukaan 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta mutta velkasuhde on yli 70 prosenttia. 

Velkasuhteen vakauttaminen hallituksen tavoitteen mukaisesti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia, kasvun vauhditusta ja julkisten palveluiden tuottavuuden vahvistamista minimissään 2–2,5 miljardilla eurolla. Mikäli lisäksi tutkimus- ja kehityspanostuksia lisätään kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta, on julkista taloutta tasapainotettava kaksin verroin eli noin neljällä miljardilla, jotta velkasuhde pysyy vakaana vuosikymmenen lopulla. Nämä mittaluokat on arvioitu hallituksen talouden kestävyystiekartassa. 

Marinin hallituksen tiellä velkasuhteen vakauttamiseen on jo hiukkasen menoleikkauksia ja rippusen veronkorotuksia. Hallituskauden loppupuolella tarvitaan edelleen uudistuksia, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa, vauhdittavat yritysten investointeja ja lisäävät sekä yrittäjien että nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja Suomen houkuttelevuutta myös työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien silmissä. 

Suomen on päästävä myös henkisesti yli korona-ajan taakoista. Eri-ikäisten mielenterveyden vahvistamiseksi tarvitaan enemmän ihmistenvälisyyttä ja vähemmän yksinäisyyttä. Hallitus on jo päättänyt toimista, joilla lievitetään koronarajoitusten aiheuttamia haittoja lapsille, nuorille ja perheille. Jokaisen nuoren oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan tulee tältä kannalta juuri oikeaan aikaan ja sen vaikutuksia on tarpeen seurata tiiviisti. 

Valtiovarainministeriön vastuulla on konkretisoida Marinin hallituksen talouden kestävyystiekartan toimia. Samalla otamme huomioon myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden. Uudistuksiin palataan tulevissa budjetti- ja kehysriihissä.  Tässä on mielessämme myös hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta niin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus varmistetaan ja eri-ikäiset voivat kokea Suomen hyväksi maaksi elää, oppia ja tehdä töitä.

Annika Saarikko
valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, korona, hallitus

Koronatuki jaettava oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi

Torstai 27.5.2021 klo 14:45 - Ahti Vänttinen, Muusikkojen liitto

Muusikkojen liitto

Päinvastoin kuin Oskari Onnisen kirjoituksessa (HS 26.5.2021) annetaan ymmärtää, Muusikkojen liitolla ole riitaa yhdenkään muun taidejärjestön kanssa, vaan olemme pyrkineet edistämään freelancereille koronan johdosta suunnatun määrärahan mahdollisimman nopeaa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista jakamista taiteenalasta riippumatta. Olemme myös tehneet osamme siinä, että määräraha on yli päätään saatu lobattua todeksi. Oikeudenmukaisuus toteutuu, jos apurahan määrä korreloi nettomenetyksen kanssa apurahamallin realiteetit huomioiden. Menetyksen laskemisen tulee perustua todellisiin lukuihin, jolloin menetystä ei tarvitse arvioida tai arvata, vaan sen voi laskea. Menetys on ehdotuksessamme yksi apurahan myöntämisen perusteista, eikä kyse ole yritystuen kaltaisesta laskennallisesta kompensaatiomallista kuten Taiken johtaja Paula Tuovinen virheellisesti väittää.

Apurahalle ei ole koronakriisistä johtuvaa tarvetta, jos menetys on jäänyt hyvin vähäiseksi tai jos laskelma osoittaa, että hakijalla on menetyksistä huolimatta riittävä toimeentulo. Kyseessä on kriisituki, jolle täytyy olla aito tarve. Näin määriteltynä tuki kohdistuu tasapuolisesti ja neutraalisti taiteenalasta riippumatta, eikä kukaan pysty käyttämään minkäänlaista vipuvartta. Harkinnanvaraisuus ei tarkoita sitä, että harkinnan täytyisi olla epämääräistä tai läpinäkymätöntä.

Kirjoituksen viittaukset ”ylemmän keskiluokan” muusikoihin eivät voisi olla kauempana totuudesta. Muusikkojen liiton freelancereista yli 80 % ansaitsee keskimäärin enintään 2500 euroa kuukaudessa, suuri osa vielä selvästi vähemmän. Kaikilla aloilla on menestyjiä, mikä on hieno juttu, mutta tällainen banaali yleistys heijastelee joko kirjoittajan piittaamattomuutta faktoista tai julkaisevan median alennustilaa.

Muusikkojen liitolle sopii hyvin, että apurahat jakaa Taike, mutta olemme ehdottaneet että tuki jaettaisiin siitä huolimatta nopeasti ja läpinäkyvästi. Taiken käyttöön ehdotetut työkalut eivät tarkoita, että tuet jaettaisiin yksityisten säätiöiden toimesta, kuten Paula Tuovinen jutussa sanoo, vaan että prosessi olisi nykyistä tehokkaampi ja nopeampi. Freelancerien hädän vuoksi nopean jaon pitäisi olla Taikenkin prioriteetti, mutta näin ei näytä olevan. Taiken mallilla rahaa voi odottaa ehkä vasta syyskuussa, ja pitkälti tilapäistyövoiman voimin toteutetun arviointiprosessin jälkeen hakijat eivät taas kerran ymmärrä miksi joku sai apurahan ja joku toinen ei.

Oskari Onninen päätteli Ylen Jälkinäytöksessä 27.5., että muusikot ovat ajaneet härskisti omaa etuaan ja ovat köyhien kuvataiteilijoiden taskuilla. Tällainen tulonsiirto ei ole mitenkään mahdollinen, koska kenelläkään, ei sen enempää kuva- kuin säveltaiteilijoillakaan, ole subjektiivista oikeutta korona-apurahaan. Rahaa, joka ei ole vielä kenenkään taskussa, ei voi sieltä vielä ottaa pois eikä sitä voi menettää. Nyt keskustellaan vasta korona-apurahojen myöntöperusteista.

Hallitus on linjannut, että määräraha tulee käyttää koronaepidemian vaikutusten vähentämiseen, ja eduskunnan valtionvarainvaliokunnan mietinnön mukaan tuen pitäisi vastata mahdollisimman hyvin tulonmenetyksiin ja tuen tarpeeseen. Mietinnön mukaan tukimenettelyn ja päätöksenteon tulee toimia läpinäkyvästi ja tehokkaasti niin, että avustukset saadaan perille mahdollisimman nopeasti. Onninen on selvästi eri linjoilla kuin maan hallitus ja eduskunta.

Jos apurahat asettuvat esimerkiksi 2000–8000 euron haarukkaan, esittämämme malli varmistaisi sen, että tuki painottuu erittäin voimakkaasti nimenomaan pienituloisille freelancereille, koska apurahojen euromäärä leikkaisi tehokkaasti tukia niiltä, jotka ovat vertailujaksolla ansainneet paljon. Ennen olemattomien vastakkainasettelujen lietsomista kannattaisi perehtyä asiaan kunnolla.

Ahti Vänttinen
puheenjohtaja
Muusikkojen liitto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronatuki, muusikkojen liitto

Blogi: Suomalainen hyvinvointivaltio onnistui hyvin pehmentämään koronakriisin vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen

Keskiviikko 20.1.2021 klo 20:52 - Tomi Kyyrä, Jukka Pirttilä jaTerhi Ravaska

VATT

Tilannehuoneen ajantasaisen aineiston perusteella olemme voineet seurata koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutuksia erilaisten työntekijöiden ja yritysten tilanteeseen. Mutta millainen vaikutus koronakriisillä on ollut käytettävissä oleviin tuloihin, pienituloisuuteen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen?

Tarkastelemme tätä kysymystä hyödyntämällä sekä Tilannehuoneen aineistoa että SISU-mikrosimulointimallia. Työmme liittyy läheisesti KELAn kollegoiden aiempaan analyysiin. Me keskitymme enemmän nimenomaan siihen, kuinka hyvin julkisen sektorin automaattiset vakauttajat ovat toimineet koronan aikana. Automaattisilla vakauttajilla tarkoitetaan sitä, että ansiotulojen alentuessa esimerkiksi työttömyyden seurauksena verojen alentuminen ja sosiaalitukien kasvu pehmentävät iskuja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta kokonaiskulutukseen ja taloudelliseen aktiviteettiin.

Laskimme ensiksi Tilannehuoneen aineiston perusteella, millainen työttömyys- tai lomautusriski erilaisilla työntekijöillä oli viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Työntekijät jaettiin luokkiin iän, sukupuolen, koulutuksen, ammatin ja asuinalueen perusteella. Sen jälkeen SISU-mallin aineistoa muokattiin niin, että osasta työntekijöistä tulee työttömiä heidän luokkakohtaisen riskinsä perusteella. Mallilla analysoidaan, kuinka kotitalouksien taloudellinen asema muuttuu siirryttäessä perusskenaariosta (mallin vuoden 2018 aineistopohjasta) aineistoon, jossa koronapandemian ja rajoitustoimien takia kasvanut työttömyys on otettu huomioon.

Vaikutukset kaikkien palkansaajakotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kriisiä edeltäneen ajan tulokymmenyksittäin on esitetty alla olevassa kuviossa. Kun markkinatulojen lasku oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, alenivat käytettävissä olevat tulot vain noin 1,8 prosenttia. Vaikutus oli suurin tulojakauman keskiosissa ja pienin alimmassa tulokymmenyksessä, jossa korvausaste (eli se, kuinka suuren osan kaikki tuet korvaavat ansiomenetyksistä) on suurin. Sosiaalisten tulonsiirtojen rooli näyttäytyy vahvana vakuuttajana pienituloisessa päässä, kun taas suuremmilla tulotasoilla verotaakan pienenemisellä on merkittävämpi vaikutus.

