Blogit / Kolumnit

Kolumni: Rakenteita uudistava hallitus

Share |

Perjantai 18.12.2020 klo 12:13 - Valtiovarainministeri Matti Vanhanen


Kuva: Valtioneuvosto

Moni talouspolitiikan seuraaja on vaatinut hallitukselta rakenneuudistuksia määrittelemättä sitä, mitä niillä tarkemmin ottaen tarkoittaa. Valtiovarainministeriölle rakenneuudistukset ovat politiikkatoimenpiteitä, joilla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan tuottavuuden kasvua. Ne ovat eri asia kuin suorat menojen leikkaukset tai verojen kiristykset, vaikka molemmilla julkisten talouden kestävyyttä voidaan parantaa.

Rakenneuudistuksilla uudistetaan yhteiskunnan instituutiota ja pelisääntöjä niin, että talous on terve ja suorituskykyinen, jolloin sillä on valmiudet kasvaa parhaimpaan potentiaaliinsa sekä yritysten että ihmisten kannalta.

Rakenneuudistukset eivät ole siis nopeita temppuja vaan pitkällä – esimerkiksi kymmenen vuoden – aikavälillä vaikuttavia toimia. Usein käykin niin että kustannukset syntyvät heti mutta hyödyt tulevat sekä julkiselle taloudelle että ihmisille vasta pitemmän ajan kuluessa. Uudistusten yhteiskunnallinen hyväksyttävyys siksi myös edellyttää, että lyhyellä aikavälillä siitä kärsivien tilannetta pehmennetään eri tavoin.

Hallituksen oma strategia on tavoitella uudistuksilla taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tasapainoa.

Oppivelvollisuus ja sote-uudistus vaikuttavat pitkällä aikavälillä

Hallitus on tämän vuoden aikana – koronakriisin hoitamisen ohella – päättänyt kolmesta merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta.

Oppivelvollisuusiän korottaminen 17 vuoteen vahvistaa kansakunnan osaamistasoa, joka on olennainen apu talouden tuottavuuden kasvuun. Vaikka uudistus vaatii menoja, sen hyödyt pitkällä aikavälillä ylittävät kustannukset (minedu.fi). Työllisyysvaikutukset ovat tämän vuosikymmenen aikana noin 4 000 työllistä mutta 15 vuoden aikavälillä 15 000 työllistä.

Toiseksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sosiaali-, terveys- sekä pelastustoimen rakenneuudistuksesta. Se vastaa Suomen ikärakenteen vanhenemisen myötä tulevan hoivakustannusten nousun haasteeseen. Voimakkain kustannusten nousu on odotettavissa 2030-luvulla.

Uudistus siirtää järjestämisvastuun palveluista kunnilta uusille, perustettaville hyvinvointialueille. Hyvinvointialue eli maakunta luo uuden rakenteen, kehikon, jossa pystytään nykyistä paremmin ottamaan käyttöön kustannusvaikuttavia palveluita ja toimintatapoja.

Vuoropuhelu valtion sekä 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin välillä mahdollistaa aivan uudella tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, digitalisaation sekä muut tuottavuutta parantavat toimet tukitoimissa, hankinnoissa ja kiinteistöissä.

Rakenneuudistusten kertaluonteisia muutoskustannuksia ei pidä pelästyä

Julkisen talouden kestävyystiekartassa on alustavasti arvioitu sote-uudistuksen ja julkisen hallinnon tuottavuustoimien julkista taloutta tasapainottavaksi vaikutukseksi 1.5 miljardia vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä ei tule automaattisesti sote-rahoitusratkaisuilla, vaan vaatii päämäärätietoista johtamista ja yhteistyötä valtion ja hyvinvointialueiden kesken. 2020-luvun aikana uudet palveluiden järjestämisen ja vuoropuhelun mallit ajetaan sisään.

Huomio on julkisuudessa kiinnittynyt sote-uudistuksesta 2020-luvulla tuleviin muutoskustannuksiin. Noin 19 miljardin palvelukokonaisuuden uudistaminen vaatii kertaluonteisia investointeja tietohallintoon. Toinen merkittävä osa muutoskustannuksista on palkkojen harmonisaatio. Sekä ICT- että palkkojen muutoskustannukset seuraisivat myös niin sanotuista vapaaehtoisista kuntayhtymistä. Silti vastaavia tehokkuushyötyjä olisi vaikeampi saada aikaan.

Ikääntyneitä työntekijöitä syrjiviä rakenteita uudistetaan

Kolmannesta eli työllisyysastetta nostavasta rakenneuudistuksesta hallitus pääsi sopuun äskettäin. Hallitus päätti luopua 1.1.2023 alkaen asteittaista työttömyysturvan niin sanotusta lisäpäiväoikeudesta eli kansanomaisesti ”eläkeputkesta”. Eläkeputki on viimeisten vuosikymmenien aikana luonut ympärilleen toimintamallin, jossa irtisanomiset kohdentuvat ensisijaisesti ikääntyneempiin työntekijöihin. Heidän on nuoria vaikeampi työllistyä uudelleen. Tämä on ollut 55-64 vuotiaiden työntekijöiden kannalta haitallista ja syrjivää.

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu jo kolme kertaa viimeisten 10 vuoden aikana, viimeksi tämän vuoden alussa. Oli erittäin hyödyllistä, että Sipilän hallitus laittoi liikkeelle ikärajan noston vaikutusten tutkimisen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa (etk.fi). Tulokset kertovat että 55-60-vuotiaiden työllisyys on ikärajojen noston myötä parantunut, heidän tulotasonsa on kasvanut ja pienituloisuus vähentynyt. Tämä hyvä kierre pitää saada jatkumaan yli 60 -vuotiaisiin, joiden työllisyysaste on nyt vain noin 55 prosenttia.

Yli 60-vuotiaiden kannustamiseksi työhön hallitus päätti täsmäkevennyksestä heidän ansiotuloverotukseensa. Työtulovähennyksen ylärajaa korotetaan heidän osaltaan 200 eurolla vuodessa. Verovähennyksen perustuslainmukaisuus on vielä arvioitava kevään aikana. 

Työttömyysturvan lisäpäivien poistamisessa julkinen talous voittaa 160 miljoonaa euroa. Tämä täyttää hyvin valtiovarainministeriön uudistukselle tässä vaiheessa asettamat odotukset. Asteittainen eteneminen, jossa myös työntekijöiden muutosturva on osa kokonaisuutta. Jatkotoimia ikääntyneiden työvoiman tarjonnan parantamiseksi valmistellaan ensi kevääksi.

Itse asiassa koko hallituksen työllisyystavoite ratkeaisi kerralla, jos 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa. Verrattuna Ruotsiin suomalaiset ikääntyneet työttömät ovat sairaampia kuin naapurimaan samanikäiset. Tästä syystä nyt päätettyyn pakettiin kuuluvat toimenpiteet kuntoutus- ja työkykypalveluiden vahvistamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Myös sote-uudistus osaltaan varmistaa työttömien pääsyä terveys- ja työkykypalveluihin.

Veronmaksajat, työntekijät ja työnantajat hyötyvät

Kiitän työmarkkinajärjestöjä hyvästä pohjatyöstä, joka antoi perustan hallituksen ratkaisuille ikääntyneiden työllisyyden parantamisessa. Hallituksen mallissa veronmaksajat hyötyvät. Työntekijät saavat sekä uusia mahdollisuuksia että turvaa.

Irtisanovan työnantajan maksurasitus pysyy nykyisellään. Nykyisin yli 30 henkilöä työllistävillä ja ikääntyneitä irtisanovilla yrityksillä on vastaava lisäpäiväoikeuteen liittyvä omavastuumaksu. Tämä ja tuleva uusi maksu sovitetaan yhteen. Työnantajan kollektiivinen eli yhteinen maksu työttömyysvakuutusrahaston nousee korkeintaan muutamilla prosentin kymmenyksillä. Työvoiman tarjonnan lisääntyminen on pitkällä aikavälillä yritysten ja investointien kannalta merkittävää.

Työttömyysturvan lisäpäivistä luopuminen yhdessä kuntoutus- ja muutosturvatoimien kanssa vahvistaa työllisyyttä 9 100 työllisellä valtiovarainministeriön laskelmien mukaisesti. Yhdistettynä hallituksen muihin tänä vuonna päättämiin toimiin, hallituksen lupaama noin 30 000 työllisen vaikutukset ovat nyt koossa.

Matti Vanhanen

Avainsanat: rakenneuudistus, sote, oppivelvollisuus, työllisyys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini