Blogit / Kolumnit

Kolumni: Rasismia kouluissa ei voi hyväksyä

Keskiviikko 10.6.2020 klo 22:46 - Opetusministeri Li Andersson

Li-Andersson-6.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tällä viikolla selvityksen Suomessa asuvien afrikkalaistaustaisten henkilöiden syrjintäkokemuksista ja heidän kohtaamastaan rasismista. Tulokset ovat tyrmistyttäviä, vaikkakaan valitettavasti eivät uusia.

Lähes 70 % afrikkalaistaustaisista suomalaisista on kokenut syrjintää ja rasismia koulutuksessa ja rasistinen kohtelu ja syrjintä jatkuu koko koulupolun ajan aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Selvityksestä käy ilmi, että kouluissa ei puututa tarpeeksi epäasialliseen kohteluun ja että rasismi on syvällä rakenteissa. Selvityksen mukaan syrjintää tapahtuu niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan toimesta. Tämä ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset koulumaailmaa koskevan rasismin kitkemiseksi on helppo allekirjoittaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien velvoittavuudesta ja niiden ulottamisesta myös varhaiskasvatukseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien päivitystyö on käynnissä. Tämän lisäksi kouluilta ja oppilaitoksilta on edellytettävä läpinäkyviä  prosesseja rasismiin ja syrjintään puuttumiseksi. Esimerkiksi nimetty häirintäyhdyshenkilö, jolle sekä oppilaat että henkilökunta voisivat raportoida syrjintäkokemuksista, voisi olla osa ratkaisua. Rasismiin puuttuminen pitää olla kaikille saavutettavaa ja kaikkien yhteinen velvollisuus.

Sain vastikään kirjeen eräältä koululaiselta, joka kysyi voisiko kouluissa opettaa rasismista. Mielestäni kysymys on erittäin huomionarvoinen tämän selvityksen valossa. Rasisminvastaista kasvatustyötä on syytä edistää nykyistä paremmin. Myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan täydennyskoulutuksessa antirasistinen kasvatustyö, syrjinnänvastaisuus ja turvallisen tilan periaatteet pitää nostaa keskiöön.

Opettajien ja koulujohdon täydennyskoulutus on huomioitu hallituksen Oikeus oppia -ohjelmassa, jossa opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista vahvistetaan johtamisen ja täydennyskoulutuksen kehittämishankkeella. Ohjelman kautta vahvistetaan opettajien osaamista erityisesti koulutukselliseen tasa-arvoon, inkluusioon, eriarvoistumiskehitykseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen liittyen. Opetus- ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan asenteisiin vaikuttamiseksi johdon sitouttaminen on tärkeää. Osana tätä täydennyskoulutuksen kehittämiskokonaisuutta voidaan toteuttaa myös rasismin vastaiseen työhön ja yhdenvertaisuuteen liittyviä koulutuksia ja tällä tavalla vahvistaa osaamista ja muuttaa asenteita.

Opetusministerinä haluan sanoa, että otan tämän selvityksen tulokset erittäin vakavasti. Suomalainen koulutusjärjestelmä nojaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ja rasismille täytyy asettaa nollatoleranssi. Lapsena opitut asenteet iskostuvat syvälle ja kouluissa opitut arvostukset näkyvät läpi elämän. Kitkemällä rasismin kouluista edistämme koko yhteiskunnan yhdenvertaisuutta.

Koulujemme oppilaista jokainen on yhtä tärkeä ja arvokas ja jokaisen kyky ja potentiaali tulisi tunnistaa ja tunnustaa yksilöllisesti, ei tietyn ryhmän edustajana.

Li Andersson

Opetusministeri

Kommentoi kirjoitusta.

Kolumni: Paras keino välttyä koronavirustartunnalta

Maanantai 8.6.2020 klo 17:55 - Pasi Pohjola

Julkista keskustelua kasvosuojuksista on käyty viime aikoina vilkkaasti. Tietoa ja tieteellistä näyttöä on käytetty ansiokkaasti, mutta myös valikoiden ja ylitulkiten. Valitettavasti aihetta ei juurikaan ole tarkasteltu suhteessa maamme epidemiatilanteeseen ja tartuntojen estämisen ensisijaisiin keinoihin.

Sekä WHO että ECDC ovat korostaneet, että koronaepidemiassa ensisijaiset tartuntojen estämisen keinot ovat fyysinen etäisyys, hyvä käsihygienia ja hyvä yskimishygienia. Nämä keinot vähentävät tartuntoja epidemian kaikissa vaiheissa. ECDC on 8.4. todennut, että toissijaisena keinona voidaan käyttää kasvosuojuksia tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja ei voida turvata. Tuolloinkin ECDC korosti, että tälle suositukselle ei ole kuin heikko tieteellinen näyttö.

WHO päivitti suositustaan kasvosuojuksien osalta 5.6.. Päivityksessä päädyttiin suosittelemaan kasvosuojusten käyttöä haastavassa epidemiatilanteessa lisäkeinona tartuntojen leviämisen estämiseksi. WHO:n suositus koskee siis epidemiatilannetta, jossa uusien tartuntojen ilmaantuvuus on suurta ja kasvavaa, eikä tartuntojen lähdettä ja tartuntaketjuja pystytä jäljittämään.

Niihin maihin, missä epidemiatilanne on edellä mainitun kaltainen, WHO suosittelee nyt kansalaisille kankaisen kasvosuojuksen käyttöä tilanteissa, joissa fyysisiä etäisyyksiä ja hyvää hygieniaa ei pystytä turvaamaan. Päivittämässään ohjeessa WHO kuitenkin korostaa, että laadukasta ja suoraa tieteellistä näyttöä väestön kasvosuojusten käytön suojavaikutuksesta ei ole. Lisäksi kansallisissa ohjeistuksissa on syytä punnita suojusten laajan käytön hyötyjä ja haittoja.

Tutkimusta tarvitaan edelleen

Fyysisen etäisyyden ja hygienian roolista tartuntojen ehkäisemisessä on kattavaa näyttöä. Sen sijaan kasvosuojuksista väestökäytössä ei samanlaista näyttöä ole. Tämä viesti tulee selväksi myös 1.6. Lancetissa julkaistussa meta-analyysissa, jossa korostetaan saatua vahvaa näyttöä siitä, miten fyysinen etäisyys vaikuttaa tartuntojen ehkäisemiseen. Tämän lisäksi artikkelissa peräänkuulutetaan satunnaistettuja tutkimuksia muiden kuin terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen maskien tehosta tartuntojen ehkäisemisessä arkiympäristössä.

Joissain maissa on väestöä velvoitettu tai suositeltu käyttämään kasvosuojusta ja joissakin sen käyttö on yleinen kohteliaisuusele. Toisaalta, Pohjoismaissa suosituksia suojusten käytöstä on pitäydytty antamasta. Euroopan eri maissa tautikehitys on ollut melko samankaltainen riippumatta siitä, minkälainen päätös kasvosuojusten osalta on tehty. Todennäköisesti voimmekin vasta jälkikäteen arvioida, onko laajamittaisella kasvosuojusten käytöllä ollut vaikutusta epidemiatilanteen kehittymiseen.

Pasi Pohjola

johtaja

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, covid-19, tartunnan ehkäisy

Kolumni: Toimeentulotukiuudistus käyntiin - tavoite on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä

Torstai 28.5.2020 klo 22:00 - Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri

Kuva: Valtioneuvosto

Olen käynnistänyt toimeentulotukilain uudistamisen ja asettanut työryhmän tähän työhön. Ajankohta uudistukselle on oikea. Perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelan vastuulle on koottu kokemuksia muutaman vuoden ajan. Korjattavaa on.

Kun eduskunta hyväksyi perustoimeentulotuen siirron Kelan vastuulle, se edellytti, että uudistuksen vaikutuksia seurataan.

Olisi arvioitava, onko uudistus edistänyt sitä periaatetta, että toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi. Lisäksi eduskunta edellytti, että siirron pitäisi tukea perustoimeentulotukea saavan henkilön itsenäistä suoriutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. 

Eduskunta tunnisti jo uudistusta hyväksyessään, että toimeentulotukilain uudistaminen on edessä.

Sanna Marinin hallitus on ottanut tavoitteekseen uudistaa toimeentulotuki kokonaisuudessaan. Hallitusohjelman mukaan uudistuksessa on varmistettava riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut. 

Nykyinen järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla

Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä ei selvästikään toimi kaikkien asiakkaiden näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Seurantatietoa on saatu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jo viime vuoden toukokuussa tekemästä selvityksestä.

Asia on ollut esillä myös julkisuudessa. On oikein ja hyvä, että epäkohdista uutisoidaan. 

Asiakas joutuu edelleen hankalasti sukkuloimaan ”kahden luukun” välillä: Kelan ja kunnan sosiaalitoimen. Monissa tilanteissa on asioitava molemmissa paikoissa. 

Toisaalta uudistus on tuottanut uusia hyviä yhteistyökäytäntöjä Kelan ja kuntien välille. Lisäksi Kela pystyy myöntämään perustoimeentulotukea tehokkaasti. 

THL:n selvityksen mukaan parhaiten uudistus on sujunut niiltä asiakkailta, jotka olivat jo ennestään tottuneita etuuksien ja sähköisten palvelujen käyttäjiä. Heikoimmin uudistus palveli ikäihmisiä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja päihdeongelmaisia. Monille heistä siirtyminen uuteen järjestelmään on ollut monimutkaista ja turhauttavaa. 

Kunnissa uudistuksen toivottiin vapauttavan sosiaalityön voimavaroja varsinaiseen sosiaalityöhön. Kovin suurta mullistusta tässä ei kuitenkaan ole vielä nähty. Sosiaalityössä on edelleen pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Samoin kunnissa on ollut vaikeuksia ottaa käyttöön uusia työtapoja. 

Vaikeinta on muutakin kuin rahallista tukea tarvitsevilla asiakkailla

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimeentulotukiasioiden oikeudellinen asiantuntijatyöryhmä sai työnsä päätökseen alkuvuodesta. Työryhmän loppuraportti julkaistaan nyt samaan aikaan, kun toimeentulotukilain uudistus käynnistyy. Työssä tehtyjä havaintoja hyödynnetään jatkovalmistelussa. 

Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan itsenäiseen päätösvaltaan, se irtautui myös sosiaalihuollon muusta päätöksenteosta. Lainsäädännön ja toimeenpanon haasteet kohdistuvat erityisesti niihin tilanteisiin, joissa edellytetään Kelan perustoimeentulotuen, kuntien täydentävän toimeentulotuen sekä sosiaalityön yhteistyötä. Perustoimeentulotuen käsittely on nyt aiempaa etäämmällä sosiaalityöstä ja haasteet koskevat niitä asiakkaita, joilla on muukin kuin vain taloudellisen tuen tarve. 

Nyt käynnistyvässä uudistustyössä tarkastellaan sitä, miten toimeentulotuen eri osat – perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki – käytännössä tällä hetkellä nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkiyttämistä tarvitaan siihen, miten ne tukevat käytännön sosiaalityötä ja asiakkaan itsenäistä suoriutumista. 

Perustuslakimme mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki toimii toimeentulon takeena. Sen on tarkoitus auttaa tuen tarpeessa olevia tilanteissa, jolloin muissa järjestelmissä on aukkoja.

Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joilla on toimeentulon lisäksi ongelmia myös taloudellisessa toimintakyvyssä. Heidän olisi järkevintä saada taloudellista tukea ja sosiaalityön tukea samasta paikasta. Nykyinen lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuuksia parhaalla tavalla. 

Toimeentulotuen pitää toimia kiinteästi osana sosiaalityötä

Toimeentulotukilain uudistuksen on vahvistettava toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Työryhmä ottaa työssään huomioon käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan parlamentaarisen komitean työn. 

Toimeentulotuen on toimittava kiinteästi sosiaalityön välineenä ja osana sosiaalihuollon tuen ja palvelujen kokonaisuutta. Työryhmä tekee ehdotuksensa siitä, miten yhteys ensisijaisten etuuksien ja toimeentulotuen toimeenpanon välillä toimisi mahdollisimman sujuvana. Samoin odotan ehdotuksia siitä, miten toimeentulotuen myöntämisessä voitaisiin hyödyntää etuusjärjestelmästä kertynyttä tietoa ja sähköisiä menetelmiä mahdollisimman tehokkaasti. 

Viimesijaisen toimeentulotuen ja toisaalta koko sosiaaliturvajärjestelmän onnistumista mitataan sillä, kuinka hyvin se pystyy auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä on nyt toimeentulotukea koskevan uudistustyön tavoitteena.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimeentulotuki, sosiaalityö, kela

Kolumni: Henkilön identiteetinhallinta on muutoksessa

Tiistai 26.5.2020 klo 11:42 - Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara

Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman henkilön identiteetin hallinnoimista pohtinut työryhmä esitti huhtikuun alussa julkaistussa raportissaan, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus. Henkilötunnuksen uudistaminen oli aiheena myös edellisessä kolumnissani. Tässä kolumnissa käyn läpi henkilön identiteetinhallinnan tulevaisuutta ja henkilötunnuksen uudistamisen kustannusarvioita.

Henkilön identiteetinhallinta on muutoksessa, mihin kytkeytyy myös henkilötunnus. Yksi haaste tulee maan rajat ylittävästä digitaalisten palvelujen tarjonnasta ja henkilöiden liikkuvuudesta. Tähän yhteensopivia ratkaisuja hakevat myös EU ja keskenään Pohjoismaat.

Oleellista on, että jokaiselle Suomessa asioivalle henkilölle, esimerkiksi tilapäiselle työntekijälle tai opiskelijalle voidaan antaa hänet suomalaisissa palveluissa yksilöivä ja pysyvä tunnus. Tällä hetkellä henkilötunnusta ei lainsäädännön vaatimusten vuoksi voida antaa kaikille sen vuoksi, ettei henkilöä ole riittävän luotettavalla tavalla tunnistettu. Henkilötunnuksen uudistamiseen kytkeytyykin tavoite mahdollistaa samanlaisen, pysyvän yksilöivän tunnuksen antaminen myös niille henkilöille, joille ei nykysäännösten perusteella anneta henkilötunnusta. Tällöin rekistereistä olisi tarvittaessa saatavilla tieto siitä, mikäli henkilöä ei ole tunnistettu luotettavasti.

Kansainvälisessä ja myös kotimaisessa keskustelussa teemana on viime aikoina vahvasti ollut esillä yksilön omien tietojen hallinta ja yksilökeskeinen identiteetinhallinta. Suomessa yksilön omien tietojen hallintaan liittyvät keinot voidaan yhdistää henkilötunnuksiin perustuvaan tiedonhallintaan, ja siihen, että tietoja vaihdetaan suoraan rekistereiden välillä sujuvasti ja tehokkaasti. Henkilötunnusta tarvitaan edelleen avaimena, joka mahdollistaa viranomaisten ja muiden toimijoiden lainsäädäntöön perustuvan tiedonvaihdon.

Kustannusarvioihin vaikuttaa tulevaisuuden tunnuksen muoto

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän työn aikana ja viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin henkilötunnuksen uudistamisen merkittävät kustannusvaikutukset. Tehtyjen arvioiden perusteella henkilötunnuksen uudistaminen aiheuttaa erityisesti tietojärjestelmien muutoskustannuksina miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia järjestelmäkohtaisesti. Koska henkilötunnus on laajasti käytössä tietojärjestelmissä ja niiden välisissä integraatioissa, kokonaiskustannukset kasvavat koko yhteiskunnan tasolla isoiksi.

Tähän mennessä valmistelussa tehdyt arviot eivät ole kaikilta osin kattavia. Kustannusarvioihin vaikuttaa olennaisesti se, mikä lopulta on tulevaisuuden tunnuksen muoto ja missä ajassa muutos toteutetaan. Jos muutoksia voidaan tehdä muiden tietojärjestelmäuudistusten yhteydessä, todennäköisesti kustannuksia pystytään pienentämään.

Valtiovarainministeriön elokuussa 2017 asettama työryhmä teki yhden ehdotuksen etenemisestä. Työryhmän raportti liitemateriaaleineen on lausunnoilla kesäkuun alkuun saakka. Lausuntojen palaute arvioidaan kesän aikana ja kesälomakauden jälkeen alkusyksystä on näillä näkymin aika tehdä hallituksessa ratkaisuja uudistuksesta. Jos uudistukseen lähdetään, edellyttää se laaja-alaista lainsäädäntötyötä ja sen jälkeen siirtymäaikana tehtäviä uudistuksia järjestelmissä ja toimintatavoissa. Joka tapauksessa uudistuksen jatkovalmistelu on laaja-alaisen yhteistyön paikka. Erilaisia vaihtoehtoja on ja niistä on löydettävä parhaiten eri tavoitteet ja vaikutukset yhteen sovittava ratkaisu.

Sami Kivivasara

Lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö, valtiovarainministeriö
@sKivivasara

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilötunnus, muutos, kustannusarviot

Kolumni: Henkilötunnuksen uudistamisella useita tarpeita ja tavoitteita

Maanantai 25.5.2020 klo 11:35 - Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara

Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman henkilön identiteetin hallinnoimista pohtinut työryhmä esitti huhtikuun alussa julkaistussa raportissaan, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus. Henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.

Henkilötunnuksen uudistamiseksi tehdyn ehdotuksen tavoitteena on varmistaa henkilötunnusten riittävyys, mahdollistaa pysyvä yksilöivä tunnus kaikille Suomessa asioiville sekä turvata yksilöiden oikeuksien toteutuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa mahdollisimman hyvin.

Käyn seuraavassa tarkemmin läpi edellä mainittuja tavoitteita ja ehdotuksia. En pitäydy tiukasti työryhmän ehdotuksissa, vaan tuon esiin myös jotain tarkentavia tai vaihtoehtoisia näkökohtia, jotka perustuvat virkavalmistelussa, sidosryhmien näkökohdista tai julkisesta keskustelustakin esiin nousseisiin seikkoihin.

Henkilötunnuksien loppuminen todellinen uhka

Nykyinen henkilötunnusjärjestelmä luotiin 1960-luvulla keinoksi yksilöidä kansalaiset tarkemmin kuin nimi. Henkilötunnuksen käyttö tunnistamiseen on johtanut myös siihen, että tunnuksesta on tavallaan tullut osa meidän jokaisen identiteettiämme. Entistä enemmän tunnuksen laaja, myös sen varsinaista tarkoitusta vastaamaton käyttö, on johtanut identiteettivarkauksiin ja petoksien apuvälineeksi.

Henkilötunnuksia on riitettävä jokaiselle Suomessa syntyvälle henkilölle ja jokaiselle Suomeen maahan muuttavalle. Kahdelle henkilölle ei voi antaa samaa tunnusta. Nykymuotoinen henkilötunnus muodostuu siten, että ensiksi on syntymäaika kaksinumeroisina lukuina, jonka jälkeen tulee sen vuosisadan tunnus, jolloin henkilö on syntynyt. Sen jälkeen tulee kolminumeroinen tarkistusnumero, jolla samana päivänä syntyneet yksilöidään. Viimeisenä henkilötunnuksessa on tarkistusmerkki.

Tarkistusnumeroja on nykyisillä käsittelytavoilla kullekin päivälle yhteensä 900, joista puolet naisille ja puolet miehille tarkoitettuja. Eri vuosisadoilla syntyneille ei voida antaa samoja tarkistusnumeroita. Ellei tunnukselle tai sen hallintatavoille tehdä mitään, jo lähivuosina voi tulla päiviä, joille pitäisi rekisteröidä syntyneeksi enemmän henkilöitä kuin tunnuksissa on varaa.

Henkilötunnuksen riittävyyttä voidaan lisätä useilla keinoilla, jotka kaikki aiheuttavat muutoksia myös tietojärjestelmiin. Muutokset eri tietojärjestelmissä aiheuttavat suuruusluokaltaan erilaisia vaikutuksia. Henkilötunnuksen sukupuoliriippuvuudesta luopuminen lisää mahdollisuutta antaa miehille aiemmin naisille tarkoitettuja tunnuksia ja toisin päin. Merkkien antoalue voisi olla kullekin vuosisadalle omansa, jolloin yhdelle päivälle käytössä olevien tarkistusnumeroiden määrä lisääntyy. Tarkistusnumeroon voidaan lisätä numeroiden tilalle kirjaimia, jotka huomioidaan tarkistusmerkin laskentasäännöissä erikseen määriteltynä numerona. Lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa siten, että syntymäajaksi voitaisiin päällekkäisissä tilanteissa antaa henkilölle esimerkiksi viereinen päivä.

Olennaista on henkilön yksilöinti

Henkilön tarkka ikä tai sukupuoli ei ole läheskään kaikissa palveluissa tarpeellinen tieto, mutta henkilön yksilöinti on olennaista. Henkilötunnuksen sitominen syntymäpäivään ja sukupuoleen johtaa siihen, että näiden tietojen muuttaminen muuttaa myös henkilötunnuksen.

Nykyiseen henkilötunnukseen sisältävien henkilöön liittyvien tietojen käsittely voi olla tarpeetonta. Henkilötietojen tarpeeton käsittely on tietosuojasääntelyn vastaista. Ikää koskeva tieto voi joissain tapauksissa johtaa ikäsyrjintään. Sukupuolta koskeva tieto puolestaan voi aiheuttaa ongelmatilanteita niille, joiden ulkoinen olemus tai oma tuntemus ei vastaa virallista sukupuolta, tai he ovat vaihtaneet sukupuolta.

Meistä kukin voi ja saa olla sitä mieltä, ettei minua itseäni haittaa se, että sukupuoleni ja tarkka ikäni on tiedossa kaikilla, jotka henkilötunnustani tavalla tai toisella käsittelevät. Lainsäädännön ja henkilötietojen käsittelyn yleisten menettelyjen pitää kuitenkin toteuttaa yhdenvertaisesti kaikkien oikeuksia. Koska henkilötunnus on niin laajasti yhteiskunnassamme käytössä, on myös yksityisyyttä mahdollisesti loukkaavat tilanteet lukuisia.

Käsittelen henkilötunnuksen uudistamista myös seuraavassa kolumnissani. Silloin aiheina ovat henkilön identiteetinhallinnan tulevaisuus ja henkilötunnuksen uudistamisen kustannusarviot.

Sami Kivivasara

lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö, valtiovarainministeriö
@sKivivasara

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilötunnukset, uudistus

Kolumni: Suomen tie

Perjantai 8.5.2020 klo 12:39 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Vesa Vihriälän johtama professorityöryhmä on jättänyt tänään ansiokkaan raporttinsa, jossa haetaan Suomen taloudelle tietä ulos koronakriisistä ja eväitä maamme jälleenrakentamiseen. Se tarkoitta suuntaa kohti uutta kasvua, hyvinvointia ja korkeaa työllisyyttä. Tie on pitkä ja tulee kestämään vuosia.

Vaikuttavilla elvytystoimilla lähivuosien aikana  koko Suomi on saatava kasvuun. Työpaikat ja yritykset on kannateltava kriisin yli. Osaamista, innovaatiota sekä investointeja kestävään kehitykseen on vauhditettava eri puolilla maata. Ihmisten luottamusta arjen turvallisuuteen on vahvistettava. Toimivat peruspalvelut kunnissa varmistavat eri ikäisten hyvää elämää.

Elvytystoimet lisäävät valtion menoja ja valtion velkaantumista lähivuosina. Vihriälän työryhmä muistuttaa, että elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tulevien sukupolvien taakkaa ei voi lisätä loputtomiin.

Näen, että Suomella on tässä valittavana lähivuosien aikana kolme vaihtoehtoa. Ne ovat Näivettymisen tie, Surkastumisen tie ja Elinvoiman tie.

Veronkorotuksilla haettava julkisen talouden tasapaino on pidemmän päälle näivettymisen tie. Ihmisiltä ja yrityksiltä loppuisi happi.

Surkastumisen tiellä haetaan sopeutusta puolestaan rajuilla ja nopeilla menojen leikkauksilla. Se hyydyttäisi kasvun ja lisäisi eriarvoisuutta. 

Paras valinta on elinvoiman tie. Se vaatii rohkeutta uudistuksiin, jotka helpottavat työllistämistä ja työllistymistä. Elinvoiman tie tuo työmarkkinoille joustavuutta, joka lisää kriisien sietokykyä. Koko maan ja kaikkien ihmisten voimavarat on saatava käyttöön. Tarvitsemme yrityksille kannusteita investointeihin ja osaavaa työvoimaa. Fiksut tavat toimia lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisissa palveluissakin.

Edessämme on tärkeitä ja vaikeita valintoja. Koronakriisi on myös opettanut meille paljon. Luotan suomalaisiin. Kyllä me tästä selviämme elinvoiman tielle.   

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, koronakriisi

Kolumni: Sosiaaliturvakomitean tärkein työvaihe

Torstai 7.5.2020 klo 12:30 - Pasi Moisio

Sosiaaliturvakomitea on aloittanut ensimmäisen ja ehkä tärkeimmän työnsä eli sosiaaliturvauudistuksessa ratkaistavien ongelmien määrittelyn.

Toukokuun aikana komitean jäseniltä kerätään näkemyksiä sosiaaliturvan keskeisistä ongelmista, joita tulisi ratkoa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kartoitus toimii pohjana ja aloituksena sen määrittelylle, mitkä sosiaaliturvan ongelmat komitea pyrkii ratkaisemaan. Yhteisymmärryksen etsiminen alkaa komitean seuraavassa kokouksessa kesäkuussa.

Miksi yhteisymmärryksen saavuttaminen ratkaistavista ongelmista on niin keskeistä komitean työn aloittamisessa? Ensinnäkin, komitean tehtävä on sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, joka vaatii usean hallituskauden yli menevää vaiheittaista toteutusta. Komitean on saavutettava riittävä yhteisymmärrys eduskuntapuolueiden kesken, jotta voimme luottaa uudistuksen etenevän myös seuraavalla hallituskaudella.

Toiseksi, uudistaaksemme ylipäänsä mitä tahansa meillä tulee olla yhteinen käsitys siitä, mitä ja miksi lähdemme korjaamaan.  Komitean on ensin päästävä riittävään yhteisymmärrykseen sosiaaliturvan ongelmista.  Vasta tämän jälkeen jaostot sekä asiantuntijat voivat esittää/ehdottaa/kuvata, mitä nykyisessä sosiaaliturvassa tarkalleen ottaen tulisi lisätä, poistaa tai muuttaa kunkin ongelman ratkaisemiseksi. Usein ongelmien syyt ovat moninaiset ja taustalla on muitakin kuin sosiaaliturvaan liittyviä syitä, esimerkiksi työ- ja asuntomarkkinoiden toimintaan liittyviä tekijöitä.

Sosiaaliturvan ongelmien määrittely ei ole tekninen operaatio, sillä yhtä ”oikeaa” sosiaaliturvaa ei ole. Tutkimuksella voidaan toki etsiä näyttöä, onko jokin tapa järjestää sosiaaliturva parempi kuin toinen – tietyllä kriteerillä tai tavoitteella arvioituna. Sosiaaliturvalla on kuitenkin useita tavoitteita ja joudumme tekemään usein arvopohjaisia painotuksia näiden tavoitteiden välillä, esimerkiksi työllisyyden ja tasa-arvon välillä.

Ratkaistavien ongelmien tulee olla tarkkaan määriteltyjä myös siksi, että ongelman määrittely ohjaa ratkaisukeinojen etsintää. Tarkkaan määritelty ongelma toimii ohjenuorana lainvalmistelussa tehtäville lukemattomille valinnoille. Kuten tiedetään, myös lainsäädännön yksityiskohdat voivat luoda uudistuksen todellisia vaikutuksia.

On siis ensisijaisen tärkeää, että komitean eduskuntapuolueita edustavat jäsenet määrittelevät sosiaaliturvan ongelmat ja löytävät riittävän yhteisymmärryksen siitä, mihin niistä etsitään ratkaisuja. Komitean työskentelyn on perustuttava niihin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin sosiaaliturvan kysymyksiin, joiden perusteella äänestäjät ovat nostaneet kansanedustajat puolueineen valtaan demokraattisissa vaaleissa. Vaalitaisteluissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaaliturvasta ei keskustella joukkona teknisiä ongelmia, vaan poliittisina ja yhteiskunnallisina kysymyksinä. Samoin parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työn täytyy lähteä liikkeelle sosiaaliturvan ongelmista sellaisina kuin ne esiintyvät poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Pasi Moisio, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaaliturva, ongelmat, politiikka

Kolumni: Kriisitoimet jatkuvat tarpeen mukaan

Tiistai 24.3.2020 klo 19:18 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Ensimmäinen kriisipaketti muun muassa elvyttää rahoitusmarkkinoita ja antaa liikkumavaraa yritysten talouteen. Hallitus linjaa huhtikuussa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen.

Olemme saaneet pääosin myönteisen vastaanoton hallituksen ensimmäisen vaiheen kriisipaketille, jolla turvataan yritysten maksukykyä sekä ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa. Kiitos eri toimijoiden hyvän yhteistyön pääsimme ripeästi eteenpäin viime perjantain päätöksillä.

Suomen kansantalouden kriisipaketti koostuu yhteisistä toimista, jotka ensisijaisesti vahvistavat yritysten maksuvalmiutta. Sen koko on noin 50 miljardia. Hallituksen päätösten osuus siitä on noin 15 miljardia. Mittaluokka vastaa hyvin naapurimaidemme toimia.

Paketin tarkoituksena on nyt ensi vaiheessa elvyttää rahoitusmarkkinoita niin, että pankit saavat paremmat mahdollisuudet lainoittaa yrityksiä. Keinoina ovat valtion takaukset Finnveran kautta, TEL-takaisinlainaus sekä Finanssivalvonnan päättämä mittava 30 miljardin suuruinen pankkien luotonantovaltuuksien lisääminen. Valtio takaa, ja pankit jakavat!

Yritykset saavat liikkumavaraa talouteensa myös kaikkien verojen sekä työeläkemaksujen maksun lykkäämisellä. Tämän toimen vaikutus on 3–4,5 miljardia.