Jos tarkastellaan vain sellaisia kotitalouksia, joista vähintään yksi jäsen on joutunut työttömäksi, käytettävissä olevien tulojen lasku on selvästi suurempi. Se on keskimäärin noin 18 prosenttia, mutta menetysten profiili yli tuloluokkien on samanlainen kuin kaikkia kotitalouksia tarkastellessa. Kotitaloudet, joissa viitehenkilö oli nuori, mies tai vähän koulutettu, kärsivät enemmän kuin muut.

Pienituloisuusaste eli köyhyysriski kasvoi laskelmiemme mukaan 13,05 prosentista 13,75 prosenttiin (0,7 %-yksikköä) ja tuloeroja mittaava Gini-kerroin 0,277:stä 0,28:aan (0,002 yksikköä). Ilman automaattisten vakauttajien pehmentävää vaikutusta köyhyyden kasvu olisi ollut kuitenkin 2,3 %-yksikköä ja Gini-kertoimen kasvu 0,015 yksikköä. Voidaan siten sanoa, että verotuksen ja tulonsiirtojen avulla poistettiin köyhyysriskin kasvusta 69 prosenttia (1 - 0,007/0,023) ja eriarvoisuuden kasvusta 84 prosenttia. Hyvinvointivaltion automaattiset vakauttajat siis näyttävät toimivan varsin hyvin!

Laskelmissamme on monia yksinkertaistuksia. Olemme tarkastelleet vain palkansaajakotitalouksien tilannetta, ja heidänkin osaltaan vain tilannetta, jossa henkilö joutuu kokonaan työttömäksi tai lomautetuksi koko vuoden ajaksi. Jatkossa tulisi ottaa huomioon myös yrittäjien tilanteen muutokset ja tulojen alentuminen vastentahtoisesti osa-aikaiseksi joutuneilla. Lisäksi mallinnusta pitää laajentaa ottamalla huomioon vuoden 2020 aikana tehtyjen lisätoimien (kuten yrittäjien helpompi pääsy työttömyysturvan piiriin) vaikutus. Näitä lisätarkasteluja on tarkoitus tehdä vuoden 2021 aikana. Raportoimme tuloksistamme myös kansainvälisessä eriarvoisuutta koskevassa tutkimusprojektissa The IFS Deaton Review: Inequalities in the 21st Century, jota johtaa taloustieteen nobelisti Angus Deaton Princetonin yliopistosta ja johon VATT tuottaa luvun Suomen eriarvoisuuden kehityksestä.

Kirjoittajat:

tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, professori Jukka Pirttilä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, erikoistutkija Terhi Ravaska, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronakriisi, vaikutukset, kotitaloudet, pienituloisuus,

Kolumni: Miten Suomi on onnistunut koronakriisin hoitamisessa?

Perjantai 6.11.2020 klo 17:27 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

Matti Vanhanen.

Kuva: Valtioneuvosto

Korona määrää tällä hetkellä, mitä taloudessa tapahtuu. Se pysäyttää ja velkaannuttaa. Mutta kaikkialla myös suunnitellaan, millä talouden pyörät saadaan uudelleen liikkeelle ja samaan suuntaan.

EU:n komissio julkaisi torstaina koko unionia ja sen jäsenmaita koskevan talousennusteen. Suomen kohdalla havaintoni on seuraava: Suomi on myös syksyn ajan hoitanut epidemiaa ehkä parhaiten euromaiden joukossa. 
    
Taloudessa myös me menetämme paljon, mutta tämän vuoden menetyksemme näyttää olevan euromaiden kolmanneksi pienin: ennusteen mukaan taloutemme supistuu 4,3 prosenttia. Sekin on järkyttävän paljon ja johtaa vuosiksi syvään julkisen talouden alijäämään.

Komission talousennuste avaa näkökulmaa myös meille tärkeisiin muihin maihin. Britannian, Japanin ja USA:n budjettialijäämät ovat tänä vuonna 13−15 prosentin tasolla eli kaksinkertaiset Suomen tilanteeseen verrattuna. 

Kestävä kasvu antaa suunnan Suomelle

Korona määrää tällä hetkellä, mitä taloudessa tapahtuu. Se pysäyttää ja velkaannuttaa. Mutta kaikkialla myös suunnitellaan, millä talouden pyörät saadaan uudelleen liikkeelle ja samaan suuntaan. 

Komission ennusteen ehkä kiinnostavin kohta liittyykin arvioon EU:n elvytyspaketin vaikutuksista. Se, miten tehokkaasti rahat investoidaan, ratkaisee vaikutuksen kansantuotteen (BKT) kehitykseen. 

Parhaimmillaan elvytyspaketin ansiosta EU:n reaalinen BKT olisi jopa 2 prosenttia korkeampi kuin ilman elvytyspakettia. Tällainen vuositason nousu tarkoittaisi Suomen mittakaavassa 4−5 miljardin kasvua kansantuotteessamme. Ja kerran ansaittu kertautuisi seuraavina vuosina. 

Meillä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteita toteutetaan ohjelmalla, jonka nimi on Kestävä kasvu. Sellaiseksi sen sisältö on myös saatava.

Matti Vanhanen
valtiovarainministeri
@VanhanenMatti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, korona, eu

Kolumni: Yhteiskunnan kriisitilanteissa tarvitaan nopeasti apua

Keskiviikko 28.10.2020 klo 19:33 - Erja Koponen, erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriö

Maailmaa jo yli puoli vuotta riepotellut koronavirusepidemia on koetellut ihmisten mielen hyvinvointia ja jaksamista poikkeuksellisen paljon. On tärkeää, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ahdistunut hakee apua. Avun hakeminen voi vaatia rohkeutta, ja sitä on onneksi monella ollut.

Koronaviruksen aiheuttaman kriisin ohella psykoterapiapalveluja tarjoavan Vastaamon tietovuodot ja palvelua käyttäneiden asiakkaiden kiristysyritykset ovat järkyttäneet laajasti suomalaisia. Törkeä rikos horjuttaa uskoamme tietojärjestelmiin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten rehellisyyteen. 

Onneksi monenlaista apua on saatavilla. Esimerkiksi kriisipuhelimiin on tullut merkittävästi enemmän yhteydenottoja apua tarvitsevilta kuin aiemmin. Puheluissa ihmiset kertovat ahdistuksen tunteista ja ongelmista ihmissuhteissa.

Epidemia koettelee mielenterveyden lisäksi myös palvelujärjestelmän joustavuutta

Koronavirustilanne koettelee mielen hyvinvointia niin kotona kuin työelämässä. Esimerkiksi etätyöt ja etäopiskelu, omaehtoinen tai vahvasti suositeltu eristys sekä tartuntatautilain mukainen karanteeni muuttavat monella tavalla ihmisen arkea ja kaventavat toimintamahdollisuuksia. Elämänhallinnan haasteet korostuvat ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikeutuu.

Riittävän ja oikea-aikaisen, helposti saatavilla olevan mielenterveyden tuen saatavuus on entistäkin tärkeämpää.

Tietoturvauhat mielen hyvinvoinnin riskitekijänä

Pelko yksityisten, luottamuksellisesti kerrottujen tietojen leviämisestä ja pelko mahdollisista identiteettivarkauksista lisäävät tuhansien ihmisten mielen kuormitusta ja ahdistuksen tunteita. Ihmiset kaipaavat tilanteessa nopeasti sekä konkreettisia toimintaohjeita että keskusteluapua. 

Nopeasti annettu tuki voi ehkäistä ongelmia ja auttaa siinä, etteivät ongelmat entisestään vaikeudu. Oikea-aikainen apu edistää mielen resilienssiä eli joustavuutta ja palautumiskykyä. Tällä on merkitystä myös siihen, miten ihmiset jatkossa luottavat tietoturvaan ja yhteiskunnan toimintakykyyn suuren hädän keskellä. 

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille ja sen eteen tehdään laaja-alaisesti työtä

Suomessa on laadittu Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Se on pitkäaikaisen valmistelun ja laaja-alaisen yhteistyön tulos. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioon ottaminen yhteiskunnassa, sen eri toimialoilla ja tasoilla. 

Strategian tavoitteena on esimerkiksi ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti mielenterveyden häiriöitä sekä vähentää siihen liittyvää leimautumista. Tavoitteena on myös mahdollistaa oikea-aikaiset ja riittävät palvelut ja niiden osana kriisipalvelut koko Suomessa. Samalla lisätään palveluista tiedottamista niin, että jokainen Suomessa asuva tietää, miten ja missä palveluja saa silloin kun niitä tarvitsee. 

Mielenterveysstrategiaan kuuluu myös itsemurhien ehkäisyohjelma. Esimerkiksi koulutuksin on lisätty perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamista: miten kohdata itsetuhoinen potilas tai miten tunnistaa itsemurhavaarassa oleva. Lisäksi esimerkiksi media-alan ammattilaisille on järjestetty koulutusta itsemurhien vastuullisesta uutisoinnista.

Juuri nyt mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa vauhditetaan lukuisissa hankkeissa, jotka pääsevät käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Hankkeissa keskitytään muun muassa lisäämään yhteisöllistä hyvinvointia alueilla ja kunnan arkiympäristöissä. Samoin vahvistetaan mielenterveysosaamista niin kunnan peruspalveluissa kuin työpaikoilla ja johtamisessa.

Itsemurhien ehkäisyä tehostetaan erityisesti alueilla, joilla itsemurhakuolleisuus on tutkitusti ollut suurinta. Itsemurhavaarassa oleville tarjotaan varhaista tukea.

Suuri osa meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa tukea tai hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Siksi on rohkaisevaa, että meitä kuohuttavat kriisit ovat auttaneet näkemään entistä selkeämmin hyvän mielenterveyden merkityksen. Hyvä mielenterveys on erottamaton osa yksittäisen ihmisen ja koko kansakunnan hyvinvointia – ilman leimautumista.

Mistä apua Vastaamo-tietomurron uhreille – lista tärkeimmistä avuntarjoajista

Erja Koponen
erityisasiantuntija

sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kriisi, tietoturva, korona, mielenterveys

Kolumni: Paras keino välttyä koronavirustartunnalta

Maanantai 8.6.2020 klo 17:55 - Pasi Pohjola

Julkista keskustelua kasvosuojuksista on käyty viime aikoina vilkkaasti. Tietoa ja tieteellistä näyttöä on käytetty ansiokkaasti, mutta myös valikoiden ja ylitulkiten. Valitettavasti aihetta ei juurikaan ole tarkasteltu suhteessa maamme epidemiatilanteeseen ja tartuntojen estämisen ensisijaisiin keinoihin.

Sekä WHO että ECDC ovat korostaneet, että koronaepidemiassa ensisijaiset tartuntojen estämisen keinot ovat fyysinen etäisyys, hyvä käsihygienia ja hyvä yskimishygienia. Nämä keinot vähentävät tartuntoja epidemian kaikissa vaiheissa. ECDC on 8.4. todennut, että toissijaisena keinona voidaan käyttää kasvosuojuksia tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja ei voida turvata. Tuolloinkin ECDC korosti, että tälle suositukselle ei ole kuin heikko tieteellinen näyttö.

WHO päivitti suositustaan kasvosuojuksien osalta 5.6.. Päivityksessä päädyttiin suosittelemaan kasvosuojusten käyttöä haastavassa epidemiatilanteessa lisäkeinona tartuntojen leviämisen estämiseksi. WHO:n suositus koskee siis epidemiatilannetta, jossa uusien tartuntojen ilmaantuvuus on suurta ja kasvavaa, eikä tartuntojen lähdettä ja tartuntaketjuja pystytä jäljittämään.

Niihin maihin, missä epidemiatilanne on edellä mainitun kaltainen, WHO suosittelee nyt kansalaisille kankaisen kasvosuojuksen käyttöä tilanteissa, joissa fyysisiä etäisyyksiä ja hyvää hygieniaa ei pystytä turvaamaan. Päivittämässään ohjeessa WHO kuitenkin korostaa, että laadukasta ja suoraa tieteellistä näyttöä väestön kasvosuojusten käytön suojavaikutuksesta ei ole. Lisäksi kansallisissa ohjeistuksissa on syytä punnita suojusten laajan käytön hyötyjä ja haittoja.

Tutkimusta tarvitaan edelleen

Fyysisen etäisyyden ja hygienian roolista tartuntojen ehkäisemisessä on kattavaa näyttöä. Sen sijaan kasvosuojuksista väestökäytössä ei samanlaista näyttöä ole. Tämä viesti tulee selväksi myös 1.6. Lancetissa julkaistussa meta-analyysissa, jossa korostetaan saatua vahvaa näyttöä siitä, miten fyysinen etäisyys vaikuttaa tartuntojen ehkäisemiseen. Tämän lisäksi artikkelissa peräänkuulutetaan satunnaistettuja tutkimuksia muiden kuin terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen maskien tehosta tartuntojen ehkäisemisessä arkiympäristössä.

Joissain maissa on väestöä velvoitettu tai suositeltu käyttämään kasvosuojusta ja joissakin sen käyttö on yleinen kohteliaisuusele. Toisaalta, Pohjoismaissa suosituksia suojusten käytöstä on pitäydytty antamasta. Euroopan eri maissa tautikehitys on ollut melko samankaltainen riippumatta siitä, minkälainen päätös kasvosuojusten osalta on tehty. Todennäköisesti voimmekin vasta jälkikäteen arvioida, onko laajamittaisella kasvosuojusten käytöllä ollut vaikutusta epidemiatilanteen kehittymiseen.

Pasi Pohjola

johtaja

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, covid-19, tartunnan ehkäisy

Kolumni: Suomen tie

Perjantai 8.5.2020 klo 12:39 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Vesa Vihriälän johtama professorityöryhmä on jättänyt tänään ansiokkaan raporttinsa, jossa haetaan Suomen taloudelle tietä ulos koronakriisistä ja eväitä maamme jälleenrakentamiseen. Se tarkoitta suuntaa kohti uutta kasvua, hyvinvointia ja korkeaa työllisyyttä. Tie on pitkä ja tulee kestämään vuosia.

Vaikuttavilla elvytystoimilla lähivuosien aikana  koko Suomi on saatava kasvuun. Työpaikat ja yritykset on kannateltava kriisin yli. Osaamista, innovaatiota sekä investointeja kestävään kehitykseen on vauhditettava eri puolilla maata. Ihmisten luottamusta arjen turvallisuuteen on vahvistettava. Toimivat peruspalvelut kunnissa varmistavat eri ikäisten hyvää elämää.

Elvytystoimet lisäävät valtion menoja ja valtion velkaantumista lähivuosina. Vihriälän työryhmä muistuttaa, että elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tulevien sukupolvien taakkaa ei voi lisätä loputtomiin.

Näen, että Suomella on tässä valittavana lähivuosien aikana kolme vaihtoehtoa. Ne ovat Näivettymisen tie, Surkastumisen tie ja Elinvoiman tie.

Veronkorotuksilla haettava julkisen talouden tasapaino on pidemmän päälle näivettymisen tie. Ihmisiltä ja yrityksiltä loppuisi happi.

Surkastumisen tiellä haetaan sopeutusta puolestaan rajuilla ja nopeilla menojen leikkauksilla. Se hyydyttäisi kasvun ja lisäisi eriarvoisuutta. 

Paras valinta on elinvoiman tie. Se vaatii rohkeutta uudistuksiin, jotka helpottavat työllistämistä ja työllistymistä. Elinvoiman tie tuo työmarkkinoille joustavuutta, joka lisää kriisien sietokykyä. Koko maan ja kaikkien ihmisten voimavarat on saatava käyttöön. Tarvitsemme yrityksille kannusteita investointeihin ja osaavaa työvoimaa. Fiksut tavat toimia lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisissa palveluissakin.

Edessämme on tärkeitä ja vaikeita valintoja. Koronakriisi on myös opettanut meille paljon. Luotan suomalaisiin. Kyllä me tästä selviämme elinvoiman tielle.   

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, koronakriisi

Kolumni: Kriisitoimet jatkuvat tarpeen mukaan

Tiistai 24.3.2020 klo 19:18 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Ensimmäinen kriisipaketti muun muassa elvyttää rahoitusmarkkinoita ja antaa liikkumavaraa yritysten talouteen. Hallitus linjaa huhtikuussa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen.

Olemme saaneet pääosin myönteisen vastaanoton hallituksen ensimmäisen vaiheen kriisipaketille, jolla turvataan yritysten maksukykyä sekä ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa. Kiitos eri toimijoiden hyvän yhteistyön pääsimme ripeästi eteenpäin viime perjantain päätöksillä.

Suomen kansantalouden kriisipaketti koostuu yhteisistä toimista, jotka ensisijaisesti vahvistavat yritysten maksuvalmiutta. Sen koko on noin 50 miljardia. Hallituksen päätösten osuus siitä on noin 15 miljardia. Mittaluokka vastaa hyvin naapurimaidemme toimia.

Paketin tarkoituksena on nyt ensi vaiheessa elvyttää rahoitusmarkkinoita niin, että pankit saavat paremmat mahdollisuudet lainoittaa yrityksiä. Keinoina ovat valtion takaukset Finnveran kautta, TEL-takaisinlainaus sekä Finanssivalvonnan päättämä mittava 30 miljardin suuruinen pankkien luotonantovaltuuksien lisääminen. Valtio takaa, ja pankit jakavat!

Yritykset saavat liikkumavaraa talouteensa myös kaikkien verojen sekä työeläkemaksujen maksun lykkäämisellä. Tämän toimen vaikutus on 3–4,5 miljardia.

Suoraakin tukea paketissa on. Business Finland ja ELY-keskukset saivat valtuudet myöntää yhteensä 200 miljoonaa pienimuotoista tukea yritysten nopeisiin tarpeisiin. Ensimmäiset avustukset on jo jaettu.

Työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus vuoden loppuun asti antaa myös väljyyttä yrityksen talouteen.

Lomautuksilla voidaan ehkäistä irtisanomisia

Merkittävä vastaantulo yrityksille on työntekijöiden lomautusten ilmoittamisen määräajan lyhentäminen viiteen päivään. Se lyhentää palkanmaksuaikaa monessa tapauksessa yhdeksällä päivällä. Työntekijät siis siirtyvät heti lomautuksen jälkeen työttömyyspäivärahalle.

Lomautus antaa erittäin joustavan välineen ehkäistä irtisanomisia. Esimerkiksi Tanskassa tätä välinettä ei ole, joten siellä valtio maksaa osan ihmisten palkoista. Näitä joustoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti työehtosopimusten kautta ennen lainsäätämistä.

Suoraa tukea yrittäjälle on myös mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin ilman, että yritystä on lakkautettava. Tämä koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Lakimuutoksissa edetään mahdollisimman ripeästi.

Tilanne on niin epävarma ja ennakoimaton, että emme tiedä, mitä on edessä. Siksi hallitus linjasi, että työmarkkinaosapuolten esittämät toimet työttömyysturvan ja työelämän pelisääntöjen joustavoittamiseksi ovat voimassa aluksi kolmen kuukauden ajan. Toimia tietysti jatketaan, mikäli tarvetta on.

Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi mittavia toimia, joilla valtio olisi turvannut työttömyysturvan maksusta huolehtivien kassojen rahoitusta. Hallitus katsoi, että se auttaa ensi vaiheessa yrityksiä ja ihmisiä. Työttömyyskassojen maksuvalmiuden turvaamiseen voidaan palata myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

Pitkän aikavälin haasteet pysyvät

Varaudumme antamaan vielä tänä keväänäkin useita lisätalousarvioita helpottaaksemme kriisiä. Huhtikuun kehysriihessä hallitus linjaa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen. Esityslistalla on tuolloin myös kuntien taloutta vakauttavat toimet.

Vaikka hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on muuttunut, pitkän aikavälin haasteet eivät katoa mihinkään. Nyt on entistäkin tärkeämpää nostaa työllisyysastetta, tehdä sote-uudistus, lisätä tuottavuutta ja rajoittaa muutenkin menojen kasvua. Hallitus palaa näihin viivyttelemättä – heti kriisin salliessa.

Katri Kulmuni

valtiovarainministeri

@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, kriisitoimet, kriisipaketti

Kolumni: Poikkeusolojen ratkaisuja

Maanantai 16.3.2020 klo 19:41 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Tilanne on koronaepidemian vuoksi vakava. Emme voi tietää, kuinka pitkään kriisi kestää ja miten se vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeintä on pehmentää iskua, jonka kohteeksi ihmiset joutuvat.

Terveys ja turvallisuus menevät nyt kaiken edelle. Suomeen julistetaan poikkeustila. Esimerkiksi kaikki koulut menevät kiinni.

Hallitus antaa tällä viikolla lisätalousarvioesityksen, jolla varmistamme terveydenhuollossa tarvittavat resurssit. Koronaviruksen hidastaminen ja hoitaminen eivät jää rahoituksesta kiinni.

Vastuu epidemian leviämisen ehkäisemisestä koskee meitä kaikkia. Jokaisen suomalaisen vastuulla on tehdä kaikkensa, jotta epidemia ei leviä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pysyvät turvassa. Erityisesti ikäihmisiä ja monisairaita on nyt suojattava.

Tilanne on vakava myös yritysten, ihmisten ja Suomen talouden kannalta. Kannamme vastuuta tilanteesta, johon yksikään yrittäjä tai työntekijä ei ole syyllinen.

Tarjoamme auttavan käden, jotta yritykset eivät kaatuisi. Tärkeintä on turvata yritysten rahoitus. Olemme laatineet arviolta viiden miljardin euron suuruisen rahoituspaketin.

Varaudumme kaksinkertaistamaan pienten ja keskisuurten yritysten kotimaan rahoituksen Finnveran kautta 2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon. Yritysten rahoituspäätökset saadaan jopa kolmessa – neljässä päivässä. Lisäksi Finnveran ja pankkien yhteistyönä valmistellaan toimenpiteitä yritysten rahoituksen sujuvoittamiseksi.

Valtion Eläkerahasto ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Lisäksi verotilitysten maksujärjestelyjä joustavoitetaan ja työnantajamaksuihin tehdään määräaikainen maksujärjestelymahdollisuus. Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta järjestetään poikkeustilanteisiin soveltuvaa rahoitusta pahimpiin vaikeuksiin joutuneille aloille.

Hallitus kutsuu myös työmarkkinaosapuolet keskustelemaan, miten turvaamme työpaikat ja työmarkkinoiden toiminnan sekä turvaamme työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulon. Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa kansallista yhtenäisyyttä.

Ihmisten on noudatettava kaikkia ohjeita ja määräyksiä tinkimättä. Suomalaisen yhteiskunnan arvoja ovat vastuunkanto ja toisistamme välittäminen. Meidän on nojauduttava näihin nyt vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Hallituksen välittömät taloudelliset toimenpiteet koronaviruksen johdosta

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, koronaepidemia, poikkeustila, talous

Blogi: Koronahelvetti on irti

Lauantai 14.3.2020 klo 12:46 - Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

fdfa1fae-5f8f-41b4-96a1-cac6e360a317-w_576_h_2000.jpg

Kuva: Suomen Yrittäjät

Päättäjät ovat ymmärrettävästi kantaneet viime viikkoina huolta kansalaisten terveydestä ja koronaviruksen leviämisen patoamisesta. Se on oikein. Terveys tulee ensin.

Nyt pitää alkaa kantaa huolta myös viruksen taloudellisista vaikutuksista. Korona lyö ison jäljen kansantalouteen, mutta vielä suuremmalle voimalla se alkaa kaataa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea. Monen yrityksen kannalta helvetti on irti. Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa - paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta - eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan.

Synkkiä terveisiä kuuluu alalta kuin alalta. Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle.

Tilanne on monen yrittäjän kannalta epätoivoinen. Tuntuu, että on vaikea löytää riittävän vahvoja sanoja kuvaamaan yrittäjien ahdinkoa.

Yhteydenottoja enemmän kuin koskaan

Yrittäjien ahdinko on näkynyt voimakkaasti myös yrittäjäjärjestön työssä. Verkkosivuillamme on kävijöitä moninkertaisesti normaalioloihin, kun yrittäjät etsivät neuvoja ja apua. Kannattaa hyödyntää Yrittajat.fi:n laajaa koronatietopakettia Kaikki koronasta yrittäjälle.

Lakineuvontaamme tulee soittoja enemmän kuin koskaan. Koronawebinaareihin on tuhansia tulijoita, eivätkä kaikki ole päässeet toivomiinsa lähetyksiin. Ylimääräisiä webinaareja työnantaja- ja yksinyrittäjille on lisätty ja pidetään myös viikonloppuna. Webinaareja on tarjolla Yrittäjien verkkosivuilla.

Saamme erilaisia hätähuutoja ja toimenpide-ehdotuksia kaikkia eri kanavia pitkin.

Haluan todeta jokaiselle yrittäjälle, että käyttäkää palvelujamme, hyödyntäkää sisältöjämme ja olkaa rohkeasti yhteydessä. Koko järjestö on olemassa Sinua varten. Teemme voitamme, että selviät tämän kriisin yli, ja voit vastakin yrittäjänä elättää perheesi ja tarjota työtä.

Jokainen yhteydenotto on tärkeä myös meille, jotta osaamme edistää oikeita asioita päättäjien suuntaan ja luoda painetta.

Ratkaisuja pitää saada jo alkuviikosta

Politiikan päättäjiltä odotan ensimmäisiä vastaantuloratkaisuja jo maanantaina. Ensitoimien pitää keskittyä siihen, että yrityksiä ei kaadu kassakriisin vuoksi.

Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli.

Toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli.

Pidän selvänä, että työeläkeyhtiöt suhtautuvat joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään.

Odotan myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan. Onneksi pankeissa näyttää olevan hyvää tahtoa ratkaisuihin.

Myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat. Oli välineitä tai ei, kannustan joka tapauksessa paikallisiin kriisisopimuksiin. Annamme niihin apua.

Lisäksi päättäjien täytyy nopeasti miettiä keinoja, joilla voidaan maksaa työnantajayrittäjälle korvausta siitä, että työntekijä jää ulkomaanmatkan jälkeen viranomaisten suosituksesta pois työstä kahdeksi viikoksi ilman etätyömahdollisuutta.

On kohtuutonta, että tulonsa menettäneen yrittäjän pitää maksaa kotona viranomaisen suosituksesta olevan palkka, ja ehkä sen takia menettää oma toimeentulonsa ja kaataa yrityksensä.

Nyt tarvitaan nopeita toimia

Tässä tilanteessa nopeus on nyt valttia.

Odotan nopeita päätöksiä maan hallitukselta. Valitettavasti en ole ollenkaan varma, että yritysten vaikea tilanne on ymmärretty riittävällä vakavuudella.

Myös jokaisen maksuvaikeuksiin ja kassakriisiin ajautuneen yrittäjän pitää olla nopea. Ole heti yhteydessä pankkiisi. Hae nopeasti Finnveran rahoitusta. Keskustele pikaisesti vuokranantajasi kanssa siitä, voidaanko vuokria laskea tai jättää perimättä. Aloita välittömästi yt-neuvottelut lomautuksista ja irtisanomisista, jotta voit pelastaa yrityksesi, koska nämäkin prosessit kestävät.

Käytä sivuillamme olevaa tietoa ja ole myös epäröimättä ja rohkeasti yhteydessä yrittäjäjärjestöön, Talousapuun tai muihin toimijoihin, jotka ovat olemassa Sinua varten.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, talous, yrittäjät, suomen yrittäjät