Blogit / Kolumnit

Kolumni: Pelastamme taloutemme vain nujertamalla viruksen

Share |

Torstai 12.11.2020 klo 13:42 - Pääministeri Marin


Sanna-Marin-1-.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Koronaviruspandemian toinen aalto koettelee vakavasti terveydenhoitojärjestelmiä kautta Euroopan. Viruksen leviämisen saaminen nopeasti hallintaan on välttämätöntä niin terveyden kuin taloudenkin näkökulmasta. Aikaisempien rajoitustoimien koettelemassa Euroopassa ei ole varaa pitkälle ensi vuoteen kestävään taloudelliseen taantumaan ja sen mukanaan tuomiin konkursseihin ja kasvavaan työttömyyteen. 

Kriisin voittamiseksi tarvitaan yhteinen eurooppalainen strategia, jonka ytimessä on viruksen leviämisen tehokas estäminen. Meidän on yhdessä päätettävä, että voitamme viruksen ja otettava riittävän vahvat toimenpiteet käyttöön. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin perustuva testaa, jäljitä, hoida, eristä -strategia luo tälle työlle hyvän perustan. Riittävän laajan testauksen järjestäminen kaikissa jäsenvaltioissa on lähtökohta onnistuneelle strategialle. Tähän tarvitaan myös edullisia ja luotettavia pikatestejä ja niiden laajaa käyttöä. EU-jäsenvaltioissa on tehostettava toimia jäljityssovellusten saamiseksi mahdollisimman laajaan käyttöön ja eri sovellukset on saatava toimimaan keskenään. Suomessa arviolta puolet väestöstä on jo ottanut jäljitystä helpottavan mobiilisovelluksen käyttöön.

Useat EU-jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat rajoittaneet rajojen yli tapahtuvaa matkustamista. Rajoituksia voidaan purkaa turvallisesti vain, jos siihen liitetään vaatimukset matkustajan testaamisesta, testien vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä tehokkaasti toimeenpannuista ja yhdenmukaisista karanteeneista. Monin paikoin välttämättömän pendelöinnin turvallisuutta voidaan lisätä mm. työpaikoilla tehtävillä testeillä. Karanteenien pituudesta tarvitaan yhteinen eurooppalainen näkemys. Silloin, kun matkustaminen edellyttää testaustulosta, matkustajatietojen keräämistä todistusta sairastetusta taudista tai tulevaisuudessa kenties rokotustodistusta, on kehitettävä kansainvälinen, tietoturvallinen digitaalinen ratkaisu.

Viruksen levitessä Euroopassa nopeasti on fyysisten kontaktien määrää rajattava. Etätyö on otettava käyttöön kaikissa tehtävissä, missä tämä on mahdollista. Yhteiskunnan toimintojen ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen on aina vaikea päätös ja siitä maksetaan kovaa yhteiskunnallista hintaa. Kriisin pitkittyminen on kuitenkin vielä raskaampaa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Erityisesti nuoret joutuvat supistuvilla työmarkkinoilla huonoon asemaan. 

Euroopan unioni on osoittanut kykynsä toimia yhdessä taloudellisessa kriisissä. Jäsenvaltiot päättivät heinäkuussa suuresta, ja ainutkertaisesta, eurooppalaisesta elpymispaketista. Nämä varat on kansallisissa elpymissuunnitelmissa ohjattava ennen kaikkea ilmaston ja ympäristön tilaa ja yhteiskuntiemme digitalisaatiota edistävällä tavalla. Oikein suunnatut elpymisvarat vauhdittavat ilmastonmuutoksen edellyttämää vihreää siirtymää, lisäävät ihmisten hyvinvointia ja antavat Euroopalle globaalia kilpailuetua. Elpyminen alkaa, kun pandemian koettelemia yhteiskuntia päästään avaamaan, niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.

Vaikka toimiva ja turvallinen rokote saataisiin markkinoille pian, voi väestön kattavan rokottamisen ja rokotesuojan saamisessa kestää vielä kauan. Euroopan talouden toipumista voimme edesauttaa nyt vain nujertamalla virusta yhteisellä eurooppalaisella strategialla. Kansanterveydestä huolehtimisen tulee jatkossakin olla pääosin jäsenvaltioiden vastuulla, mutta yhdentyneessä Euroopassa taudin torjunnassa menestynytkään jäsenvaltio ei ole suojassa ilman yhteistä onnistumista. Yhteisen ja tehokkaan strategian edistäminen onkin Euroopan unionin tämänhetkisistä tehtävistä tärkein.

Sanna Marin
pääministeri

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Politicossa 12.11.2020


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini