Blogit / Kolumnit

Kolumni: Talouspolitiikassa tarvitaan sekä menokuria että uudistumista

Perjantai 7.5.2021 klo 17:49 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

matti-vanhanen-9960.png

Kuva: Valtioneuvosto

Valtion menojen tason muutokset kiinnostavat rahoittajiamme eli veronmaksajia sekä luotonantajia. Veronmaksajat ennakoivat tulevaisuutta. Luotonantajat arvioivat, millaisia riskejä Suomen valtion velan rahoittamiseen liittyy. Sen mukaan määrittyy meille annetun velkarahan hinta.

Valtiontalouden kehykset ovat päättäjien sitoutumista menojen suunnitelmallisuuteen ja johdonmukaisuuteen.  Kehysmenettely otettiin nykymuotoisena käyttöön ensimmäisen pääministerikauteni alussa vuonna 2003. Menotasot eri vuosille on sovittu ennakoivasti, osana hallitusohjelmaa. Erilaiset yllättävät menot on tähän mennessä onnistuttu sovittamaan kehyksiin.

Viime vuonna – ensimmäistä kertaa 18 vuoteen – kehyksistä oli luovuttava kesken hallituskauden koronakriisin tuomien yllättävien suurien menojen vuoksi. Lisävelkaa oli otettava lähemmäs 20 miljardia, josta osa tosin käytettiin kassan vahvistamiseen. Muiden menojen karsinta ei ollut perusteltua yritysten ja kuntien tukitarpeiden, testauksen tai rokotusten vuoksi. Myös tälle vuodelle koronakriisin suoraan liittyvät menot siirrettiin kehyksen ulkopuolelle.

Paluu kehyksiin vuonna 2022 olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron leikkauksia

Tein hallituksen kehysriiheen esityksen siitä, miten koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen olisi voitu palata hallitusneuvotteluissa sovittuihin kehyksiin jo ensi vuonna eli 2022. 

Vaikeusastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Näitä olivat Veikkauksen tuottojen aleneminen koronan vuoksi, sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset tietojärjestelmäinvestoinnit tulevilla hyvinvointialueilla sekä kuntien valtionosuuksien mittavat indeksitarkistukset. Teollisuuden sähköistymisen tuki ei sekään sisältynyt hallitusohjelman kehykseen.

Paluu kehyksiin olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron edestä leikkauksia, jotta yllättävät menopaineet olisi saatu sijoitettua hallitusohjelman menotasoon. Kieltämättä näin mittavat uudelleenkohdennukset budjetin sisällä vuonna 2022 olivat vaikutuksiltaan ongelmallisia. Koronasta on tullut taakkaa ihmisille, yrityksille ja kunnille. Haittoja tulisi myös hyvinvointialan järjestöjen, liikunnan tai nuorisotyön avustuksista leikkaamisesta.

Hyviä vaihtoehtoja ei siis ollut käsillä. Ongelmia oli nähtävissä sekä kehykseen palaamisesta että kehyksen ylittämisestä.  Vajeen tasapainottaminen sovittua suuremmilla veronkorotuksilla olisi puolestaan hidastanut kasvua. 

Talouspolitiikassa on päättäjien usein valittava huonojen vaihtoehtojen väliltä. Siksi vuonna 2022 hallitus sopi kehysmenojen ylittämisestä 900 miljoonalla. Vuoden 2023 osalta kehysmenojen ylitys saatiin kavennettua 500 miljoonaan. Tämä edellytti leikkauksia noin 370 miljoonan euron edestä. 

Leikkaukset tulevat voimaan vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuodelle 2024 sekä siitä eteenpäin pysyvinä säästöinä. Siksi vuoden 2024 niin sanottu kehys on alempi kuin se, missä olisimme valtiovarainministeriön kehysriiheen tekemän ehdotuksen perusteella. Tämä hallitus ei kehysriihessä näin ollen kasvattanut menojen perintöä seuraavalle hallitukselle pohjaesitykseen verrattuna. 

