Blogit / Kolumnit

Kolumni: Koronan jälkeinen aika vaatii pitkäjänteistä päätöksentekoa

Tiistai 29.6.2021 klo 19:22 - Valtiovarainministeri Annika Saarikko

6W6A9539.png

Kuva: Valtioneuvosto

Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.

Talouden tilastot ja indikaattorit kertovat päivä päivältä parempia uutisia. Kuluttajien ja yrittäjien luottamus vahvistuu, investointien kasvu on vauhdikasta ja koronarajoitusten lieventyminen näkyy tapahtumien, matkailun ja ravintoloiden elpymisenä. Lisäksi kansainvälinen talous tukee Suomen kasvua. 

Suomi pääsee mukaan kasvun vauhtiin tänä ja ensi vuonna. Vuoden taikka parin kasvupyrähdys ei kuitenkaan riitä helpottamaan julkisen talouden tasapainoa. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että Suomi pysyy vauhdissa koko tämän vuosikymmenen.

Kansainvälinen talous antaa vetoapua talouden rakenteiden uudistumiseen kohti ympäristön kannalta kestävää kasvua. Kun 90-luvun lopulla Suomi nousi tietoliikenneteknologian johdolla, niin nyt tuon nousun ajuri voi olla juuri uusiutuviin luonnonvaroihin sekä bio- ja kiertotalouteen perustuva osaaminen. 

Rohkeutta uudistua ja lupaa vaurastua

Meiltä päättäjiltä ja etujärjestöiltä tarvitaan rohkeutta uudistua niin, että kasvu vahvistuu ja osaavan työvoiman saatavuus varmistuu. Tarvitsemme yrityksille ja omistajille lupaa vaurastua ja sen myötä kykyä investoida koko Suomeen. 

Nuoret tarvitsevat luottamusta perheellistyä. Jokaisen mahdollisuus päästä toivomaansa lapsilukuun on tärkeä tavoite ihmisten ja parien onnellisuuden mutta myös yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. 

Näillä eväillä syksyyn mennään. Hallituksen perhevapaauudistus on tulossa eduskuntaan. Veropolitiikassa jatkamme yritysmyönteisellä linjalla pidentämällä tuplapoistojen voimassaoloa ja alentamalla teollisuuden lämpöpumppujen ja konesalien verokantaa. Suomen kestävän kasvun EU-rahoitteinen ohjelma vivuttaa hiilidioksidipäästöjä vähentäviä investointeja teollisuudessa sekä digitalisaatiota palveluissa. Palkansaajien ansiotuloverotus ei kiristy hallituksen toimin vaan kotitalousvähennyksen käyttäjillä saattaa jopa keventyä.  

Sote-uudistus jatkuu palveluiden kustannusvaikuttavuutta lisäävin ja hoitoon pääsyä nopeuttavin toimin. Julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistetaan digitalisaation, viisaampien hankintojen ja valtion tilankäytön tehostamisen kautta. Etätyötä ja -opiskelua kannustetaan niin, että ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa. 

Vuoden loppuun mennessä odotamme johtopäätöksiä parlamentaariselta tutkimus- ja kehityspanostusten nostoa pohjustavalta työryhmältä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus on saatava nousemaan kohti neljää prosenttia kansantuotteesta, jotta työn tuottavuus kasvaisi ja pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. 

Lisärahoitus ei kuitenkaan yksin riitä. Suomesta tulee tehdä houkutteleva paikka tutkia, innovoida, luoda uutta, sijoittaa ja yrittää. Erityisosaajien työlupien kahden viikon pikalinja saadaan käyttöön syksyllä, ja myös laajempi työperäisen maahanmuuton lakiuudistus etenee eduskuntaan. 

Suomen talouden kasvun uhkana on osaavan työvoiman puute. Työllisyyttä edistävät palvelu-uudistukset tulevat syksyllä eduskuntaan ja lievittävät kohtaanto-ongelmia juuri oikea-aikaisesti. 

Jatkossa työllisyystoimissa onkin siirrettävä painopiste etuuksien uudistamiseen. Budjettiriihessä hallitus jatkaa työllisyystoimia, joilla tavoitellaan vielä 110 miljoonan euron vaikutusta julkiseen talouteen, aiemman 450 miljoonan lisäksi.  

Finanssipolitiikassa paluu yhteisiin pelisääntöihin

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan kasvun vauhdittamiseen ja rakenteiden uudistamiseen mutta myös julkisen talouden hoitoon. Niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa on siirryttävä tässäkin asiassa koronan jälkeiseen aikaan. Sekä kansallinen kehysmenettely että Euroopan unionin vastuullisen finanssipolitiikan pelisäännöt on tehty tulevien sukupolvien turvaksi ja hillitsemään päättäjiä erilaisissa menojen lisäämisen ristipaineissa. 

Julkisen talouden ohjauksen mekanismeista ja kehittämistarpeista on käyttävä perusteellinen keskustelu ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Valtiovarainministeriö käynnistää syksyllä tätä koskevan valmistelun. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta mietinnössään julkisen talouden selonteosta antoi tuen sille, että kehysjärjestelmää uudistetaan mutta säilytetään samalla pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenhoitoa tukevana. Korostan, että kyse ei ole vain kehystekniikasta. Pääasia on poliittinen sitoutuminen Suomen julkisen talouden uskottavuutta vahvistaviin pelisääntöihin. 

Samat haasteet ovat edessä myös Euroopan unionissa, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt jäivät tauolle koronapandemian aikana. Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. 
Valtiovarainvaliokunta antoi mietinnössään tuen myös sille, että Suomessa näitä sääntöjä noudatetaan ja että Euroopan unionissa palataan normaaliin. EU:n omia varoja koskevassa mietinnössä eduskunta puolestaan velvoitti hallitusta tekemään yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa. Eduskunnan linjaukset antavat hyvän tuen syksyllä alkaviin EU:n valtiovarainministereiden kokouksiin, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt ovat esillä. 

EU:n alijäämätavoitteessa me Suomessa pysymme vuonna 2022 mutta korona-aikana kasvaneen velkasuhteen kanssa meillä on töitä. Alijäämä on vuonna 2022 uusien arvioiden mukaan 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta mutta velkasuhde on yli 70 prosenttia. 

Velkasuhteen vakauttaminen hallituksen tavoitteen mukaisesti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia, kasvun vauhditusta ja julkisten palveluiden tuottavuuden vahvistamista minimissään 2–2,5 miljardilla eurolla. Mikäli lisäksi tutkimus- ja kehityspanostuksia lisätään kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta, on julkista taloutta tasapainotettava kaksin verroin eli noin neljällä miljardilla, jotta velkasuhde pysyy vakaana vuosikymmenen lopulla. Nämä mittaluokat on arvioitu hallituksen talouden kestävyystiekartassa. 

Marinin hallituksen tiellä velkasuhteen vakauttamiseen on jo hiukkasen menoleikkauksia ja rippusen veronkorotuksia. Hallituskauden loppupuolella tarvitaan edelleen uudistuksia, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa, vauhdittavat yritysten investointeja ja lisäävät sekä yrittäjien että nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja Suomen houkuttelevuutta myös työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien silmissä. 

Suomen on päästävä myös henkisesti yli korona-ajan taakoista. Eri-ikäisten mielenterveyden vahvistamiseksi tarvitaan enemmän ihmistenvälisyyttä ja vähemmän yksinäisyyttä. Hallitus on jo päättänyt toimista, joilla lievitetään koronarajoitusten aiheuttamia haittoja lapsille, nuorille ja perheille. Jokaisen nuoren oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan tulee tältä kannalta juuri oikeaan aikaan ja sen vaikutuksia on tarpeen seurata tiiviisti. 

Valtiovarainministeriön vastuulla on konkretisoida Marinin hallituksen talouden kestävyystiekartan toimia. Samalla otamme huomioon myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden. Uudistuksiin palataan tulevissa budjetti- ja kehysriihissä.  Tässä on mielessämme myös hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta niin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus varmistetaan ja eri-ikäiset voivat kokea Suomen hyväksi maaksi elää, oppia ja tehdä töitä.

Annika Saarikko
valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, korona, hallitus

Kolumni: Talouspolitiikassa tarvitaan sekä menokuria että uudistumista

Perjantai 7.5.2021 klo 17:49 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

matti-vanhanen-9960.png

Kuva: Valtioneuvosto

Valtion menojen tason muutokset kiinnostavat rahoittajiamme eli veronmaksajia sekä luotonantajia. Veronmaksajat ennakoivat tulevaisuutta. Luotonantajat arvioivat, millaisia riskejä Suomen valtion velan rahoittamiseen liittyy. Sen mukaan määrittyy meille annetun velkarahan hinta.

Valtiontalouden kehykset ovat päättäjien sitoutumista menojen suunnitelmallisuuteen ja johdonmukaisuuteen.  Kehysmenettely otettiin nykymuotoisena käyttöön ensimmäisen pääministerikauteni alussa vuonna 2003. Menotasot eri vuosille on sovittu ennakoivasti, osana hallitusohjelmaa. Erilaiset yllättävät menot on tähän mennessä onnistuttu sovittamaan kehyksiin.

Viime vuonna – ensimmäistä kertaa 18 vuoteen – kehyksistä oli luovuttava kesken hallituskauden koronakriisin tuomien yllättävien suurien menojen vuoksi. Lisävelkaa oli otettava lähemmäs 20 miljardia, josta osa tosin käytettiin kassan vahvistamiseen. Muiden menojen karsinta ei ollut perusteltua yritysten ja kuntien tukitarpeiden, testauksen tai rokotusten vuoksi. Myös tälle vuodelle koronakriisin suoraan liittyvät menot siirrettiin kehyksen ulkopuolelle.

Paluu kehyksiin vuonna 2022 olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron leikkauksia

Tein hallituksen kehysriiheen esityksen siitä, miten koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen olisi voitu palata hallitusneuvotteluissa sovittuihin kehyksiin jo ensi vuonna eli 2022. 

Vaikeusastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Näitä olivat Veikkauksen tuottojen aleneminen koronan vuoksi, sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset tietojärjestelmäinvestoinnit tulevilla hyvinvointialueilla sekä kuntien valtionosuuksien mittavat indeksitarkistukset. Teollisuuden sähköistymisen tuki ei sekään sisältynyt hallitusohjelman kehykseen.

Paluu kehyksiin olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron edestä leikkauksia, jotta yllättävät menopaineet olisi saatu sijoitettua hallitusohjelman menotasoon. Kieltämättä näin mittavat uudelleenkohdennukset budjetin sisällä vuonna 2022 olivat vaikutuksiltaan ongelmallisia. Koronasta on tullut taakkaa ihmisille, yrityksille ja kunnille. Haittoja tulisi myös hyvinvointialan järjestöjen, liikunnan tai nuorisotyön avustuksista leikkaamisesta.

Hyviä vaihtoehtoja ei siis ollut käsillä. Ongelmia oli nähtävissä sekä kehykseen palaamisesta että kehyksen ylittämisestä.  Vajeen tasapainottaminen sovittua suuremmilla veronkorotuksilla olisi puolestaan hidastanut kasvua. 

Talouspolitiikassa on päättäjien usein valittava huonojen vaihtoehtojen väliltä. Siksi vuonna 2022 hallitus sopi kehysmenojen ylittämisestä 900 miljoonalla. Vuoden 2023 osalta kehysmenojen ylitys saatiin kavennettua 500 miljoonaan. Tämä edellytti leikkauksia noin 370 miljoonan euron edestä. 

Leikkaukset tulevat voimaan vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuodelle 2024 sekä siitä eteenpäin pysyvinä säästöinä. Siksi vuoden 2024 niin sanottu kehys on alempi kuin se, missä olisimme valtiovarainministeriön kehysriiheen tekemän ehdotuksen perusteella. Tämä hallitus ei kehysriihessä näin ollen kasvattanut menojen perintöä seuraavalle hallitukselle pohjaesitykseen verrattuna. 

Kasvu auttaa julkisen talouden kestävyydessä

Olemme selvinneet koronakriisistä muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin. Olemme vahvan kasvun vaiheen kynnyksellä. Kasvu vakauttaa julkista taloutta huomattavasti nopeammin kuin viime syksynä osasimme ennakoida.
Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen pysähtyy tämän vuosikymmenen puolivälissä.  Velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle kuitenkin edellyttää lisää uudistuksia tai muita toimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta 2–2,5 miljardin verran vuosikymmenen kuluessa. Nämä ovat hallituksen työlistalla osana julkisen talouden kestävyystiekartan toimeenpanoa.

Kasvun jatkuminen edellyttää nykyistä parempaa osaavan työvoiman saatavuutta ja investointien vauhdittamista. Valtiovarainministeriö ei vähättele hallituksen työllisyystoimia, joilla työnhakijoiden palveluita parannetaan. On perusteltua vahvistaa työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja valmiuksia osallistua työmarkkinoille sekä vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa. 

Hallitus sitoutui tekemään vielä lisää päätöksiä työllisyystoimista, niin että ne vahvistavat julkista taloutta tähänastisen 450 miljoonan lisäksi 110 miljoonalla eurolla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä tulee sisältämään työttömyysturvan uudistuksia. 

Juha Sipilän hallitus vahvisti kustannuskilpailukykyä. Sanna Marinin hallitus tulee kohentamaan työllisyyspalvelut tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Pohjoismaisella tiellä on syytä jatkaa myös etuuksien uudistamisessa.

Hallitus sitoutuu kehysjärjestelmään

Näillä näkymin vuonna 2023 EU:ssa palataan aiempiin julkista taloutta raamittaviin alijäämäsääntöihin, ja ne sitovat tietysti myös Suomea. Suomea sitoo myös oma finanssipoliittinen lainsäädäntömme. Vaikuttaa mahdolliselta, että julkisen talouden alijäämä tulee jälleen alittamaan EU:n perussopimuksen alijäämäviitearvon (3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen) jo ensi vuonna siitä huolimatta, että kehystasoa tilapäisesti korotetaan. Vuonna 2023 vajeen suhde bkt:hen edelleen alenee selvästi. Nämä ovat myönteisiä uutisia.

Yksittäisten vuosien menotasoja ratkaisevampaa on sitoutuminen kehysjärjestelmään kokonaisuutena. Menojen aleneva ura kehyskaudella ja sopiminen leikkauksista vuodelle 2023 viestittää, että hallitus sitoutuu vaalimaan luottamusta vakaaseen taloudenhoitoon. Kehysjärjestelmän kokemuksia ja soveltamista poikkeustilanteissa on ilman muuta yhdessä myös arvioitava. 

Vertailu vuodesta toiseen kehyskaudella on vaikeaa pelkästään valtion budjetin loppusummia lukemalla, koska sote-uudistus muuttaa julkisen talouden rakennetta. Sote-menoja siirtyy vuonna 2023 kuntien budjeteista valtion talousarvioon noin 12 miljardin euron verran.  Verotuksen painopiste siirtyy kuntaverosta valtionveroon. Verotulojen tilityksen erilaiset aikataulut ja 200 miljoonan verotuksen kevennys sote-uudistuksen yhteydessä nostavat valtiontalouden vajetta 1,3 miljardilla eurolla tilapäisesti vuonna 2023. 

Uudistumisella kasvun vauhtiin

Olen vakuuttunut siitä, että pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa. Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle. Suomen valtion velkaa rahoittavien luotonantajien riskiarviot ovat sidoksissa myös koko euroalueen näkymiin. Tähän vaikuttaa olennaisesti EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen Suomen eduskunnassa.

