Blogit / Kolumnit

Yritysvastuu ja ihmisoikeudet -check list

Perjantai 3.11.2017 klo 22:37 - Merja Pentikäinen

Kuluvan syksyn aikana FIBS järjesti vuonna 2014 pilotoidun ja nyt neljännen kerran toteutetun yleisen ihmisoikeusvalmennuksen, joka on rakennettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeville ohjaaville periaatteille. Roolini valmennusten pääkouluttajana on tarjonnut mahdollisuuden nähdä miten ihmisoikeuskysymykset osana yritysvastuuta etenevät Suomessa. Ymmärrys ihmisoikeuksien merkityksestä yritystoiminnassa on selvästi vahvistunut erityisesti suuremmissa yrityksissä. Pienemmät yritykset tarvitsevat vielä herättelyä asiassa.

Tiivistän seuraavaan keskeisiä FIBSin ihmisoikeusvalmennuksessa esiin nostettuja huomioita ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuun konkretisoimiseksi yrityksissä:

  • Yrityksen arvojen ja yritysjohdon merkitys: Yritysvastuu näkyy vastuullisen yrityksen julkisesti viestitetyissä arvoissa ja yrityksen konkreettisessa toiminnassa. Yritysvastuu ei ole uskottavaa ilman yritysjohdon selkeää ja aitoa sitoutumista yritysvastuuseen ja sen eri osa-alueisiin. Yritysvastuu on keskeinen osa vastuullisen yrityksen johdon agendaa, jotta yritysjohto voi varmistaa yritysvastuun integroitumisen osaksi yrityksen ydinliiketoimintaa. Yritysjohto ohjaa riittävät resurssit yrityksen yritysvastuutyöhön.

  • Ihmisoikeudet ovat merkityksellisiä myös Suomessa: Suomessa on tavattu yleisemminkin ajatella, että ihmisoikeudet koskevat lähinnä ihmisiä Suomen ulkopuolella, varsinkin kehitys- ja kehittyvissä maissa. Ihmisoikeudet antavat suojaa kaikille meille Suomessakin asuville ihmisille. Suomi on sitoutunut suureen määrään kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, jotka on muunnettu osaksi Suomen oikeusjärjestelmää. Tässä muuntoprosessissa ihmisoikeuskieli ’katoaa’, emmekä kansallisesti enää puhu ihmisoikeuksista, vaan esimerkiksi perusoikeuksista ja työelämää sääntelevistä ja syrjinnän kieltävistä laeista.

  • Ihmisoikeuskysymykset liittyvät yritysten arkeen: Yritysten oikeusnormatiivinen toimintakenttä määrittyy jokaisessa maassa kyseisen maan kansallisten lakien mukaan. Yritystoimintaa sääntelevillä kansallisilla laeilla ja yritysten arkisilla asioilla on yhteyksiä ihmisoikeuskysymyksiin. Työpaikan työturvallisuuskysymykset liittyvät oikeus elämään ja oikeus terveyteen -tyyppisiin ihmisoikeusnormeihin. Syrjimättömyys työhönotossa, työpaikalla ja asiakaspalvelussa linkittyy ihmisoikeuksia läpileikkaaviin tasavertaisuuden ja syrjintäkiellon periaatteisiin. Häirinnän kitkeminen liittyy ihmisoikeuskysymyksiin. Keväällä 2018 voimaan tulevan EU:n tietosuojasääntelyn ytimessä on ihmisoikeutenakin turvattu yksityisyyden suoja. Ja niin edelleen.

  • YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet välineenä: YK:n ohjaavat periaatteet ovat paras väline ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuun konkretisoimiseksi. Periaatteet toimivat välineenä kaikenlaisille ja -kokoisille yrityksille kaikkialla ja määrittelevät yritysten ihmisoikeusvastuun globaalin standardin. ”Do no harm” on yrityksiltä edellytetty minimi.

  • Ihmisoikeusosaamisen varmistaminen: Ihmisoikeudet ovat kansainvälisen oikeuden normeja, joiden avulla arvioidaan yritysten ihmisoikeuksiin liittyvää vastuullisuutta (”benchmarks”). Siksi on ymmärrettävä ko. normien sisältö ja normien yhteydet konkreettiseen yritystoimintaan, myös yritystoimintaa sääntelevään kansalliseen lainsäädäntöön. Tässä oikeustieteen osaaminen on valttia. Sen vuoksi yrityksen omat tai käyttämät juristit on tärkeä osallistaa yritysvastuutyöhön. Jos heillä ei ole ihmisoikeusnormien osaamista, tukea ko. osaamisen vahvistamiseen kannattaa hankkia ihmisoikeusjuridiikkaa osaavilta tahoilta.

  • Yritysvastuun osa-alueiden yhteydet ja linkit kestävään kehitykseen: Yritysvastuutyössä on nähtävä yritysvastuun eri osa-alueiden (taloudellinen, ympäristö- ja sosiaalinen vastuu) väliset yhteydet ja yritysvastuun liittyminen kestävän kehityksen teemoihin. Keskeinen yritysvastuuta laajasti määrittävä globaali työkalusetti rakentuu kolmesta toisiinsa liittyvästä YK:n instrumentista: Global Compact -aloitteesta, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista ja kestävän kehityksen tavoitteista (SDGs, Agenda 2030). YK:n ohjaavat periaatteet ovat väline sekä Global Compactin että Agenda 2030:n ihmisoikeusulottuvuuksien konkretisoimiseksi.

  • Yritysvastuun toteuttaminen on prosessi: Monet kokevat ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuun haastavaksi mm. ihmisoikeuksien yleisen metakielen ja mittaamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Avain ihmisoikeuksiin liittyvään yritysvastuutyöhön on oppia katsomaan yrityksen toimintaa ”ihmisoikeussilmälasien” läpi, eli näkemään yrityksen eri toimintojen ja tuotteiden yhteydet ihmisoikeusteemoihin. ”Ihmisoikeussilmälasien” avulla on mahdollista nähdä miten monet yrityksen arkiset asiat liittyvät ihmisoikeuskysymyksiin, missä ovat ihmisoikeusriskit ja miten monet jo olemassa olevat käytännöt tukevat ihmisoikeuksien toteutumista. Tärkeää on aloittaa prosessi ja pala palalta edistää ihmisoikeusvastuuagendaa. Kyseessä on jatkuva prosessi, johon saadaan tärkeää tukea valjastamalla yrityksen sidosryhmät aktiiviseen yhteistyöhön.

MERJA PENTIKÄINEN
OTT, DES, yritysvastuuasiantuntija, Opinio Juris

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmisoikeudet, syrjimättömyys, yritysvastuu, yksityisyydensuoja