Blogit / Kolumnit

Eikö demokratia riitä - yritysjohto aktivistina

Share |

Keskiviikko 14.3.2018 klo 0:29 - Mikko Routti


Kuva: Mikko Routti

Luemme näinä päivinä yhä enemmän mediasta yritysjohtajien kannanottoja päivänpoliittisiin ja ympäristökysymyksiin. Miten tätä pitäisi oikein tulkita? Vaikka yritysjohtajien kannanotot mm. ilmastokysymyksiin ja työelämäkysymyksiin Suomessa ja USA:ssa ovat meidän monen mielestä "oikeita" niin yrityksissä on syytä pohtia miten ja millä edellytyksillä tähän mennään. Sekä talouden että politiikan näkökulmasta kiinnostava tuore kommentti oli Nokian toimitusjohtajan Rajeev Surin maailman mobiiliteknologiakonferenssissa Barcelonassa mainitsema ajatus perustulon tarpeellisuudesta tekoälyn viemiä työpaikkoja korvattaessa.

Yritykset ovat kaikkialla osa yhteiskuntaa hyvässä ja pahassa ja vaikuttavat niihin lukemattomilla tavoilla. Kilpailukykyä ja verotusta koskevissa asioissa yritysjohto on aina ollut julkisuudessa. On valitettavasti varsin europpalainen ilmiö, että yritysten vaikutusta politiikkaan rajoitetaan mm. omistusten julkisuudella, intressiriitojen tuomitsemisella ja julkisen tuen avoimuudella. Muualla maailmassa moni asia ei ole muuttunut näin, vaan taloudellinen ja poliittinen valta ovat samoissa käsissä ja tämä aiheuttaa monenlaisia riskejä sekä yrityksille että kansoille. Suomessa paine johtajien kannanottoihin päivänpolttavissa asioissa on myös ollut pienempi kuin kaksipuoluejärjestelmissä, missä nopeat heilahdukset voivat vaatia pikaisia toimia. Samoin konsensusprosessit ovat luoneet kanavia dialogille.

Yritysvastuu on hyvä tausta tarkastella tätä ilmiötä: näissä viitekehyksissä otetaan kantaa firman ja valtion hyväksyttävään interaktioon, esim. ympäristön ja ihmisoikeuksien osalta. Niissä myös korostetaan yrityksen tarkoituksen, arvojen ja etiikan merkitystä, ja suomalaisten edelläkävijöiden arvot ja sisäinen prosessi antavatkin vahvan pohjan ottaa oikealla tavalla kantaa asioihin. Presidentti Trumpin ja muiden populistipoliitikkojen kannanottoja mm. maahanmuuttoasioissa on kritisoitu nimenomaan yhteisesti työntekijöiden kanssa luotujen yritysarvojen pohjalta ihmisoikeuksien vastaisina. Sote-uudistuksen vaikeuksia katsoessa näyttää muuten siltä, että 50 kansallisuutta edustavan ja 20 000 hengen firman arvot ovat joskus paremmin keskenään sopusoinnussa kuin maan hallituksen.

Kestävän kehityksen SDG-viitekehys nimenomaan näkee yritykset talouden ja ympäristön ongelmien ratkaisijoina, joten täältä löytyy myös kestävät perustelut aktivismille. Valtiot ja kunnat eivät voi ratkaista kaikkia yhteiskuntien haasteita, vaan yrityksillä on tässä Suomessakin iso rooli. Tässä tulemme taas vastuullisuuden merkitykseen, eli kun omat asiat ovat kunnossa, niin roolia voidaan laajentaa. Kuitenkin, silloin kun mennään yritysten ydintoiminnan ulkopuolelle, johtajan oman moraalisen kompassin pitäisi olla tarkkana, koska asioissa voidaan mennä pieleen. Esimerkiksi sote-uudistuksessa ja muussa julkisten tehtävien privatisoinnissa ulkoistustoimijan vastullisuudelle tulisi panna arvo osana laatua, myös hinnan kustannuksella. Yrityksen vastuullisuus ei ole pehmoilua, vaan siitä voidaan esittää myös varsin objektiivisia arvioita.

Kun nämä vastuullisuusasiat ovat kunnossa, myös viestintä ja markkinointi voivat hyödyntää näitä normaaleina kilpailutekijöinä. Finlaysonin Jukka Kurttila ei ole enää yksin. Tätä aktiivisuutta on nähty viime kuukausina mm. rahoitusalan johdon uudenlaisissa ulostuloissa. Yritysjohdon vahvistunutta yhteiskunnallista lukutaitoa ja itseluottamusta voi nopeasti hyödyntää somessa ajankohtaisissa keskusteluissa.

MIKKO ROUTTI
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi

Avainsanat: työelämä, yritysjohto, kannanotot


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini