Blogit / Kolumnit

Blogi : Sydänpolkua yhdessä tulevaisuuteen

Sunnuntai 13.5.2018 klo 20:31 - Paula Risikko, Suomen Sydänliiton puheenjohtaja

Kuva Tapani Romppainen.

Nykyisin on syytä olla huolissaan siitä, että suomalaiset tapaavat toisiaan vähemmän kuin ennen, tekevät talkootyötä ja auttavat muita ihmisiä entistä harvemmin, yhdistysten jäsenmäärätkin laskevat.

Yhdistystoiminta on tärkeätä, koska se luo luottamusta ihmisten välille. Ilman luottamusta elämä ei ole elämisen arvoista ja tämä näkyy jopa elinaikaennusteissa.

Muutama vuosi sitten Ruotsissa tehtiin mielenkiintoinen tutkimushavainto: miesten elinikää ennakoi se, onko lompakossa kirjastokorttia. Jos kortti on taskussa, ihminen yleensä aktiivisesti kehittää itseään, ei pelkää sosiaalisia tilanteita ja luottaa itseensä ja muihin. Tällainen ihminen elää pitkään.

Olen varma, että Sydänliiton jäsenellä on samoin: hän on keskimääräistä tyytyväisempi elämäänsä, saa voimaa ihmisten kohtaamisesta ja elää keskivertoa pidempään. Uskon, että tällainen elämä on keskivertoa parempikin.

Puhe luottamuksesta saattaa tuntua hyvin abstraktilta ja vaikeasti määriteltävältä, mutta sen seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin. Mitä enemmän ihmiset luottavat toisiinsa, sitä parempi on myös yhteiskunnan taloudellinen kilpailukyky.

Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama on sanonut, että yhteiskuntatieteissä esiintyy vain hyvin harvoin näin selvää yhteyttä jonkin psykologisen ilmiön ja taloudellisen toiminnan välillä. Luottamus parantaa taloudellista kilpailukykyä, koska se saa yhteistyön sujumaan paremmin ja sopimisen helpommaksi.

Mitä enemmän yhteiskunta ympärillä muuttuu, sitä tärkeämpää on ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Maamme historian eräässä vaikeimmassa tilanteessa, itsenäisyyspäivänä vuonna 1944, presidentti J.K. Paasikivi valoi uskoa suomalaisiin siteeraamalla Aleksis Kiveä: ”tee työtäs ja käytä itses aina kuin rehellinen mies, niin kaikki viimein päättyy hyvin.”

Tähän niin suomalaiset naiset kuin miehetkin ovat uskoneet ja näin todella on käynyt. Kuten tiedämme, suomalainen yhteiskunta on lähes kaikilla mittareilla mitattuna eräs maailman parhaimmista.

Sydänliitolla on nykyisin samanlaisia haasteita kuin kaikilla muillakin järjestöillä ja yhdistyksillä. Jäsenistö vanhenee, keski-ikä kohoaa. Työ vaatii paljon, maaseudulta muutetaan pois, sosiaalisia suhteita hoidetaan netissä. Sitoutumista pelätään ja nuoria on aikaisempaa vaikeampi saada toimintaan mukaan.

Yhteiskunnan muuttuessa myös me joudumme miettimään uusia toimintatapoja. Muutostilanteissa johtajuuden merkitys aina korostuu, koska ihmisillä on erilaisia näkemyksiä muutoksen suunnasta.

Maailman ehkä kuuluisin johtajuustutkija, amerikkalainen professori John Kotter on pohtinut, miten niin yritysten kuin yhdistystenkin kannattaa toimia muutosten aikana. Hänen mukaansa muutoksia saadaan aikaan, kunhan kaikki tiedostavat muutoksen välttämättömyyden, laaditaan selkeä strategia ja visio, ihmisille annetaan mahdollisuus toimia sen mukaisesti ja nautitaan pienistäkin onnistumisista.

Haluan korostaa tätä viimeistä asiaa. Ihmiset sitoutuvat, kun kokevat pieniäkin onnistumisia. Hyvin toimivat mallit kannattaa kopioida ja toistaa niin kauan, että niistä vakiintuu uusi ja menestyksekäs toimintatapa.

Toimintatapoja arvokkaampi on kuitenkin aina toiminnan idea. Sydänyhdistykset ympäri Suomea tekevät arvokasta ja hienoa toimintaa. Me jäsenet olemme tavallisia ihmisiä, mutta voimme tehdä epätavallisen hienoja asioita. Antamalla apua annamme ihmisille toivoa, toivosta syntyy luottamusta, luottamuksesta hyvä yhteiskunta.

Sydänväki näkee polun siellä, missä muut näkevät muurin. On hienoa kulkea tätä polkua sinun kanssasi.

Paula Risikko

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sydänliitto, apu, yhdistys, tulevaisuus, sydän

Kolumni : Meidän on uskallettava uudistaa

Keskiviikko 24.1.2018 klo 13:50 - Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Orpo_Petteri_web_7123.jpg

Petteri Orpo. Kuva: Valtioneuvosto

Viime aikoina olen vieraillut useissa yrityksissä ympäri maan. Keskustelut yrittäjien kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomi on menossa parempaan suuntaan. Vienti kasvaa, investoinnit ovat elpyneet ja yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Yhä useammat yritykset viestivät kärsivänsä työntekijäpulasta. Jos yritykset eivät pääse kasvamaan työvoimapulan vuoksi, ne näivettyvät. Jos yritykset näivettyvät, näivettyy koko Suomi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.10.2017

Työvoimapula on ollut maaseudun yrittäjille tuttu jo pitkään. Mansikanpoimijoita ei ole vuosiin saatu riittävästi kotimaasta. Kasvavien kotieläintilojen tarvitsema aputyövoima on enenevässä määrin rekrytoitu ulkomailta. Äänekosken biojalostamon työmaalla oli kansallisuuksien kirjo. Yhä useammalla alalla on jouduttu etsimään osaajia kotimaan rajojen ulkopuolelta. Näin maassa, jossa työttömyys on muuta Pohjois-Eurooppaa korkeammalla.

Työllisyystilanne on tällä hallituskaudella kohentunut, mutta liian moni suomalainen – liian moni nuori – on edelleen vailla työtä. Se on tilanne, jota emme saa hyväksyä ja johon emme saa tyytyä. Kun on töitä, on helpompi saada hyvä ote oman elämänsä peräsimestä, tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja. Aktiivimallilla yritämme pitää ihmisen työelämän syrjässä kiinni. Lyhytkestoinenkin työ, yrittäjyys ja omaehtoinen opiskelu ovat askelmia, joilta on helpompi ponnistaa kokoaikaiseen työhön. 
 
Meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää työtä tai kehittää itseään. Olemme helpottaneet yrittäjäksi ryhtymistä. Olemme mahdollistaneet uuden uran opiskelun työvoimapoliittisena koulutuksena. Työnsä menettäneitä tavataan kolmen kuukauden välein ja heitä autetaan. Vuonna 2019 käynnistyvä reaaliaikainen tulorekisteri helpottaa silpputyötä tekevän elämää ja lisää lyhytkestoisen työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. 

Meidän on uskallettava uudistaa myös työttömyysturvaa. Uudistuksen tarpeesta on vallinnut ymmärrys jo pitkään. Oikea hetki uudistamiselle on nyt, kun taloudessa ja työmarkkinoilla on imua. Meillä on tutkittua tietoa ja eri maista saatua kokemusta siitä, että kannustaminen on yksi tapa edistää työllistymistä. Työ taas on paras tapa vähentää köyhyyttä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvoimapula, uudistaminen, työllisyys