Blogit / Kolumnit

Kolumni: Katse kohti hyvinvointialueiden hallinnon ja talouden suunnittelua

Torstai 15.4.2021 klo 16:22 - Ville-Veikko Ahonen, Teemu Eriksson ja Antto Korhonen

Sote-uudistuksessa eletään jännittäviä hetkiä. Jos hallituksen esittämä lainsäädäntöpaketti eduskunnassa hyväksytään, käynnistyy hyvinvointialueiden toiminta kuumimpien kesähelteiden keskellä, nopeimmillaan heinäkuussa 2021. Tällöin perustettaisiin 21 hyvinvointialuetta ja niille asetettaisiin väliaikaiset valmistelutoimielimet, joiden tehtävänä olisi käynnistää uudistuksen toimeenpano alueilla.

Priorisoinnilla ja vaiheistamisella varmistetaan toiminnan jatkuvuus

Hyvinvointialueilla olisi noin 18 kuukautta aikaa valmistella tulevan alueen hallinnon käynnistyminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirto. Erityisesti hajanaisten alueiden osalta aikataulu on tiukka. 

Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen edellyttää, että alueiden valmistelijat keskittyvät ensisijaisesti toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisiin asioihin. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän perustaminen, väliaikaishallinnon pystyttäminen, henkilöstön siirrot ja omaisuusjärjestelyt ovat vain esimerkkejä niistä keskeisistä tehtävistä, joita alueilla on toteutettava lakien hyväksymisen jälkeen. Edellyttää pelisilmää ja tarkkoja valintoja, mitä ehditään tehdä ennen järjestämisvastuun siirtoa ja mitä voidaan lykätä vuoden 2023 jälkeiseen aikaan.  

Hallinnon, talouden ja tukipalveluiden muutosta suunnitellaan omassa valmisteluryhmässä

Sote-uudistuksen alueellisen muutoksen suunnittelu on käynnistynyt hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmässä. Ryhmään on kutsuttu edustajat ministeriöiden, Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien lisäksi kaikilta hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta ja pelastuslaitoksista. Ryhmän työskentelyn tukena toimii Nordic Healthcare Group (NHG).

Ryhmän keskeisimpänä tehtävänä on tukea järjestämisvastuun turvallista siirtoa hyvinvointialueille – rakenteiden ja palveluiden täytyy olla kaikilla alueilla toimintavalmiina järjestämisvastuun siirron ensimmäisestä päivästä alkaen, eikä tästä voida lipsua. 

Liikkeelle lähdetään uudistuksen toimeenpanon tiekartan täsmentämisellä, minkä jälkeen edetään alueellisen tilannekuvan kartoittamiseen. Mikä vaiheessa kunkin alueen suunnitelmat ovat? Missä on riskejä, missä suoranaisia ongelmia, missä voitaisiin tehdä yhteistyötä? Pidemmälle ehtineiden alueiden hyvät käytännöt, vertaistuki ja sparrausapu ovat tässä työssä aivan keskeisessä roolissa – kaikkea ei tarvitse eikä kannata keksiä jokaisella alueella uudelleen. 

Ensituntuman perusteella kasassa onkin toimiva joukko, kovan luokan asiantuntemusta porukassa riittää niin hallinnon, talouden, juridiikan kuin kehittämisen saralta. Kevään mittaan päästään toden teolla työhön kiinni.

Kuntien kannattaa jo nyt valmistautua tulevaan muutokseen

Vaikka uudistuksen eduskuntakäsittely on vielä kesken, kannattaa kuntien lähteä jo nyt valmistautumaan tulevaan uudistukseen yhdessä muiden samaan hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. 

Aikaa täytäntöönpanoon on niukasti, joten alueiden toimijoiden yhteisiä kantoja muun muassa väliaikaishallinnon kokoonpanosta ja asettamisesta on hyvä hakea jo nyt. Myös tuleviin sopimus-, henkilöstö- ja omaisuussiirtoihin kannattaa valmistautua tarkistamalla, että tiedot esimerkiksi siirtyvistä sopimuksista löytyvät helposti.

Uudistuksen täytäntöönpanossa tärkein mittari onnistumisen ennustamisessa on alueen toimijoiden yhteishenki ja yhteistyö. Mitä toimivampi yhteistyö täytäntöönpanossa on, sitä suuremmalla varmuudella myös uudistuksella tavoitellut positiiviset vaikutukset sote-palveluihin ja kustannustehokkuuteen toteutuvat.