Suomen on uudistuttava niin, että pääsemme kasvun vauhtiin ja pysymme siinä mukana. Tämä on luotonantajien ja veronmaksajien luottamusta vahvistavan talouspolitiikan kannalta hallituksen loppukauden tärkein tehtävä.

Matti Vanhanen 
valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka, kehysjärjestelmä, hallitus

Mielipide: Miksei hallitus tee mitään? Ilmastotoimia tarvitaan nyt!

Tiistai 10.3.2020 klo 23:19 - Jeremias Nurmela

Politiikka näyttää oppositiopuolueen suunnalta katseltuna tällä hetkellä eriskummallisella tavalla toimettomalta. Oppositiosta on tietysti helppo huudella, kun ei itse tarvitse olla tekemässä kompromisseja. Hallituksen toiminta on kuitenkin niin erikoista, että on paikallaan esittää joitain huomioita hallituksesta näin oppositiolinssien läpi.

Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista: poliittinen valta näyttää toisenlaiselta kuin ennen. Hallitusta johtaa nuoret naiset ja selkeästi Sanna Marin on kyennyt nousemaan jopa kansainvälisesti symboliksi suomalaisen tasa-arvon edustajana. Politiikan sisällöt ja hallituksen kyky ajaa edes omia kärkihankkeitaan tuntuvat kuitenkin olevan hukassa. Omat huoleni tällä hetkellä liittyvät erityisesti ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa minua on ihmetyttänyt erityisesti vihreiden toiminta ja heidän kykynsä edistää tavoitteitaan. Ilmastomarsseilla marssiminen ja kovat vaatimukset eivät ole realisoituneet luvatuksi kunnianhimoiseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää ja kääntää mediassa. Edes turpeen verotukea ei olla pystytty lopettamaan. Hallituksen toimenpiteet ovat typistyneet tiekarttojen laadintaan ja työryhmien perustamiseen. Tämä on aikamoinen muutos verrattuna puheisiin maailman kunnianhimioisimmasta ilmasto-ohjelmasta.

Tavoitteet ja suunnitelmat eivät vielä itsekseen toteudu ja se toteutus on todella jäänyt vajavaiseksi. Jännitteet vihreiden ja muun hallituksen välillä näyttävät myös melko suurilta: Vihreät ovat onnistuneet marssimaan ulos helmikuun alussa yhteisistä neuvotteluista ja heidän idealistista asennettaan on kritisoitu myös hallituksen sisällä. On melko surullista, että lause ”Minne katosi #nytonpakko?” on muodostunut jo kliseiseksi ilmaukseksi osoittamaan turhautumista hallituksen toimimattomuutta kohtaan. Mainittakoot vielä, että se oli Sipilän hallitus, joka pystyi tekemään Suomen historian suurimman ilmastoteon päätöksellään kivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Ainoastaan vihreiden suomiminen hallituksen toimimattomuudesta ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista. Hallitus vaikuttaa oppositiosta katseltuna laajemminkin lamaantuneelta. Eduskunnassa valiokunnat peruvat kokouksiaan, kun niillä ei ole asioita käsiteltävänä ja hallituksen esitykset ovat vähissä tai loistavat poissaolollaan. Erimielisyyksiä riittää myös keskustan tiukemman talouskurin ja vihreiden, SDP:n ja vasemmiston löysemmän budjettilinjan välillä. Jos hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita ei parane, tämä opposition räksyttäjä ei pysty hallitukselle kovin hyviä pisteitä antamaan ja saman tosiasian hyväksymistä toivoisin hallituspuolueiden edustajilta. Nöyrä ja vilpitön toiveeni onkin siis, että hallituksessa siirryttäisiin erimielisyyksien ja kirkasotsaisten vaatimusten sijaan maltillisen pragmatismin tielle. Näinä epävakaina aikoina olisi erityisen tärkeää säilyttää kansalaisten usko hallituksen toimintaan.

Jeremias Nurmela

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielipide, ilmasto, ilmastonmuutos, hallitus