Blogit / Kolumnit

Kolumni: Toimeentulotukiuudistus käyntiin - tavoite on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä

Torstai 28.5.2020 klo 22:00 - Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri

Kuva: Valtioneuvosto

Olen käynnistänyt toimeentulotukilain uudistamisen ja asettanut työryhmän tähän työhön. Ajankohta uudistukselle on oikea. Perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelan vastuulle on koottu kokemuksia muutaman vuoden ajan. Korjattavaa on.

Kun eduskunta hyväksyi perustoimeentulotuen siirron Kelan vastuulle, se edellytti, että uudistuksen vaikutuksia seurataan.

Olisi arvioitava, onko uudistus edistänyt sitä periaatetta, että toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi. Lisäksi eduskunta edellytti, että siirron pitäisi tukea perustoimeentulotukea saavan henkilön itsenäistä suoriutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. 

Eduskunta tunnisti jo uudistusta hyväksyessään, että toimeentulotukilain uudistaminen on edessä.

Sanna Marinin hallitus on ottanut tavoitteekseen uudistaa toimeentulotuki kokonaisuudessaan. Hallitusohjelman mukaan uudistuksessa on varmistettava riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut. 

Nykyinen järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla

Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä ei selvästikään toimi kaikkien asiakkaiden näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Seurantatietoa on saatu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jo viime vuoden toukokuussa tekemästä selvityksestä.

Asia on ollut esillä myös julkisuudessa. On oikein ja hyvä, että epäkohdista uutisoidaan. 

Asiakas joutuu edelleen hankalasti sukkuloimaan ”kahden luukun” välillä: Kelan ja kunnan sosiaalitoimen. Monissa tilanteissa on asioitava molemmissa paikoissa. 

Toisaalta uudistus on tuottanut uusia hyviä yhteistyökäytäntöjä Kelan ja kuntien välille. Lisäksi Kela pystyy myöntämään perustoimeentulotukea tehokkaasti. 

THL:n selvityksen mukaan parhaiten uudistus on sujunut niiltä asiakkailta, jotka olivat jo ennestään tottuneita etuuksien ja sähköisten palvelujen käyttäjiä. Heikoimmin uudistus palveli ikäihmisiä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja päihdeongelmaisia. Monille heistä siirtyminen uuteen järjestelmään on ollut monimutkaista ja turhauttavaa. 

Kunnissa uudistuksen toivottiin vapauttavan sosiaalityön voimavaroja varsinaiseen sosiaalityöhön. Kovin suurta mullistusta tässä ei kuitenkaan ole vielä nähty. Sosiaalityössä on edelleen pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Samoin kunnissa on ollut vaikeuksia ottaa käyttöön uusia työtapoja. 

Vaikeinta on muutakin kuin rahallista tukea tarvitsevilla asiakkailla

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimeentulotukiasioiden oikeudellinen asiantuntijatyöryhmä sai työnsä päätökseen alkuvuodesta. Työryhmän loppuraportti julkaistaan nyt samaan aikaan, kun toimeentulotukilain uudistus käynnistyy. Työssä tehtyjä havaintoja hyödynnetään jatkovalmistelussa. 

Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan itsenäiseen päätösvaltaan, se irtautui myös sosiaalihuollon muusta päätöksenteosta. Lainsäädännön ja toimeenpanon haasteet kohdistuvat erityisesti niihin tilanteisiin, joissa edellytetään Kelan perustoimeentulotuen, kuntien täydentävän toimeentulotuen sekä sosiaalityön yhteistyötä. Perustoimeentulotuen käsittely on nyt aiempaa etäämmällä sosiaalityöstä ja haasteet koskevat niitä asiakkaita, joilla on muukin kuin vain taloudellisen tuen tarve. 

Nyt käynnistyvässä uudistustyössä tarkastellaan sitä, miten toimeentulotuen eri osat – perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki – käytännössä tällä hetkellä nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkiyttämistä tarvitaan siihen, miten ne tukevat käytännön sosiaalityötä ja asiakkaan itsenäistä suoriutumista. 

Perustuslakimme mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki toimii toimeentulon takeena. Sen on tarkoitus auttaa tuen tarpeessa olevia tilanteissa, jolloin muissa järjestelmissä on aukkoja.

Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joilla on toimeentulon lisäksi ongelmia myös taloudellisessa toimintakyvyssä. Heidän olisi järkevintä saada taloudellista tukea ja sosiaalityön tukea samasta paikasta. Nykyinen lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuuksia parhaalla tavalla. 

Toimeentulotuen pitää toimia kiinteästi osana sosiaalityötä

Toimeentulotukilain uudistuksen on vahvistettava toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Työryhmä ottaa työssään huomioon käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan parlamentaarisen komitean työn. 

Toimeentulotuen on toimittava kiinteästi sosiaalityön välineenä ja osana sosiaalihuollon tuen ja palvelujen kokonaisuutta. Työryhmä tekee ehdotuksensa siitä, miten yhteys ensisijaisten etuuksien ja toimeentulotuen toimeenpanon välillä toimisi mahdollisimman sujuvana. Samoin odotan ehdotuksia siitä, miten toimeentulotuen myöntämisessä voitaisiin hyödyntää etuusjärjestelmästä kertynyttä tietoa ja sähköisiä menetelmiä mahdollisimman tehokkaasti. 