Huolellinen valmistautuminen hyödyttää tulevien hyvinvointialueiden lisäksi myös alueiden kuntia, joiden toiminnan sopeuttaminen on yhtä lailla uudistuksen yhteydessä toteutettava.

Hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajisto:

Ville-Veikko Ahonen        
finanssineuvos, yksikön päällikkö

Teemu Eriksson
finanssineuvos

Antto Korhonen
neuvotteleva virkamies

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, hallinto, kunnat

Sata vuotta sitten: palkka palvelussitoumusta vastaan

Torstai 1.3.2018 klo 9:54 - Janne Nokki, tulliylitarkastaja

https://www.epressi.com/media/userfiles/21691/1519889161/sitoumus.jpg

Vaikka iso osa virkamiehistä oli helmikuun alussa lähtenyt tullikamareista, joukko tullivartijoita ja päällysmiehiä jäi työhön. Helsingissä, Turussa ja Viipurissa ohjat otti Suomen Tullimiesliiton paikallinen osasto. Päähuoli kohdistui palkan saantiin. Muita ansiomahdollisuuksia ei ollut, ja monella oli iso perhe.

Vanha tullihallinto maksoi vielä helmikuussa työhönsä jääneiden toimenhaltijoiden palkat. Helsingissä ja Viipurissa tullikamarin johto ilmaisi toiveenaan, että osa henkilökunnasta jatkaisi, jotta tullikamari ei joutuisi vieraisiin käsiin. Suljetuissa pienemmissä toimipaikoissa oli jopa epävirallista vartiointia.

Saatuaan haltuunsa Suomen Pankin Kansanvaltuuskunta pystyi maksamaan työhön jääneiden tullimiesten palkat ja muut Tullin menot. Tullineuvosto määräsi kuun vaihteessa, että maaliskuun palkkaa ei saa, ellei allekirjoita sitoumusta palvella ”kaikissa tullitehtävissä” sekä noudattaa Kansanvaltuuskunnan ja Tullineuvoston antamia määräyksiä. Osa palkoista maksettiin Kansanvaltuuskunnan seteleillä, jotka muuttuivat huhtikuun jälkeen arvottomiksi.

Palkan lisäksi sitoumuksesta kieltäytyjiltä evättiin myös muut korvaukset. Esimerkiksi Tampereen kolmen tullivartijan virkamatkoista ennen vallankumousta ei suostuttu maksamaan korvauksia, koska kyseiset henkilöt olivat ”vastavallankumouksellisesti poistuneet toimistaan”. Lisäksi 11.3. ilmoitettiin, ettei maaliskuun huomattava palkankorotus koskenut niitä, jotka olivat ”osallisia vastavallankumouksellisen toiminnan suosimiseen”.

Helsingissä noin sata tullivartijaa ja päällysmiestä allekirjoitti sitoumuksen. Turussa heitä oli reilu kolmisenkymmentä, Viipurissa suunnilleen saman verran, samoin Kannaksen maarajalla.

Myöhemmin allekirjoittaminen tulkittiin uskollisuudenvalaksi punaiselle hallitukselle. Jotkut koettivat esittää, etteivät ymmärtäneet mitä olivat allekirjoittaneet, jotkut sanoivat, etteivät olleet lukeneet tekstiä, jotkut taas vetosivat ruotsinkielisyyteensä.

Tullineuvosto kirjoitti Kansanvaltuuskunnalle 26. helmikuuta, että ”maan tulliolot olivat joutuneet epäjärjestykseen tarpeellisen työvoiman puutteessa”. Kun purjehduskausi alkaisi, tulisi ongelmia. Se ehdotti ”oppikurssien” järjestämistä tullivartijoille, jotta nämä pystyisivät hoitamaan kaikkia tehtäviä.

Lähde: Tullineuvoston asiakirjat. Vapaussodan arkisto; Valtiorikosoikeuden aktit. KA.

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin. Vaikka Tulli ei ollut tapahtumissa kovin keskeinen toimija, se oli valtiovallan ytimessä. Taisteltaessa valtiosta myös Tulli joutui kriisiin mukaan.

Janne Nokki, tulliylitarkastaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tullihallinto, sitoumus, tullivartijat, palkat