Suoraakin tukea paketissa on. Business Finland ja ELY-keskukset saivat valtuudet myöntää yhteensä 200 miljoonaa pienimuotoista tukea yritysten nopeisiin tarpeisiin. Ensimmäiset avustukset on jo jaettu.

Työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus vuoden loppuun asti antaa myös väljyyttä yrityksen talouteen.

Lomautuksilla voidaan ehkäistä irtisanomisia

Merkittävä vastaantulo yrityksille on työntekijöiden lomautusten ilmoittamisen määräajan lyhentäminen viiteen päivään. Se lyhentää palkanmaksuaikaa monessa tapauksessa yhdeksällä päivällä. Työntekijät siis siirtyvät heti lomautuksen jälkeen työttömyyspäivärahalle.

Lomautus antaa erittäin joustavan välineen ehkäistä irtisanomisia. Esimerkiksi Tanskassa tätä välinettä ei ole, joten siellä valtio maksaa osan ihmisten palkoista. Näitä joustoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti työehtosopimusten kautta ennen lainsäätämistä.

Suoraa tukea yrittäjälle on myös mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin ilman, että yritystä on lakkautettava. Tämä koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Lakimuutoksissa edetään mahdollisimman ripeästi.

Tilanne on niin epävarma ja ennakoimaton, että emme tiedä, mitä on edessä. Siksi hallitus linjasi, että työmarkkinaosapuolten esittämät toimet työttömyysturvan ja työelämän pelisääntöjen joustavoittamiseksi ovat voimassa aluksi kolmen kuukauden ajan. Toimia tietysti jatketaan, mikäli tarvetta on.

Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi mittavia toimia, joilla valtio olisi turvannut työttömyysturvan maksusta huolehtivien kassojen rahoitusta. Hallitus katsoi, että se auttaa ensi vaiheessa yrityksiä ja ihmisiä. Työttömyyskassojen maksuvalmiuden turvaamiseen voidaan palata myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

Pitkän aikavälin haasteet pysyvät

Varaudumme antamaan vielä tänä keväänäkin useita lisätalousarvioita helpottaaksemme kriisiä. Huhtikuun kehysriihessä hallitus linjaa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen. Esityslistalla on tuolloin myös kuntien taloutta vakauttavat toimet.

Vaikka hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on muuttunut, pitkän aikavälin haasteet eivät katoa mihinkään. Nyt on entistäkin tärkeämpää nostaa työllisyysastetta, tehdä sote-uudistus, lisätä tuottavuutta ja rajoittaa muutenkin menojen kasvua. Hallitus palaa näihin viivyttelemättä – heti kriisin salliessa.

Katri Kulmuni

valtiovarainministeri

@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, kriisitoimet, kriisipaketti

Kolumni: Poikkeusolojen ratkaisuja

Maanantai 16.3.2020 klo 19:41 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Tilanne on koronaepidemian vuoksi vakava. Emme voi tietää, kuinka pitkään kriisi kestää ja miten se vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeintä on pehmentää iskua, jonka kohteeksi ihmiset joutuvat.

Terveys ja turvallisuus menevät nyt kaiken edelle. Suomeen julistetaan poikkeustila. Esimerkiksi kaikki koulut menevät kiinni.

Hallitus antaa tällä viikolla lisätalousarvioesityksen, jolla varmistamme terveydenhuollossa tarvittavat resurssit. Koronaviruksen hidastaminen ja hoitaminen eivät jää rahoituksesta kiinni.

Vastuu epidemian leviämisen ehkäisemisestä koskee meitä kaikkia. Jokaisen suomalaisen vastuulla on tehdä kaikkensa, jotta epidemia ei leviä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pysyvät turvassa. Erityisesti ikäihmisiä ja monisairaita on nyt suojattava.

Tilanne on vakava myös yritysten, ihmisten ja Suomen talouden kannalta. Kannamme vastuuta tilanteesta, johon yksikään yrittäjä tai työntekijä ei ole syyllinen.

Tarjoamme auttavan käden, jotta yritykset eivät kaatuisi. Tärkeintä on turvata yritysten rahoitus. Olemme laatineet arviolta viiden miljardin euron suuruisen rahoituspaketin.

Varaudumme kaksinkertaistamaan pienten ja keskisuurten yritysten kotimaan rahoituksen Finnveran kautta 2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon. Yritysten rahoituspäätökset saadaan jopa kolmessa – neljässä päivässä. Lisäksi Finnveran ja pankkien yhteistyönä valmistellaan toimenpiteitä yritysten rahoituksen sujuvoittamiseksi.

Valtion Eläkerahasto ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Lisäksi verotilitysten maksujärjestelyjä joustavoitetaan ja työnantajamaksuihin tehdään määräaikainen maksujärjestelymahdollisuus. Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta järjestetään poikkeustilanteisiin soveltuvaa rahoitusta pahimpiin vaikeuksiin joutuneille aloille.

Hallitus kutsuu myös työmarkkinaosapuolet keskustelemaan, miten turvaamme työpaikat ja työmarkkinoiden toiminnan sekä turvaamme työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulon. Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa kansallista yhtenäisyyttä.

Ihmisten on noudatettava kaikkia ohjeita ja määräyksiä tinkimättä. Suomalaisen yhteiskunnan arvoja ovat vastuunkanto ja toisistamme välittäminen. Meidän on nojauduttava näihin nyt vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Hallituksen välittömät taloudelliset toimenpiteet koronaviruksen johdosta

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, koronaepidemia, poikkeustila, talous

Blogi: Koronahelvetti on irti

Lauantai 14.3.2020 klo 12:46 - Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

fdfa1fae-5f8f-41b4-96a1-cac6e360a317-w_576_h_2000.jpg

Kuva: Suomen Yrittäjät

Päättäjät ovat ymmärrettävästi kantaneet viime viikkoina huolta kansalaisten terveydestä ja koronaviruksen leviämisen patoamisesta. Se on oikein. Terveys tulee ensin.

Nyt pitää alkaa kantaa huolta myös viruksen taloudellisista vaikutuksista. Korona lyö ison jäljen kansantalouteen, mutta vielä suuremmalle voimalla se alkaa kaataa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea. Monen yrityksen kannalta helvetti on irti. Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa - paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta - eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan.

Synkkiä terveisiä kuuluu alalta kuin alalta. Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle.

Tilanne on monen yrittäjän kannalta epätoivoinen. Tuntuu, että on vaikea löytää riittävän vahvoja sanoja kuvaamaan yrittäjien ahdinkoa.

Yhteydenottoja enemmän kuin koskaan

Yrittäjien ahdinko on näkynyt voimakkaasti myös yrittäjäjärjestön työssä. Verkkosivuillamme on kävijöitä moninkertaisesti normaalioloihin, kun yrittäjät etsivät neuvoja ja apua. Kannattaa hyödyntää Yrittajat.fi:n laajaa koronatietopakettia Kaikki koronasta yrittäjälle.

Lakineuvontaamme tulee soittoja enemmän kuin koskaan. Koronawebinaareihin on tuhansia tulijoita, eivätkä kaikki ole päässeet toivomiinsa lähetyksiin. Ylimääräisiä webinaareja työnantaja- ja yksinyrittäjille on lisätty ja pidetään myös viikonloppuna. Webinaareja on tarjolla Yrittäjien verkkosivuilla.

Saamme erilaisia hätähuutoja ja toimenpide-ehdotuksia kaikkia eri kanavia pitkin.

Haluan todeta jokaiselle yrittäjälle, että käyttäkää palvelujamme, hyödyntäkää sisältöjämme ja olkaa rohkeasti yhteydessä. Koko järjestö on olemassa Sinua varten. Teemme voitamme, että selviät tämän kriisin yli, ja voit vastakin yrittäjänä elättää perheesi ja tarjota työtä.

Jokainen yhteydenotto on tärkeä myös meille, jotta osaamme edistää oikeita asioita päättäjien suuntaan ja luoda painetta.

Ratkaisuja pitää saada jo alkuviikosta

Politiikan päättäjiltä odotan ensimmäisiä vastaantuloratkaisuja jo maanantaina. Ensitoimien pitää keskittyä siihen, että yrityksiä ei kaadu kassakriisin vuoksi.

Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli.

Toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli.

Pidän selvänä, että työeläkeyhtiöt suhtautuvat joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään.

Odotan myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan. Onneksi pankeissa näyttää olevan hyvää tahtoa ratkaisuihin.

Myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat. Oli välineitä tai ei, kannustan joka tapauksessa paikallisiin kriisisopimuksiin. Annamme niihin apua.

Lisäksi päättäjien täytyy nopeasti miettiä keinoja, joilla voidaan maksaa työnantajayrittäjälle korvausta siitä, että työntekijä jää ulkomaanmatkan jälkeen viranomaisten suosituksesta pois työstä kahdeksi viikoksi ilman etätyömahdollisuutta.

On kohtuutonta, että tulonsa menettäneen yrittäjän pitää maksaa kotona viranomaisen suosituksesta olevan palkka, ja ehkä sen takia menettää oma toimeentulonsa ja kaataa yrityksensä.

Nyt tarvitaan nopeita toimia

Tässä tilanteessa nopeus on nyt valttia.

Odotan nopeita päätöksiä maan hallitukselta. Valitettavasti en ole ollenkaan varma, että yritysten vaikea tilanne on ymmärretty riittävällä vakavuudella.

Myös jokaisen maksuvaikeuksiin ja kassakriisiin ajautuneen yrittäjän pitää olla nopea. Ole heti yhteydessä pankkiisi. Hae nopeasti Finnveran rahoitusta. Keskustele pikaisesti vuokranantajasi kanssa siitä, voidaanko vuokria laskea tai jättää perimättä. Aloita välittömästi yt-neuvottelut lomautuksista ja irtisanomisista, jotta voit pelastaa yrityksesi, koska nämäkin prosessit kestävät.

Käytä sivuillamme olevaa tietoa ja ole myös epäröimättä ja rohkeasti yhteydessä yrittäjäjärjestöön, Talousapuun tai muihin toimijoihin, jotka ovat olemassa Sinua varten.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, talous, yrittäjät, suomen yrittäjät

Koronaviruksen leviämistä rajoitetaan päättäväisin toimin

Torstai 12.3.2020 klo 23:19 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia

Koronavirustilanteen hoidossa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät kaiken edelle. Hallitus varautuu viruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla ja harkitsee myös muiden taloudellisia keinoja käyttöönottoa.

Koronaviruksen leviämistä on rajoitettava päättäväisin toimin. Hallitus on tänään keskustellut koronavirustilanteesta ja päättänyt uusista suosituksista viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Hallitus suosittaa muun muassa, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka.

Valtiovarainministerinä voin taata, etteivät terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat toimet jää rahoituksesta kiinni. Hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla.

Koronalla on erittäin suuret vaikutukset myös maailman ja Suomen talouteen. Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja tutkimuslaitosten ennusteet taloudesta päivittyvät koko ajan. Tästä syystä olen perustanut valtiovarainministeriöön erillisen ryhmän, joka vastaa koronaviruksen hoitoon liittyvien talouskysymysten valmistelusta.

Yritysten maksuvaikeuksiin on käytössä suhdannelainoitusta ja käyttöpääomarahoitusta. Verotuksen puolella tuloverotuksen ennakkoveroja voidaan alentaa, kun tulosodotukset pienenevät. Varaudumme myös erääntyneiden verojen maksujärjestelyiden helpottamiseen. Toivon, että pankit huomioisivat poikkeuksellisen tilanteen käsitellessään yritysten rahoitustilannetta.

Muiden taloudellisten keinojen käyttöönoton suhteen hallitus käyttää kokonaisharkintaa. Olemme varautuneet kaikkeen. Hallitus turvaa monin eri tavoin myös ihmisten työpaikat ja yritysten toimintaedellytykset.

Turva, yhteisvastuu ja huolenpito ovat suomalaisia arvoja, ja niitä pitää nyt vahvistaa. Tässä tilanteessa hallitus turvaa terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat resurssit.  

Jokainen meistä kantaa vastuuta myös omalta osaltaan. Tärkeintä on suojata taudilta erityisesti ikäihmisiä ja monisairaita. Kädet on pestävä. Sairautta ei saa levittää. Perheiden oma varautuminen on myös syytä varmistaa.

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri
@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta.

Mielipide: Miksei hallitus tee mitään? Ilmastotoimia tarvitaan nyt!

Tiistai 10.3.2020 klo 23:19 - Jeremias Nurmela

Politiikka näyttää oppositiopuolueen suunnalta katseltuna tällä hetkellä eriskummallisella tavalla toimettomalta. Oppositiosta on tietysti helppo huudella, kun ei itse tarvitse olla tekemässä kompromisseja. Hallituksen toiminta on kuitenkin niin erikoista, että on paikallaan esittää joitain huomioita hallituksesta näin oppositiolinssien läpi.

Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista: poliittinen valta näyttää toisenlaiselta kuin ennen. Hallitusta johtaa nuoret naiset ja selkeästi Sanna Marin on kyennyt nousemaan jopa kansainvälisesti symboliksi suomalaisen tasa-arvon edustajana. Politiikan sisällöt ja hallituksen kyky ajaa edes omia kärkihankkeitaan tuntuvat kuitenkin olevan hukassa. Omat huoleni tällä hetkellä liittyvät erityisesti ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa minua on ihmetyttänyt erityisesti vihreiden toiminta ja heidän kykynsä edistää tavoitteitaan. Ilmastomarsseilla marssiminen ja kovat vaatimukset eivät ole realisoituneet luvatuksi kunnianhimoiseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää ja kääntää mediassa. Edes turpeen verotukea ei olla pystytty lopettamaan. Hallituksen toimenpiteet ovat typistyneet tiekarttojen laadintaan ja työryhmien perustamiseen. Tämä on aikamoinen muutos verrattuna puheisiin maailman kunnianhimioisimmasta ilmasto-ohjelmasta.

Tavoitteet ja suunnitelmat eivät vielä itsekseen toteudu ja se toteutus on todella jäänyt vajavaiseksi. Jännitteet vihreiden ja muun hallituksen välillä näyttävät myös melko suurilta: Vihreät ovat onnistuneet marssimaan ulos helmikuun alussa yhteisistä neuvotteluista ja heidän idealistista asennettaan on kritisoitu myös hallituksen sisällä. On melko surullista, että lause ”Minne katosi #nytonpakko?” on muodostunut jo kliseiseksi ilmaukseksi osoittamaan turhautumista hallituksen toimimattomuutta kohtaan. Mainittakoot vielä, että se oli Sipilän hallitus, joka pystyi tekemään Suomen historian suurimman ilmastoteon päätöksellään kivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Ainoastaan vihreiden suomiminen hallituksen toimimattomuudesta ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista. Hallitus vaikuttaa oppositiosta katseltuna laajemminkin lamaantuneelta. Eduskunnassa valiokunnat peruvat kokouksiaan, kun niillä ei ole asioita käsiteltävänä ja hallituksen esitykset ovat vähissä tai loistavat poissaolollaan. Erimielisyyksiä riittää myös keskustan tiukemman talouskurin ja vihreiden, SDP:n ja vasemmiston löysemmän budjettilinjan välillä. Jos hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita ei parane, tämä opposition räksyttäjä ei pysty hallitukselle kovin hyviä pisteitä antamaan ja saman tosiasian hyväksymistä toivoisin hallituspuolueiden edustajilta. Nöyrä ja vilpitön toiveeni onkin siis, että hallituksessa siirryttäisiin erimielisyyksien ja kirkasotsaisten vaatimusten sijaan maltillisen pragmatismin tielle. Näinä epävakaina aikoina olisi erityisen tärkeää säilyttää kansalaisten usko hallituksen toimintaan.

Jeremias Nurmela

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielipide, ilmasto, ilmastonmuutos, hallitus

Kolumni: Iäkkäiden ihmisten asumiseen tarvitaan useita vaihtoehtoja

Torstai 20.2.2020 klo 15:22 - Ministeri Kiuru

ministerikiuru.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Iäkkäiden ihmisten asumisen ja palvelujen ratkaisut ovat puhututtaneet jo pitkään. Julkisessa keskustelussa on muun muassa esitetty huoli hoitajien riittävyydestä kotihoitoon, kun vanhuspalvelulakiin ehdotettu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa koskeva henkilöstömitoitus tulee voimaan.

On ymmärrettävää kysyä, vaikuttaako henkilöstömitoituksen säätäminen muiden palvelujen kehittymiseen.

Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole ehdotettu säädettäväksi palvelurakenteesta ts. eri palvelumuotojen peittävyydestä ja siten henkilöstön jakautumisesta eri palveluihin. Esimerkiksi tehostettua palveluasumista ei ole asetettu erityisasemaan suhteessa kotihoitoon tai muihin palveluihin. Kunta päättää aina palvelujen järjestämistavan perustuen palvelutarpeiden selvittämiseen ja sen pohjalta tehtyyn asiakassuunnitelmaan.

Kotona asumista tukevat myös hyvät asunto- ja kaavoitusratkaisut

Palvelujen järjestäminen lähtee aina iäkkään henkilön yksilöllisistä tarpeista. Niiden pohjalta arvioidaan, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan tarpeisiin vastaamiseksi.

Jatkossa velvoite RAI-arviointijärjestelmän käyttöön tuo lisää tietopohjaa, vertailtavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelutarpeiden arviointiin. Se mahdollistaa jatkossa palvelujen toteuttamisen yksilöllisten tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti, kun kaikilla on käytössä sama toimintakyvyn arvioinnin välineistö.

Kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun mietitään iäkkäiden henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämistä ja sen erilaisia vaihtoehtoja.

On muistettava, että iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukeminen ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Siihen tarvitaan laajaa tukea kaikilta toimijoilta ja tiivistä yhteistyötä esimerkiksi asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen kesken.

Kotihoito on vain osa kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuutta

Kotona asumista tukevat palvelut ovat laaja kokonaisuus, josta kotihoito on vain yksi osa. Haasteita on havaittu siinä, että asiakas ei todellisuudessa saa sitä palvelua, jonka tarve on todettu ja joka hänelle on luvattu kotihoidon päätöksessä ja asiakasmaksupäätöksessä.

Henkilöstö pitää mitoittaa siten, että se riittää toteuttamaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Tämän velvoitteen toteutumista ollaan nyt vahvistamassa. On varmistettava, että kotona asumisen tueksi on riittävästi palveluja ja muuta tukea, jotta palvelujen puutteen vuoksi ei joudu muuttamaan kodistaan.

Toiseksi on havaittu selkeä tarve välimuotoisen asumisen kehittämiselle, jotta löytyy sopivia konsepteja niille, jotka eivät enää voi turvallisesti asua omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista tehostettua asumista. Välimuotoisessa asumisessa palvelut toteutetaan usein kotihoidon toimesta. Tavoitteena on, että palveluja voidaan lisätä asiakkaan tarpeen mukaan ilman, että se edellyttää asiakkaan muuttamista.

Erilaisia välimuotoisia asumismuotoja tarvitaan lisää niille asiakkaille, jotka hyötyvät yhteisöllisestä asumisesta, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista.

Hyvä esimerkki on iäkkäiden perhehoito, joka on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti omaan kotiin tulevista kiertävistä perhehoitajista on myönteisiä kokemuksia omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Perhehoito voi olla mahdollisuus esimerkiksi maaseudulla, jossa maatalousyrittäjien kapasiteettia voi vapautua tähän.

Välimuotoisen asumisen lisääminen ei kuitenkaan voi olla keino säästää tarvittavasta tehostetusta palveluasumisesta. Sitä tulee olla riittävästi tarjolla niille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista vahvaa tukea ja palvelua.

Kotihoito on tärkeää myös omaishoitoperheille

Iäkkäistä, pitkäaikaissairaista ja vammaisista omaisista huolehtiminen on osa satojen tuhansien suomalaisten arkea. Omaishoitajien ja muiden omaistaan tai läheistään säännöllisesti auttavien hyvinvointi ja jaksaminen ovat koko yhteiskunnan kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä asioita.

Omaishoitoa kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa. Painopisteenä on omaishoitoa tukevat palvelut, kuten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja omaishoitajien vapaan pitämistä mahdollistavien sijaisvaihtoehtojen kehittäminen.

Vuosille 2020 – 2022 omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 65 miljoonaa euroa. Omaishoidon kehittämisen osuus tästä on noin kolmannes.

Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonan euron lisäys omais- ja kotihoitoon. Omaishoidon ja kotihoidon resursseja on järkevää tarkastella yhdessä, sillä kotihoito on tärkeä tuki monille omaishoitoperheille.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Iäkkäiden palvelut
Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, palvelut

Kolumni: Tupakka ja bensa tuovat valtiolle verotuloja vielä pitkään

Tiistai 7.1.2020 klo 13:59 - Ylijohtaja Terhi Järvikare

Kuva: Valtioneuvosto

Valmisteverojen tuotoissa ei ole odotettavissa isoja yllätyksiä lähitulevaisuudessa, vaikka autojen päästöt pienenevät ja tupakointi vähenee. Pitkällä aikavälillä on syytä varautua siihen, etteivät verot kartu samoista lähteistä kuin nykyisin.

Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Valmisteveroilla on myös toinen tehtävä: ohjata kulutusta. Seuraamme verollisen kulutuksen kehitystä tarkasti ja otamme tulevan kehityksen huomioon verotuottoennusteissa.

Päättäjät määrittelevät, kuinka suurta verotuottolisäystä tavoitellaan. Mitoitamme veronkorotukset niin, että saavutamme korotuksella tavoitteen. Otamme mitoituksessa huomioon myös sen, miten paljon veronkorotus arvion mukaan pienentää kulutusta. Vertailukohtana on aina se, että veronkorotusta ei tehtäisi.

Tupakkaveron tuotot kasvussa

Tupakkavero on hyvä esimerkki ohjaavasta verosta, sillä sen tarkoituksena on edistää tupakkalain terveyspoliittisia tavoitteita. Tupakointia onkin saatu vähennettyä osin veron avulla niin, että savukkeiden kulutus on supistunut neljänneksen vuodesta 2008. Veronkorotukset ovat olleet sen verran suuria, että kulutuksen vähenemästä huolimatta tupakkaverotuotot ovat kasvaneet merkittävästi.

Marraskuussa uutisoitiin, että tupakkaveron kertymä oli laskenut merkittävästi vuotta aiemmasta. Tämä ei kuitenkaan johdu kulutuksen ennakoimattomasta romahduksesta vaan pääasiassa siitä, miten veronkorotuksia edeltävä varastointi vaihtelee ja ajoittuu eri kalenterivuosille. Todellisuudessa tupakkaverotuotot eivät ole laskussa vaan edelleenkin veronkorotusten ansiosta kasvussa.

Myös nykyinen hallitus tulee todennäköisesti pääsemään tavoiteltuihin tupakkaverotuottoihin, sillä mitoituksessa on otettu huomioon tupakoinnin väheneminen. On kuitenkin varauduttava siihen, että verotuotto laskee merkittävästi, sillä tupakkalain tavoiteaikatauluna on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä.

Autokannan uusiutuminen vie aikaa

Myöskään polttoaineverojen tuotot eivät ole notkahtaneet. Jatkossa verotuottojen kuitenkin ennustetaan pienenevän, koska autokanta muuttuu energiatehokkaammaksi ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat kevyemmin verotetuilla biopolttoaineilla.

Koko autokannan tasolla muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä – verotuototkaan eivät ole laskeneet eivätkä laske lähivuosina dramaattisesti. Bensiinin valmisteverotaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvulla, mutta aiempien hallitusten tekemät veronkorotukset ovat kasvattaneet nimellisesti verotuottoa ja niin tulee käymään myös tämän vuoden lopulla, kun seuraava veronkorotus tulee voimaan.

Veroja voi tarvittaessa kerätä muista lähteistä

Keskustelu valmisteverojen roolista osana valtion verotuloja on tervetullutta. Pitkällä aikavälillä on hyvä varautua siihen, etteivät verokertymät kartu samoista lähteistä.

Lähitulevaisuudessa ei ole kuitenkaan odotettavissa suuria yllätyksiä. Kulloinkin tavoitellut lisäverotuotot tullaan mitä todennäköisimmin myös keräämään, vaikka esimerkiksi autokanta ja liikennemuodot kehittyvät. Mikään ei myöskään estä tulevia hallituksia keräämästä tarvittavaa julkisten palvelujen rahoitusta toisista lähteistä niin, että tavoitteena on pelkästään verotulojen kerääminen, ei kulutuksen ohjaaminen.

Terhi Järvikare

osastopäällikkö, ylijohtaja

Valtiovarainministeriö

@TerhiJarvikare

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verot, tupakka, bensa

Euroopan unioni uuden ajan kynnyksellä

Tiistai 31.12.2019 klo 13:23 - Pääministeri Sanna Marin

Sanna-Marin-1-.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Suomi on ollut puheenjohtajana saattamassa Euroopan unionia kohti uutta vuosikymmentä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta.

Puheenjohtajakaudellamme ovat aloittaneet työnsä niin uusi Euroopan parlamentti ja uusi komissio, Ursula von der Leyenin johdolla, kuin myös uusi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Charles Michel. Suomi on ohjannut unionin työtä uuden strategisen ohjelman mukaisesti, jossa keskeisenä tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä talouskasvu, yhteiskuntiemme sosiaalinen eheys ja kansalaisten taitojen kehittäminen digitalisaation muokkaamassa ympäristössä.

Puheenjohtajuus on ollut muutoksiin vastaamista, mutta myös Euroopan unionin pysyvän arvopohjan puolustamista. Suomi on johtanut unionia nostaen perusarvojen kunnioittamisen kuten oikeusvaltioperiaatteen työmme keskiöön. Olemme vahvistaneet menettelyjä, joilla oikeusvaltion tilaa unionin jäsenvaltioissa voidaan arvioida.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla valmisteltu Suomen esitys unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi pitää sisällään myös ehdotuksen siitä, millä tavoin unionin varojen käyttöä suojellaan oikeusvaltiopuutteilta. Samalla, kun olemme puheenjohtajana valmistaneet tasapainoisen esityksen unionin rahoituksen ohjaamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana, haluamme myös turvata EU-tukien asianmukaisen käytön. Esityksemme mukaan EU-tukia voidaan pidättää jäsenvaltiolta, jossa on vakavia yleisiä puutteita oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa.

Tällä työllä perusarvojemme puolesta on eurooppalaisten kansalaisten vahva tuki. Perusarvojemme kunnioittaminen kaikkialla Euroopan unionissa on myös edellytys unionin uskottavalle toiminnalle globaalisti demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta.

Suomi on koko EU-puheenjohtajakautensa ajan työskennellyt unionin ilmastopolitiikan tavoitteiden kunnianhimon nostamiseksi. Eurooppa-neuvosto hyväksyikin joulukuun kokouksessaan tavoitteen tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä päätös vahvistaa EU:n johtajuutta siinä globaalissa päätöksenteossa, jossa on välttämätöntä edetä nykyistä vastuullisempiin päätöksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on kohtalonkysymys niin ympäristön, taloutemme kuin yhteiskuntiemme yleisen vakauden kannalta.

Olen iloinen siitä, että uusi komissio on esittänyt European Green Deal -aloitteen, joka tulee merkittävällä tavalla tehostamaan unionin ilmastopolitiikkaa. EU:n yhteinen hiilineutraaliustavoite antaa komissiolle vahvan selkänojan edistää aloitetta. Tarvitsemme laaja-alaista, kaikki EU:n lainsäädännön ja toiminnan alat kattavaa politiikkaa, jotta ilmastotavoitteet eivät jää hyväksi pyrkimykseksi. Tämä on tulevaisuuspolitiikkaa, jota Suomen hallitus tekee myös oman ohjelmansa kautta ja Euroopan unionissa vahvasti vaikuttaen myös puheenjohtajakautemme jälkeen.

Haluan osoittaa lämpimät kiitokset kaikille niille, jotka ovat työskennelleet Suomessa, Brysselissä ja muualla maailmassa pitkiä päiviä puheenjohtajakautemme onnistumisen eteen. Kolmas EU-puheenjohtajakautemme päättyy, mutta Suomen työskentely sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävän ja turvallisen Euroopan unionin puolesta jatkuu uudella vuosikymmenellä.

Sanna Marin
pääministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eu, suomi, ilmasto, politiikka, perusarvot, sanna marin

Lääkkeiden saatavuusongelmiin on Suomen EU-puheenjohtajakaudella etsitty aktiivisesti ratkaisuja

Maanantai 16.12.2019 klo 16:08 - Ministeri Pekonen

aino-kaisa-pekonen-96632.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja koskettavat koko EU-aluetta. Saatavuushäiriöiden hallinta ja ehkäisy edellyttävät viranomaisten ja lääkealan toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Euroopan komissio sekä Euroopan lääkevirasto (EMA) tekevät jo työtä saatavuusongelmien hallitsemiseksi Euroopassa. Saatavuusongelmien ratkaiseminen onkin yksi Euroopan lääkeviraston prioriteeteista.

Suomi on EU-puheenjohtajamaana jatkanut aktiivisesti Euroopan unionin jäsenmaiden ja komission välisiä keskusteluja keinoista, joilla lääkkeiden saatavuushäiriöitä voidaan hallita. Asia oli laajasti esillä myös Suomen johdolla kokoontuneiden EU:n terveysministereiden kokouksessa Brysselissä 9.12.2019.

Suomen tavoitteena oli jatkaa keskusteluja konkreettisista keinoista saatavuusongelmien ratkaisemiseksi ja kartoittaa jäsenmaiden näkemyksiä siitä, miten EU-tason strategista yhteistyötä saatavuuden varmistamiseksi voitaisiin tiivistää. Toinen tärkeä tavoite oli etsiä keinoja, joilla toimenpiteiden vaikutusten seurantaa voitaisiin vahvistaa.

Suomea kiitettiin aiheen nostamisesta keskusteluun. Terveysministerit olivat laajasti yhtä mieltä siitä, että on tarpeen ryhtyä toimiin yhteistyön tiivistämiseksi. Hollannin valtuuskunnan ehdotus erityisen lääkealan työsuunnitelman laatimisesta vuosille 2020-24 neuvoston ja komission yhteistyönä sai runsaasti kannatusta.

