Blogit / Kolumnit

Kolumni : Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Maanantai 9.7.2018 klo 13:20 - Jere Päivinen

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi verrattuna.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: väestö, ikääntyminen, maahanmuuttajat, työllistyminen

Rasvansiirto kasvoihin

Keskiviikko 14.3.2018 klo 1:09 - Piotr Sikorski, lääkäri

           Kuvat:  Cityklinikka

Blogikirjoitus sisältää osittain mainontaa.

Muutettu 22.03.2018 "tuotesijoittelu" sana "mainontaa"


IKÄÄNTYMISMUUTOKSET

Kasvojen ikääntymismuutokset ovat fysiikkaa ja kemiaa. Painovoima vetää kudoksia kohti maata: tämä on fysiikkaa. Vapaat radikaalit sitoutuvat soluihin aiheuttaen tuhoja ja ulkonäkömuutoksia: tämä on kemiaa.Kaikkia ihmisiä kasvojen ikääntyminen ei häiritse. Olemme erilaisia, ja hyvä niin. Osa naisista ja miehistä tahtoo kuitenkin taistella muutoksia vastaan. Tällöin minä voin kollegoineni auttaa. Omana filosofiani on lähteä liikkeelle pienillä toimenpiteillä, esimerkiksi injektiohoidoilla. Näillä saadaan hyviä ja luonnollisia tuloksia ilman toipumisaikaa.

Täyteainehoidoista olen blogissani puhunut paljon. Tänään laajennetaan näkökulmaa: myös potilaan oma rasva voi toimia täyteaineena.

MISTÄ RASVANSIIRROSSA ON KYSYMYS?

Rasvansiirto on toimenpiteenä vanha. Viimeisen vuosikymmenen aikana tekniikka on kuitenkin kehittynyt paljon. Rasvaa voidaan kerätä entistä hellävaraisemmin. Myös erilaiset puhdistus- ja jatkokäsittelytekniikat ovat kehittyneet.

Esimerkiksi Body-Jet evo® -tekniikalla siirretystä rasvasta pysyy paikallaan nykyisin jopa yli 70 prosenttia.

Kasvoihin siirretään lähes aina mikro- ja/tai nanorasvaa. Mikro- ja nanorasvansiirrot vaativat tekijältään erityisosaamista, mutta toisaalta tuloksetkin ovat loistavia. Siirrettävää rasvaa on yleensä tarjolla runsaasti, ja siksi saman toimenpiteen aikana voidaan käydä läpi kaikki kasvojen alueet.

Jopa kaikkein pinnallisimmat rypyt voidaan täyttää rasvalla. Nanorasvansiirto onkin usein paras ratkaisu silmänalusihon ja suunympärysihon tasoittamiseen.

Nanorasvansiirrossa kasvojen kudoksiin siirtyy tuhat kertaa enemmän kantasoluja kuin PRP-hoidossa eli vampyyrihoidossa.


MITÄ RASVALLA VOIDAAN TEHDÄ?

Rasva on monipuolinen täyteaine. Sillä voidaan tasoittaa ja nuorentaa

  • otsa (Sibelius-ryppy, silmäkulmat, laskeutuneet kulmakarvat)

  • kuopalla olevat ohimot ja ohimorypyt

  • silmänalusiho

  • poskipäät

  • koko poskien alue

  • korvannipukat ja alue korvien edessä

  • nasolabiaalipoimut

  • suupielet

  • leuka

Rasvalla voidaan täyttää myös huulet tai tasoitella aknearpia.

KASVOJEN RASVANSIIRTO TOIMENPITEENÄ

Rasvansiirto on suunniteltava hyvin. Ennen varsinaista toimenpidettä potilaan kasvot kuvataan. Tämän jälkeen kasvoille piirretään toimenpidekartta. Itse rasvansiirrossa on kolme vaihetta:

1. Rasvan imeminen (Itse käytän nykyisin lähes aina uusinta vesisuihkutekniikkaa.)
2. Rasvan prosessoiminen: puhdistaminen ja ”hienontaminen”
3. Rasvan siirtäminen kasvoihin: Ihoon tehdään neulalla muutamia pieniä aukkoja. Näiden avausten kautta ihon alle viedään tylppäkärkinen kanyyli, jolla rasva siirretään paikoilleen tasaisesti, pisara kerrallaan.