Kasvu auttaa julkisen talouden kestävyydessä

Olemme selvinneet koronakriisistä muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin. Olemme vahvan kasvun vaiheen kynnyksellä. Kasvu vakauttaa julkista taloutta huomattavasti nopeammin kuin viime syksynä osasimme ennakoida.
Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen pysähtyy tämän vuosikymmenen puolivälissä.  Velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle kuitenkin edellyttää lisää uudistuksia tai muita toimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta 2–2,5 miljardin verran vuosikymmenen kuluessa. Nämä ovat hallituksen työlistalla osana julkisen talouden kestävyystiekartan toimeenpanoa.

Kasvun jatkuminen edellyttää nykyistä parempaa osaavan työvoiman saatavuutta ja investointien vauhdittamista. Valtiovarainministeriö ei vähättele hallituksen työllisyystoimia, joilla työnhakijoiden palveluita parannetaan. On perusteltua vahvistaa työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja valmiuksia osallistua työmarkkinoille sekä vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa. 

Hallitus sitoutui tekemään vielä lisää päätöksiä työllisyystoimista, niin että ne vahvistavat julkista taloutta tähänastisen 450 miljoonan lisäksi 110 miljoonalla eurolla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä tulee sisältämään työttömyysturvan uudistuksia. 

Juha Sipilän hallitus vahvisti kustannuskilpailukykyä. Sanna Marinin hallitus tulee kohentamaan työllisyyspalvelut tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Pohjoismaisella tiellä on syytä jatkaa myös etuuksien uudistamisessa.

Hallitus sitoutuu kehysjärjestelmään

Näillä näkymin vuonna 2023 EU:ssa palataan aiempiin julkista taloutta raamittaviin alijäämäsääntöihin, ja ne sitovat tietysti myös Suomea. Suomea sitoo myös oma finanssipoliittinen lainsäädäntömme. Vaikuttaa mahdolliselta, että julkisen talouden alijäämä tulee jälleen alittamaan EU:n perussopimuksen alijäämäviitearvon (3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen) jo ensi vuonna siitä huolimatta, että kehystasoa tilapäisesti korotetaan. Vuonna 2023 vajeen suhde bkt:hen edelleen alenee selvästi. Nämä ovat myönteisiä uutisia.

Yksittäisten vuosien menotasoja ratkaisevampaa on sitoutuminen kehysjärjestelmään kokonaisuutena. Menojen aleneva ura kehyskaudella ja sopiminen leikkauksista vuodelle 2023 viestittää, että hallitus sitoutuu vaalimaan luottamusta vakaaseen taloudenhoitoon. Kehysjärjestelmän kokemuksia ja soveltamista poikkeustilanteissa on ilman muuta yhdessä myös arvioitava. 

Vertailu vuodesta toiseen kehyskaudella on vaikeaa pelkästään valtion budjetin loppusummia lukemalla, koska sote-uudistus muuttaa julkisen talouden rakennetta. Sote-menoja siirtyy vuonna 2023 kuntien budjeteista valtion talousarvioon noin 12 miljardin euron verran.  Verotuksen painopiste siirtyy kuntaverosta valtionveroon. Verotulojen tilityksen erilaiset aikataulut ja 200 miljoonan verotuksen kevennys sote-uudistuksen yhteydessä nostavat valtiontalouden vajetta 1,3 miljardilla eurolla tilapäisesti vuonna 2023. 

Uudistumisella kasvun vauhtiin

Olen vakuuttunut siitä, että pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa. Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle. Suomen valtion velkaa rahoittavien luotonantajien riskiarviot ovat sidoksissa myös koko euroalueen näkymiin. Tähän vaikuttaa olennaisesti EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen Suomen eduskunnassa.