Jäsenmaiden yleinen viesti oli, että komission pitäisi analysoida lääkepuutteiden syitä ja esimerkiksi tunnistaa ne lääkkeet, joita jatkossa tulisi valmistaa Euroopassa. Eurooppalainen lääkevalmistus olisi tarvittaessa varmistettava sopivien kannustimien avulla. Eri puheenvuorot osoittivat, että lääkkeiden saatavuusongelmien ratkaisut kytkeytyvät vahvasti EU:n teollisuuspolitiikkaan.

Suomi toimii jatkossakin lääkkeiden saatavuusongelmien vähentämiseksi muun muassa osallistumalla aktiivisesti komission ja Euroopan lääkeviraston asiantuntijatyöhön.

Saatavuushäiriöiden haittoja täytyy hallita

Saatavuushäiriöiden taustalla olevia syitä ei ole mahdollista ratkaista kansallisesti. Niiden vaikutuksia täytyy kuitenkin yrittää hallita. Lääkkeen käyttäjän asema on turvattava erityistilanteissa mahdollisimman hyvin.

Päävastuu lääkkeiden markkinoille tuonnista, markkinoilla pidosta, saatavuusongelmien ehkäisemisestä ja ongelmatilanteista tiedottamisesta on aina lääkkeiden myyntiluvanhaltijoilla ja lääketeollisuudella.

Jos varautuminen ja ennakoiva viestintä saatavuushäiriöistä on riittämätöntä, syntyy ongelmatilanteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien lääkehuollon toimijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja valvovien viranomaisen saumatonta yhteistyötä ja viestintää.

Saatavuushäiriöitä ja niiden seurauksia on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä myös lainsäädännöllä ja lääkemarkkinoiden kansallisen toiminnan kehittämisellä. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanossa on tarkoitus arvioida kattavasti lääkelainsäädännön muutostarpeita myös lääkkeiden saatavuuden näkökulmasta. Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on ylipäänsä aina arvioitava alalla tapahtuvien muutosten yhteydessä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöistä tulisi aiheutua aina mahdollisimman vähän haittaa niin terveydenhuollolle kuin lääkkeen käyttäjille.

Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri

1 kommentti . Avainsanat: lääkeet, saatavuushäiriöt, haitat

Kolumni: Eva Ojala: Päivärahaetuuksien määräytyminen muuttuu - päiväraha vastaamaan paremmin etuutta edeltäneitä tuloja

Torstai 5.12.2019 klo 20:57 - Eva Ojala

Sairausvakuutuslain päivärahaetuuksien määräytymistä koskevat säännökset muuttuvat vuoden 2020 alusta. Muutos koskee niin vanhempainpäivärahojen kuin sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja Kelan maksaman kuntoutusrahan määräytymistä.

Vuoden 2020 alussa voimaantuleva muutos tehtiin, koska säännökset olivat osin vanhentuneita, epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Tarkoitus on, että päivärahan määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät ja että päiväraha vastaa hakijan ansionmenetystä etuuden alkaessa.

Kela saa päivärahan myöntämiseksi tarvittavat tulotiedot suoraan tulorekisteristä, mikä helpottaa myös päivärahan hakemista.

Vuositulo päivärahan perusteeksi

Päiväraha on luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Sen on tarkoitus korvata tulojen menetystä, joka aiheutuu siitä, että henkilö jää pois työstään sairauden, raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi.

Ennen vuotta 2020 päivärahan laskennan perusteena on käytetty pääasiallisesti viimeisessä verotuksessa vahvistettuja tuloja. Nämä tulot eivät ole välttämättä vastanneet henkilön tulotasoa hänen jäädessään päivärahalle. Poikkeustilanteissa perusteena on voitu käyttää myös etuusoikeutta välittömästi edeltäneitä jatkuvaluonteisia tuloja, mutta tältä osin säännökset ovat olleet tulkinnanvaraiset ja saattaneet johtaa sattumavaraisiin ja epäyhdenvertaisiin ratkaisuihin.

Vuoden 2020 alusta lähtien päiväraha määräytyy niin sanotun vuositulon eli etuutta edeltävien 12 kalenterikuukauden tulojen pohjalta. Vuositulon katsotaan vastaavan paremmin henkilön tulotasoa esim. työkyvyttömyyden tai äitiys- tai isyysvapaan alkaessa.

Vuositulossa huomioidaan kaikki 12 kalenterikuukauden aikana maksetut palkat. Näin myös epäsäännöllisesti maksettavat palkanerät (esim. lomarahat, bonukset tai tulospalkkiot) tulevat paremmin ja yhdenvertaisesti huomioiduksi. Samoin esimerkiksi palkankorotukset ja satunnaiset, lyhyistä työsuhteista saadut tulot huomioidaan päivärahan määrässä. Vuosituloon luetaan myös esim. etuustuloja ja muita ansionmenetyskorvauksia.

Yrittäjän vuositulona huomioidaan vahvistettu YEL-työtulo. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessä. Jos yrittäjäeläkevakuutus on otettu oikean tasoisena, korvaa myös päiväraha yrittäjälle aiheutuvaa ansionmenetystä. YEL-työtulon määrittely oikealle tasolle on siten ensiarvoisen tärkeää.  

Poikkeustilanteet huomioidaan päivärahoissa

Poikkeustilanteissa 12 kalenterikuukauden tulojen käyttämisestä päivärahan maksuperusteena on mahdollista poiketa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on palannut hoitovapaalta töihin tai saanut opintonsa päätökseen ja siirtynyt työelämään, voidaan päivärahan laskennan perusteeksi ottaa etuutta edeltävän kolmen kuukauden tulot. Lisäksi mahdollisuus käyttää edellisen vanhempainpäivärahan tuloja myös uuden vanhempainpäivärahan perusteena säilyy edelleen.

Käytännössä vuosituloja ei huomioida päivärahaa välittömästi edeltävän 12 kalenterikuukauden ajalta vaan välissä on puskurikuukausi.  Näin ollen esim. sairausloma ennen äitiysvapaan alkua ei yleensä vaikuta vanhempainpäivärahan perusteeksi tuleviin tuloihin. Lisäksi mahdollinen sairausloma-ajan palkka taikka sairauspäiväraha huomioidaan vuositulossa.

Vuonna 2020 voimaantulevan muutoksen tavoitteena ei ole heikentää tai parantaa kenenkään asemaa eikä uudistuksella tavoitella säästöjä. Lain valmistelun yhteydessä tehtyjen arvioiden ja selvitysten mukaan valtaosalla päivärahan saajista etuuden määrä nousee, pysyy suunnilleen samana tai muutos on pieni verrattuna ennen vuotta 2020 voimassa olleeseen tilanteeseen. Lain voimaantulon jälkeen on tarkoitus seurata, miten uudistus vaikuttaa ja ilmeneekö sen suhteen erityisiä väliinputoajaryhmiä.

Lisätietoja vanhempainpäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä vanhempainpäivärahojen määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja sairauspäivärahan määrän muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä sairauspäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja kuntoutusrahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Lisätietoja erityisrahan muutoksesta (jos lapsi sairastuu) Kelan sivuilta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten päivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten vanhempainpäivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää yrittäjien työeläketurvan kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista STM:n tiedotteesta

Eva Ojala
neuvotteleva virkamies

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päiväraha, kela, vuositulo

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeä vähenee - koko yhteiskunta hyötyy

Maanantai 18.11.2019 klo 16:57 - Kirsi Varhila

Mielenterveysbarometrin mukaan 38 prosenttia mielenterveyshäiriöitä sairastavista koki tulevansa leimatuksi vuonna 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin luku oli jotakuinkin sama. Onneksi merkkejä muutoksesta on nähtävissä, sillä leimautumisesta seuraa monia haittoja.

Jos mielenterveyden häiriöiden leima eli stigma ei vähene, hoitoa tarvitsevat eivät hae apua ajoissa. He saattavat viivytellä, kunnes tilanne vaikeutuu. Mielenterveyshäiriöitä sairastavat myös saavat erilaista kohtelua kuin muut. Tiedetään, että heidän fyysiset sairautensa hoidetaan muita huonommin. Erilaiset fyysiset oireet saatetaan tulkita mielenterveyshäiriöstä johtuviksi. Voi käydä myös niin, ettei tunnisteta ihmisen toimintakyvyn heikkenemistä ja siitä seuraavaa avun tarvetta palveluihin pääsemiseksi, mikä johtaa eriarvoistumiseen.

Mielenterveysongelmista kärsivän leimaaminen vaikuttaa myös palvelujärjestelmään, jossa se näkyy esimerkiksi rakenteellisena syrjintänä. On helpompi perustella tarve uudelle terveydenhuollon laitteelle kuin tarpeelle ottaa käyttöön psykososiaalista hoitoa. Jälkimmäistä voidaan helposti pitää vähemmän kiireellisenä ja vähemmän välttämättömänä tai mahdollisena korvata jollakin kevyemmällä ja halvemmalla tavalla. Näin palvelujärjestelmä eriarvoistaa ihmisiä.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman vuonna 2013. Suunnitelmassa tunnistettiin, että monet mielenterveysongelmia sairastavat ihmiset välttelevät mielenterveyspalveluja leimautumisen ja syrjinnän vuoksi. Myös huonot kokemukset hoidon saatavuudesta tai sen riittävyydestä voivat estää hoidon hakemista. WHO:n toimintasuunnitelman mukaan palveluja on uudistettava tavoilla, joilla kasvatetaan sairastavien luottamusta hoidosta saatavaan apuun. Palvelujen rakenneuudistuksissa on toisin sanoen kiinnitettävä huomiota henkilöstön ammattitaitoon, hoidon riittävyyteen ja vaikuttavuuteen sekä sen varmistamiseen, että hoitoon on käyttäjien mielestä turvallista tulla. 

Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma. Yksi sen tavoitteista on saada matalan kynnyksen mielenterveyshäiriöiden hoitoa nykyistä paremmin saataville.

Nuoret näyttävät tietä stigman vähentämisessä

Nuoret hakevat aiempaa enemmän apua mielenterveyshäiriöihinsä. Yhtenä selityksenä tähän pidetään sitä, että nuorten elämän vaatimukset kasvavat. Asiaa voi selittää myös se, että mielenterveyden pulmien häpeä on heidän keskuudessaan vähentynyt. Nuoret pystyvät puhumaan omista ja toistensa mielenterveydestä ja tietävät, että apua on tarvittaessa saatavilla.

Mielenterveyden pulmiin liittyvää häpeää ja leimaamista voidaan vähentää myös vahvistamalla nuorten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten mielenterveysosaamista ja mielenterveystaitoja. Mielenterveyden perusta rakentuu monella tapaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Suuri osa elämän aikaisista psyykkisistä sairauksista puhkeaa lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi nuorten hyvän mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää. Sillä on vaikutusta koko elämän ajan. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia onnistua opinnoissa, työelämässä ja arjen elämässä. Yhteiskunnallisesti mielenterveys on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä, ja se vaikuttaa paljon ihmisten työssä käyntiin ja työn tuottavuuteen sekä elämän mielekkääksi kokemiseen.

Kun mielenterveyspalveluja kehitetään niin, että ne ovat riittäviä ja laadukkaita, palvelujen käyttö lisääntyy. Se on hyvä asia. Tutkimusten mukaan hoidon laajentamisesta saatavat hyödyt nimittäin ylittävät yhteiskunnalle tulevat kustannukset yli kaksinkertaisesti. Mielenterveyshäiriöiden leiman vähentäminen on inhimillisen ulottuvuuden lisäksi tärkeää myös yhteiskunnalle koituvien kustannusten vähentämiseksi.

Kirsi Varhila
Kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, häpeä, mielenterveyspalvelut

Kolumni: Kansalaisen ja julkisen sektorin välinen luottamus ei synny ilman meidän jokaisen panosta

Torstai 14.11.2019 klo 16:55 - Ylijohtaja Juha Sarkio

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa kääntyä lopuilleen. Puheenjohtajuutemme yksi pääteemoista on ollut luottamus ja se, mitä voisimme sen eteen tehdä.

Luottamuksen julkiseen sektoriin koetaan olevan hiipumassa – eikä tähän tunnu olevan olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Tämä on näkemys, mikä on tullut ilmi EU:n valtionhallinnon kehittämisen verkostossa (EUPAN) käymissämme keskusteluissa.

Luottamuskysymyksen takana on kyse laajemmasta teemasta, yhteiskuntiemme muutoksista. Aiemmin tutuksi, turvalliseksi sekä ehkä myös ennustettavaksi koettu ympäristö muuttuu epävarmemmaksi. Myös viranomaiset kokevat neuvottomuutta vaikeiden ongelmien edessä.

Muutoksen ytimessä on kysymys siitä, koetaanko tulevaisuuden muokkaaminen ja ongelmien ratkaisu yhteisiksi asioiksi – vai ulkoistammeko yksilöinä ne jonkun toisen hoidettavaksi. Yhtä lailla kuin luottamus niin myös osallisuuden tunne on subjektiivista.

Avoimuudella ja osallisuudella vahvempaan luottamukseen

Vaikka tutkimukset osoittavat Suomen olevan miltei kaikilla sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen mittareilla kärkiluokkaa, muuttuu kuva väestöryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa. Yhteiskunnan ja osallistumisen yleinen eriarvoistumiskehitys vaikuttaisi tutkimuksien mukaan näkyvän myös luottamuksessa.

EU-tason keskusteluissamme esille nousee toistuvasti kaksi keinoa, joilla luottamusta voidaan edistää. Ne ovat avoimuus ja osallisuus.

Suomessa lienee Euroopan avoimin julkinen sektori. Avoimuutemme koskee yhtä lailla tietoa kuin toimintaa ja rahankäyttöä. Tätä toisaalta ihaillaan, mutta myös kummeksutaan osassa jäsenmaita. Usein keskustelussa tulee esille, että Suomen kaltainen laaja avoimuus ei ehkä toimisi heidän maassaan. Mistä tämä ajatus johtuu? Ehkä olemme Suomessa valmiimpia ja tottuneempia avoimeen tiedon välitykseen – mutta valitettavasti tämäkään ei ole kääntänyt luottamusindeksejämme nousuun. 

Jos avoimuudessa olemme mallimaita, niin näen, että osallistumisen mahdollistamisessa meillä on vielä paljon tehtävää ja muilta opittavaa. Monissa maissa juuri kansalaisten laajaan osallistumiseen panostetaan aivan erityisesti.

Olemme Suomessa pyrkineet edistämään kansalaiskeskustelua ja osallistumista julkisten palveluiden uudistamiseen usein eri tavoin, mutta suuria joukkoja asia ei tunnu saavan liikkeelle. Oma uskomukseni on, että kun jonkin asia tunnetaan yhteiseksi ja sen edistämiseen halutaan laittaa myös omaa aikaa, vahvistuu luottamus samalla. Kysymys lieneekin siinä, että miten saamme asian yhteiselle agendallemme.

Olemme oikealla tiellä, mutta tarvitsemme lisää onnistumisen esimerkkejä. Ajatustemme ja tavoitteidemme tulee olla suuria, mutta ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi parantaa. Jatketaan yhdessä arvokasta työtämme avoimuuden ja osallisuuden eteen – ja pidetään Suomi luottamusyhteiskuntana myös jatkossa.

Juha Sarkio

Valtiovarainministeriö

Ylijohtaja
@JuhaSarkio

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamus, yhteiskunta, osallisuus

Kolumni: Tieto on toimivan hallinnon perusta

Maanantai 14.10.2019 klo 14:09 - Finanssineuvos Markus Siltanen

Tietopohjainen päätöksenteko on yksi nykyisen hallitusohjelman keskeisistä teemoista. Tiedon käyttö ja hyödyntäminen – turvallisesti ja vaikuttavasti – on toimivan hallinnon edellytys, ja se vaatii hallinnolta myös uudenlaista toimintakulttuuria ja johtamista.

Valtiovarainministeriössä valmistellun tietopoliittisen selonteon ja tiedonhallintalain toimeenpano sekä konkreettiset tiedolla johtamisen kehittämishankkeet edistävät tietopohjaista päätöksentekoa. Yhdessä voimme onnistua.

Nykyvanhemmista Platoniin

Internet mullisti mahdollisuudet tehokkaaseen tiedonvälitykseen. Helposti ja nopeasti haettava tieto on muuttanut merkittävästi maailmaa. Nykyvanhempien tapa etsiä hakukoneiden avulla vastaukset lastensa vaikeisiin kysymyksiin ei perustu aiemmilta sukupolvilta perittyihin käytäntöihin tai tietoon, vaan nykyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisin oli aiemmin. Esihistoriallisella ajalla tiedon välittäminen pohjautui suulliseen kommunikaatioon ja vasta kirjoitustaito mahdollisti tiedon tarkemman säilyttämisen ja siirtämisen uusille sukupolville. 

Antiikin filosofi Platon (427–347 eaa.) määritteli tiedon hyvin perustelluksi tosiuskomukseksi. Määritelmä on kestänyt hyvin aikaa. Informaatiotulvan ja valeuutisten aikana meidät haastaa se, kenen perusteluihin luotamme tosiuskomusta muodostettaessa. Yksilöllä on yhä suurempi vastuu tiedon luotettavuutta arvioitaessa. Samalla medialukutaito ja yksilön kyky hyödyntää tietoa voivat nostaa yhteiskunnan huipulle tai suistaa sen sivuraiteille.

Ymmärrystä, asennetta ja rakettitiedettä

Tiedon kattava ja systemaattinen hyödyntäminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii ymmärrystä, asennetta ja osaamista. Hallinnon legalistinen traditio on aiheuttanut sen, että tiedon käyttö ei ole kovin helppoa, koska sitä säännellään yksityiskohtaisesti. Myös tietosuojakysymykset aiheuttavat omat haasteensa.Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, mutta tämä edellyttää esimerkiksi tietosuojan korostaman yksilön oikeusturvan ja julkisen edun, kuten toimivan julkisen hallinnon, tavoitteiden tasapainoista yhteensovittamista.

Hallinnon arvo syntyy hyvistä ja vaikuttavista palveluista, kustannustehokkuudesta sekä vakaan yhteiskunnan rakentamisesta. Tämä edellyttää, että tiedolla johtamista hyödynnetään hallinnossa esimerkiksi strategisia tavoitteita asetettaessa, toiminnan operatiivisessa johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa. Johdon tehtävänä on mahdollistaa prosessit, joiden avulla tieto muutetaan toiminnaksi. Tiedolla johtamisessa onkin lopulta kyse toiminnan uudistamisesta ja oppimisesta.

Tiedosta tekoihin ja kohti viisasta hallintoa

Valtionvarainministeriö rakentaa uudenlaista palvelua ja toimintatapaa julkisen hallinnon analysointi- ja raportointipalvelu -hankkeessa (Tietokiri-hanke) yhteistyössä valtion yhteisten palveluntuottajien kanssa. Valtiokonttorin koordinoimana tuotetaan analysointi- ja raportointipalveluja, joissa hyödynnetään virastoja koskevia valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja. Keskeistä on tuottaa tiedon avulla vertailutietoa, tilannekuvia ja tunnistaa kehittämiskohteita valtion kokonaisedun varmistamiseksi toiminnan kehittämisessä, ohjauksessa ja johtamisessa. Kyse on konkreettisesta tiedolla johtamisen kehittämisestä konserniohjauksen alueella.

Tiedon käsite on kreikkalaisten filosofien hieno keksintö. Se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tiedosta on jalostettava viisasta hallintoa. Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemuksia hyvien päätösten tekemiseksi ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Viisauteen ja sivistykseen kuuluu myös näkemys hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta yhteiskuntaa, ympäristöä ja kanssaihmisiä kohtaan. Silloin ollaan myös virkamieseetoksen ytimessä.

Markus Siltanen

Finanssineuvos

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieto, tiedonvälitys, päätöksenteko, tiedon käyttö

Vanhemmat kirjoitukset »