Rasvansiirron aikana kasvot ylitäytetään kevyesti. Ylitäyttö on tarpeen kahdesta syystä:

  1. Siirrettävän rasvan joukossa on aina jonkin verran nestettä. Neste tekee rasvasta notkeaa ja helpommin injisoitavaa. Rasvan notkistava neste häviää ihosta noin viikon kuluessa.

  2. Myös osa varsinaisesta rasvasta (n. 30 %) häviää toimenpidettä seuraavien viikkojen aikana.

Rasvan pysyvyyteen voi potilas vaikuttaa itse. Kotihoito-ohjeiden noudattaminen on tämänkin toimenpiteen yhteydessä tärkeää.

RASVANSIIRRON EDUT TÄYTEAINEHOITOIHIN VERRATTUNA

  • Rasva on pehmeämpää kuin täyteaine. Siksi se asettuu kudoksiin luonnollisemmin kuin synteettiset täyteaineet.

  • Rasvaa siirrettäessä alueelle siirretään eläviä kantasoluja, jotka tekevät kasvojen ihosta aiempaa kiinteämmän ja kimmoisamman.

  • Elävät rasvasolut ja kantasolut parantavat kasvojen verenkiertoa. Parantunut verenkierto parantaa ihon värisävyä ja rakennetta.

  • Siirrettävää täyteainetta (rasvaa) on paljon, joten saman toimenpiteen aikana voidaan käsitellä laajempia alueita ja syvempiä vekkejä kuin täyteainehoidon aikana.

  • Kudokseen tarttuva rasva on elävää. Se ei poistu, toisin kuin esim. hyaluronihappo. Rasvansiirron tulos on pysyvä, hyaluronihapolla tehtävän täyteainehoidon ei.

  • Varsinkin pysyviin täyteaineisiin verrattuna rasva on erittäin paljon turvallisempaa. Pysyvät täyteaineet voivat aiheuttaa hylkimisreaktioita jopa vuosien kuluttua toimenpiteen tekemisestä. Omalla klinikallani pysyviä täyteaineita ei käytetä näistä syistä lainkaan.

Kasvojen rasvansiirto on tietenkin hinnakkaampi toimenpide kuin yksittäinen täyteainehoito. On kuitenkin hyvä muistaa, että täyteainehoidossa puhumme yleensä 1–2 millilitran määristä ja väliaikaisista tuloksista.

Rasvaa voidaan käyttää useita kymmeniä millilitroja, ja lopullinen tulos on pysyvä. Sen vuoksi rasvansiirto on ajan myötä itse asiassa paljon edullisempi toimenpide säännöllisesti uusittaviin täyteainehoitoihin verrattuna.

HINNAT JA SAATAVUUS

Tätä kirjoitettaessa esteettisten lääkäreiden tekemät rasvansiirrot (paikallispuudutus) hinnoitellaan seuraavasti:

  • kasvojen nanorasvansiirto Helsingissä tai Turussa — 1490 €

  • rasvansiirto kasvoihin Helsingissä tai Turussa, pieni alue — 1990 €

  • rasvansiirto kasvoihin Helsingissä tai Turussa, laaja alue — 2990 €

  • Ajantasaiset hintatiedot löytyvät hinnastosivuilta.

  • Aktiivirahalla maksettaessa kuukausierät ovat alk. 50–100 €.

Rasvansiirtoja tekee Helsingin klinikallani myös plastiikkakirurgian erikoislääkäri Riikka Veltheim. Hänen hintansa löytyvät täältä.

Lääkäri Piotr Sikorski

Sikorski on laillistettu lääkäri ja Cityklinikan toimitusjohtaja.

Hän on Suomen ensimmäinen ja ainoa American Academy of Aesthetic Medicine -johtokunnan sertifioima esteettinen lääkäri.

Sikorski toimii Helsingin Laser & Health Academy® Training Centerin johtavana kouluttajana. Keväästä 2017 lähtien hän on kouluttanut myös American Academy of Aesthetic Medicine -kurssilaisia ympäri maailmaa.

2 kommenttia . Avainsanat: kauneudenhoito, ikääntyminen, rasvansiirto