Viimesijaisen toimeentulotuen ja toisaalta koko sosiaaliturvajärjestelmän onnistumista mitataan sillä, kuinka hyvin se pystyy auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä on nyt toimeentulotukea koskevan uudistustyön tavoitteena.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimeentulotuki, sosiaalityö, kela

Kolumni: Eva Ojala: Päivärahaetuuksien määräytyminen muuttuu - päiväraha vastaamaan paremmin etuutta edeltäneitä tuloja

Torstai 5.12.2019 klo 20:57 - Eva Ojala

Sairausvakuutuslain päivärahaetuuksien määräytymistä koskevat säännökset muuttuvat vuoden 2020 alusta. Muutos koskee niin vanhempainpäivärahojen kuin sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja Kelan maksaman kuntoutusrahan määräytymistä.

Vuoden 2020 alussa voimaantuleva muutos tehtiin, koska säännökset olivat osin vanhentuneita, epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Tarkoitus on, että päivärahan määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät ja että päiväraha vastaa hakijan ansionmenetystä etuuden alkaessa.

Kela saa päivärahan myöntämiseksi tarvittavat tulotiedot suoraan tulorekisteristä, mikä helpottaa myös päivärahan hakemista.

Vuositulo päivärahan perusteeksi

Päiväraha on luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Sen on tarkoitus korvata tulojen menetystä, joka aiheutuu siitä, että henkilö jää pois työstään sairauden, raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi.

Ennen vuotta 2020 päivärahan laskennan perusteena on käytetty pääasiallisesti viimeisessä verotuksessa vahvistettuja tuloja. Nämä tulot eivät ole välttämättä vastanneet henkilön tulotasoa hänen jäädessään päivärahalle. Poikkeustilanteissa perusteena on voitu käyttää myös etuusoikeutta välittömästi edeltäneitä jatkuvaluonteisia tuloja, mutta tältä osin säännökset ovat olleet tulkinnanvaraiset ja saattaneet johtaa sattumavaraisiin ja epäyhdenvertaisiin ratkaisuihin.

Vuoden 2020 alusta lähtien päiväraha määräytyy niin sanotun vuositulon eli etuutta edeltävien 12 kalenterikuukauden tulojen pohjalta. Vuositulon katsotaan vastaavan paremmin henkilön tulotasoa esim. työkyvyttömyyden tai äitiys- tai isyysvapaan alkaessa.

Vuositulossa huomioidaan kaikki 12 kalenterikuukauden aikana maksetut palkat. Näin myös epäsäännöllisesti maksettavat palkanerät (esim. lomarahat, bonukset tai tulospalkkiot) tulevat paremmin ja yhdenvertaisesti huomioiduksi. Samoin esimerkiksi palkankorotukset ja satunnaiset, lyhyistä työsuhteista saadut tulot huomioidaan päivärahan määrässä. Vuosituloon luetaan myös esim. etuustuloja ja muita ansionmenetyskorvauksia.

Yrittäjän vuositulona huomioidaan vahvistettu YEL-työtulo. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessä. Jos yrittäjäeläkevakuutus on otettu oikean tasoisena, korvaa myös päiväraha yrittäjälle aiheutuvaa ansionmenetystä. YEL-työtulon määrittely oikealle tasolle on siten ensiarvoisen tärkeää.  

Poikkeustilanteet huomioidaan päivärahoissa

Poikkeustilanteissa 12 kalenterikuukauden tulojen käyttämisestä päivärahan maksuperusteena on mahdollista poiketa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on palannut hoitovapaalta töihin tai saanut opintonsa päätökseen ja siirtynyt työelämään, voidaan päivärahan laskennan perusteeksi ottaa etuutta edeltävän kolmen kuukauden tulot. Lisäksi mahdollisuus käyttää edellisen vanhempainpäivärahan tuloja myös uuden vanhempainpäivärahan perusteena säilyy edelleen.

Käytännössä vuosituloja ei huomioida päivärahaa välittömästi edeltävän 12 kalenterikuukauden ajalta vaan välissä on puskurikuukausi.  Näin ollen esim. sairausloma ennen äitiysvapaan alkua ei yleensä vaikuta vanhempainpäivärahan perusteeksi tuleviin tuloihin. Lisäksi mahdollinen sairausloma-ajan palkka taikka sairauspäiväraha huomioidaan vuositulossa.

Vuonna 2020 voimaantulevan muutoksen tavoitteena ei ole heikentää tai parantaa kenenkään asemaa eikä uudistuksella tavoitella säästöjä. Lain valmistelun yhteydessä tehtyjen arvioiden ja selvitysten mukaan valtaosalla päivärahan saajista etuuden määrä nousee, pysyy suunnilleen samana tai muutos on pieni verrattuna ennen vuotta 2020 voimassa olleeseen tilanteeseen. Lain voimaantulon jälkeen on tarkoitus seurata, miten uudistus vaikuttaa ja ilmeneekö sen suhteen erityisiä väliinputoajaryhmiä.

Lisätietoja vanhempainpäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä vanhempainpäivärahojen määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja sairauspäivärahan määrän muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä sairauspäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja kuntoutusrahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Lisätietoja erityisrahan muutoksesta (jos lapsi sairastuu) Kelan sivuilta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten päivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten vanhempainpäivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää yrittäjien työeläketurvan kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista STM:n tiedotteesta

Eva Ojala
neuvotteleva virkamies

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päiväraha, kela, vuositulo