Blogit / Kolumnit

Lääkkeiden saatavuusongelmiin on Suomen EU-puheenjohtajakaudella etsitty aktiivisesti ratkaisuja

Maanantai 16.12.2019 klo 16:08 - Ministeri Pekonen

aino-kaisa-pekonen-96632.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja koskettavat koko EU-aluetta. Saatavuushäiriöiden hallinta ja ehkäisy edellyttävät viranomaisten ja lääkealan toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Euroopan komissio sekä Euroopan lääkevirasto (EMA) tekevät jo työtä saatavuusongelmien hallitsemiseksi Euroopassa. Saatavuusongelmien ratkaiseminen onkin yksi Euroopan lääkeviraston prioriteeteista.

Suomi on EU-puheenjohtajamaana jatkanut aktiivisesti Euroopan unionin jäsenmaiden ja komission välisiä keskusteluja keinoista, joilla lääkkeiden saatavuushäiriöitä voidaan hallita. Asia oli laajasti esillä myös Suomen johdolla kokoontuneiden EU:n terveysministereiden kokouksessa Brysselissä 9.12.2019.

Suomen tavoitteena oli jatkaa keskusteluja konkreettisista keinoista saatavuusongelmien ratkaisemiseksi ja kartoittaa jäsenmaiden näkemyksiä siitä, miten EU-tason strategista yhteistyötä saatavuuden varmistamiseksi voitaisiin tiivistää. Toinen tärkeä tavoite oli etsiä keinoja, joilla toimenpiteiden vaikutusten seurantaa voitaisiin vahvistaa.

Suomea kiitettiin aiheen nostamisesta keskusteluun. Terveysministerit olivat laajasti yhtä mieltä siitä, että on tarpeen ryhtyä toimiin yhteistyön tiivistämiseksi. Hollannin valtuuskunnan ehdotus erityisen lääkealan työsuunnitelman laatimisesta vuosille 2020-24 neuvoston ja komission yhteistyönä sai runsaasti kannatusta.

Jäsenmaiden yleinen viesti oli, että komission pitäisi analysoida lääkepuutteiden syitä ja esimerkiksi tunnistaa ne lääkkeet, joita jatkossa tulisi valmistaa Euroopassa. Eurooppalainen lääkevalmistus olisi tarvittaessa varmistettava sopivien kannustimien avulla. Eri puheenvuorot osoittivat, että lääkkeiden saatavuusongelmien ratkaisut kytkeytyvät vahvasti EU:n teollisuuspolitiikkaan.

Suomi toimii jatkossakin lääkkeiden saatavuusongelmien vähentämiseksi muun muassa osallistumalla aktiivisesti komission ja Euroopan lääkeviraston asiantuntijatyöhön.

Saatavuushäiriöiden haittoja täytyy hallita

Saatavuushäiriöiden taustalla olevia syitä ei ole mahdollista ratkaista kansallisesti. Niiden vaikutuksia täytyy kuitenkin yrittää hallita. Lääkkeen käyttäjän asema on turvattava erityistilanteissa mahdollisimman hyvin.

Päävastuu lääkkeiden markkinoille tuonnista, markkinoilla pidosta, saatavuusongelmien ehkäisemisestä ja ongelmatilanteista tiedottamisesta on aina lääkkeiden myyntiluvanhaltijoilla ja lääketeollisuudella.

Jos varautuminen ja ennakoiva viestintä saatavuushäiriöistä on riittämätöntä, syntyy ongelmatilanteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien lääkehuollon toimijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja valvovien viranomaisen saumatonta yhteistyötä ja viestintää.

Saatavuushäiriöitä ja niiden seurauksia on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä myös lainsäädännöllä ja lääkemarkkinoiden kansallisen toiminnan kehittämisellä. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanossa on tarkoitus arvioida kattavasti lääkelainsäädännön muutostarpeita myös lääkkeiden saatavuuden näkökulmasta. Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on ylipäänsä aina arvioitava alalla tapahtuvien muutosten yhteydessä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöistä tulisi aiheutua aina mahdollisimman vähän haittaa niin terveydenhuollolle kuin lääkkeen käyttäjille.

Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri

1 kommentti . Avainsanat: lääkeet, saatavuushäiriöt, haitat

Kolumni: Hyvä paha muovi?

Tiistai 17.4.2018 klo 13:22 - Hanna Korhonen, neuvotteleva virkamies

hammasharja.jpg

Kuvituskuva

Valtamerten muoviroskapyörteet ja Saimaan mikromuovisaastuminen puhuttavat. Mikromuovien ihmisillekin mahdollisesti aiheuttamista terveyshaitoista on keskusteltu viime aikoina useilla foorumeilla varsin synkkään sävyyn.

Huoli on sikäli ymmärrettävä, että olemme lähes koko ajan kosketuksissa jonkin sortin muovin kanssa. Minäkin pesen aamuisin vaahtomuovia sisältävältä patjaltani noustuani hampaani muovisella harjalla, jolle olen pursottanut tahnaa muovituubista. Sitten hörppään mukillisen kahvia, joka on keitetty varsin muovisella keittimellä. Arkiaamuina köröttelen lukuisia muoviosia sisältävän bussin kyydissä töihin ja avaan melko muovisen tietokoneeni jne. aina illan hampaanpesuun asti.

Jos mikromuovialtistumisen todetaan uuden tutkimustiedon nojalla aiheuttavan terveyshaittoja, ryhdytään niiden estämiseksi toimiin.

Mikromuovia on ollut ympärillämme, esimerkiksi sisäilmassa, yhtä kauan kuin muoviakin. Muovi ja mikromuovi eivät nykytiedon mukaan kuitenkaan ole uhka suomalaisten terveydelle. Jos mikromuovialtistumisen todetaan uuden tutkimustiedon nojalla aiheuttavan terveyshaittoja, ryhdytään niiden estämiseksi toimiin. Tällä hetkellä on perusteltua esittää, että muovista on enemmän hyötyä kuin haittaa – myös terveydelle, ainakin lyhyellä aikavälillä. Meidän kaikkien kannattaa siis edelleen käyttää hammasharjaa aamuin illoin ja nukkua hyvällä patjalla, vaikka ne muovia sisältäisivätkin. Se, mitä muoville tapahtuu sen jälkeen, kun muovituote poistuu käytöstä, on ratkaisevaa myös terveysnäkökulmasta.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin lisää luotettavaa tietoa ja hommiin onkin jo ryhdytty. Ympäristöministeriön johdolla paraikaa työstettävä kansallinen muovitiekartta ohjaa valmistuttuaan toimintaamme sekä ihmisen että ympäristön näkökulmasta turvallisen, tehokkaan ja järkevän muovin ja muovijätteen hyötykäytön suuntaan. Tiekarttaa odoteltaessa itse kukin meistä voi pitää huolta ainakin siitä, että makromuovia ei päädy roskina ja jätteenä ympäristöön mikrokokoiseksi jauhautumaan. Muovin sisältämät kemikaalit ovat sitten luku sinänsä, ja niistä on ehkä tarpeen kirjoittaa oma kolumninsa…


Hanna Korhonen 

Neuvotteleva virkamies

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muovi, sisäilma, kemikaalit, terveyshaitat