Suomen on uudistuttava niin, että pääsemme kasvun vauhtiin ja pysymme siinä mukana. Tämä on luotonantajien ja veronmaksajien luottamusta vahvistavan talouspolitiikan kannalta hallituksen loppukauden tärkein tehtävä.

Matti Vanhanen 
valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka, kehysjärjestelmä, hallitus

Mielipide: Miksei hallitus tee mitään? Ilmastotoimia tarvitaan nyt!

Tiistai 10.3.2020 klo 23:19 - Jeremias Nurmela

Politiikka näyttää oppositiopuolueen suunnalta katseltuna tällä hetkellä eriskummallisella tavalla toimettomalta. Oppositiosta on tietysti helppo huudella, kun ei itse tarvitse olla tekemässä kompromisseja. Hallituksen toiminta on kuitenkin niin erikoista, että on paikallaan esittää joitain huomioita hallituksesta näin oppositiolinssien läpi.

Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista: poliittinen valta näyttää toisenlaiselta kuin ennen. Hallitusta johtaa nuoret naiset ja selkeästi Sanna Marin on kyennyt nousemaan jopa kansainvälisesti symboliksi suomalaisen tasa-arvon edustajana. Politiikan sisällöt ja hallituksen kyky ajaa edes omia kärkihankkeitaan tuntuvat kuitenkin olevan hukassa. Omat huoleni tällä hetkellä liittyvät erityisesti ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa minua on ihmetyttänyt erityisesti vihreiden toiminta ja heidän kykynsä edistää tavoitteitaan. Ilmastomarsseilla marssiminen ja kovat vaatimukset eivät ole realisoituneet luvatuksi kunnianhimoiseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää ja kääntää mediassa. Edes turpeen verotukea ei olla pystytty lopettamaan. Hallituksen toimenpiteet ovat typistyneet tiekarttojen laadintaan ja työryhmien perustamiseen. Tämä on aikamoinen muutos verrattuna puheisiin maailman kunnianhimioisimmasta ilmasto-ohjelmasta.

Tavoitteet ja suunnitelmat eivät vielä itsekseen toteudu ja se toteutus on todella jäänyt vajavaiseksi. Jännitteet vihreiden ja muun hallituksen välillä näyttävät myös melko suurilta: Vihreät ovat onnistuneet marssimaan ulos helmikuun alussa yhteisistä neuvotteluista ja heidän idealistista asennettaan on kritisoitu myös hallituksen sisällä. On melko surullista, että lause ”Minne katosi #nytonpakko?” on muodostunut jo kliseiseksi ilmaukseksi osoittamaan turhautumista hallituksen toimimattomuutta kohtaan. Mainittakoot vielä, että se oli Sipilän hallitus, joka pystyi tekemään Suomen historian suurimman ilmastoteon päätöksellään kivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Ainoastaan vihreiden suomiminen hallituksen toimimattomuudesta ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista. Hallitus vaikuttaa oppositiosta katseltuna laajemminkin lamaantuneelta. Eduskunnassa valiokunnat peruvat kokouksiaan, kun niillä ei ole asioita käsiteltävänä ja hallituksen esitykset ovat vähissä tai loistavat poissaolollaan. Erimielisyyksiä riittää myös keskustan tiukemman talouskurin ja vihreiden, SDP:n ja vasemmiston löysemmän budjettilinjan välillä. Jos hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita ei parane, tämä opposition räksyttäjä ei pysty hallitukselle kovin hyviä pisteitä antamaan ja saman tosiasian hyväksymistä toivoisin hallituspuolueiden edustajilta. Nöyrä ja vilpitön toiveeni onkin siis, että hallituksessa siirryttäisiin erimielisyyksien ja kirkasotsaisten vaatimusten sijaan maltillisen pragmatismin tielle. Näinä epävakaina aikoina olisi erityisen tärkeää säilyttää kansalaisten usko hallituksen toimintaan.

Jeremias Nurmela

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielipide, ilmasto, ilmastonmuutos, hallitus