Blogit / Kolumnit

Kolumni: Kriisitoimet jatkuvat tarpeen mukaan

Tiistai 24.3.2020 klo 19:18 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Ensimmäinen kriisipaketti muun muassa elvyttää rahoitusmarkkinoita ja antaa liikkumavaraa yritysten talouteen. Hallitus linjaa huhtikuussa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen.

Olemme saaneet pääosin myönteisen vastaanoton hallituksen ensimmäisen vaiheen kriisipaketille, jolla turvataan yritysten maksukykyä sekä ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa. Kiitos eri toimijoiden hyvän yhteistyön pääsimme ripeästi eteenpäin viime perjantain päätöksillä.

Suomen kansantalouden kriisipaketti koostuu yhteisistä toimista, jotka ensisijaisesti vahvistavat yritysten maksuvalmiutta. Sen koko on noin 50 miljardia. Hallituksen päätösten osuus siitä on noin 15 miljardia. Mittaluokka vastaa hyvin naapurimaidemme toimia.

Paketin tarkoituksena on nyt ensi vaiheessa elvyttää rahoitusmarkkinoita niin, että pankit saavat paremmat mahdollisuudet lainoittaa yrityksiä. Keinoina ovat valtion takaukset Finnveran kautta, TEL-takaisinlainaus sekä Finanssivalvonnan päättämä mittava 30 miljardin suuruinen pankkien luotonantovaltuuksien lisääminen. Valtio takaa, ja pankit jakavat!

Yritykset saavat liikkumavaraa talouteensa myös kaikkien verojen sekä työeläkemaksujen maksun lykkäämisellä. Tämän toimen vaikutus on 3–4,5 miljardia.

Suoraakin tukea paketissa on. Business Finland ja ELY-keskukset saivat valtuudet myöntää yhteensä 200 miljoonaa pienimuotoista tukea yritysten nopeisiin tarpeisiin. Ensimmäiset avustukset on jo jaettu.

Työeläkemaksun 2,6 prosentin alennus vuoden loppuun asti antaa myös väljyyttä yrityksen talouteen.

Lomautuksilla voidaan ehkäistä irtisanomisia

Merkittävä vastaantulo yrityksille on työntekijöiden lomautusten ilmoittamisen määräajan lyhentäminen viiteen päivään. Se lyhentää palkanmaksuaikaa monessa tapauksessa yhdeksällä päivällä. Työntekijät siis siirtyvät heti lomautuksen jälkeen työttömyyspäivärahalle.

Lomautus antaa erittäin joustavan välineen ehkäistä irtisanomisia. Esimerkiksi Tanskassa tätä välinettä ei ole, joten siellä valtio maksaa osan ihmisten palkoista. Näitä joustoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti työehtosopimusten kautta ennen lainsäätämistä.

Suoraa tukea yrittäjälle on myös mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin ilman, että yritystä on lakkautettava. Tämä koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Lakimuutoksissa edetään mahdollisimman ripeästi.

Tilanne on niin epävarma ja ennakoimaton, että emme tiedä, mitä on edessä. Siksi hallitus linjasi, että työmarkkinaosapuolten esittämät toimet työttömyysturvan ja työelämän pelisääntöjen joustavoittamiseksi ovat voimassa aluksi kolmen kuukauden ajan. Toimia tietysti jatketaan, mikäli tarvetta on.

Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi mittavia toimia, joilla valtio olisi turvannut työttömyysturvan maksusta huolehtivien kassojen rahoitusta. Hallitus katsoi, että se auttaa ensi vaiheessa yrityksiä ja ihmisiä. Työttömyyskassojen maksuvalmiuden turvaamiseen voidaan palata myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

Pitkän aikavälin haasteet pysyvät

Varaudumme antamaan vielä tänä keväänäkin useita lisätalousarvioita helpottaaksemme kriisiä. Huhtikuun kehysriihessä hallitus linjaa laajempia ratkaisuja sillan rakentamiseksi tulevaisuuteen. Esityslistalla on tuolloin myös kuntien taloutta vakauttavat toimet.

Vaikka hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on muuttunut, pitkän aikavälin haasteet eivät katoa mihinkään. Nyt on entistäkin tärkeämpää nostaa työllisyysastetta, tehdä sote-uudistus, lisätä tuottavuutta ja rajoittaa muutenkin menojen kasvua. Hallitus palaa näihin viivyttelemättä – heti kriisin salliessa.

Katri Kulmuni

valtiovarainministeri

@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, kriisitoimet, kriisipaketti

Kolumni: Poikkeusolojen ratkaisuja

Maanantai 16.3.2020 klo 19:41 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Tilanne on koronaepidemian vuoksi vakava. Emme voi tietää, kuinka pitkään kriisi kestää ja miten se vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeintä on pehmentää iskua, jonka kohteeksi ihmiset joutuvat.

Terveys ja turvallisuus menevät nyt kaiken edelle. Suomeen julistetaan poikkeustila. Esimerkiksi kaikki koulut menevät kiinni.

Hallitus antaa tällä viikolla lisätalousarvioesityksen, jolla varmistamme terveydenhuollossa tarvittavat resurssit. Koronaviruksen hidastaminen ja hoitaminen eivät jää rahoituksesta kiinni.

Vastuu epidemian leviämisen ehkäisemisestä koskee meitä kaikkia. Jokaisen suomalaisen vastuulla on tehdä kaikkensa, jotta epidemia ei leviä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pysyvät turvassa. Erityisesti ikäihmisiä ja monisairaita on nyt suojattava.

Tilanne on vakava myös yritysten, ihmisten ja Suomen talouden kannalta. Kannamme vastuuta tilanteesta, johon yksikään yrittäjä tai työntekijä ei ole syyllinen.

Tarjoamme auttavan käden, jotta yritykset eivät kaatuisi. Tärkeintä on turvata yritysten rahoitus. Olemme laatineet arviolta viiden miljardin euron suuruisen rahoituspaketin.

Varaudumme kaksinkertaistamaan pienten ja keskisuurten yritysten kotimaan rahoituksen Finnveran kautta 2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon. Yritysten rahoituspäätökset saadaan jopa kolmessa – neljässä päivässä. Lisäksi Finnveran ja pankkien yhteistyönä valmistellaan toimenpiteitä yritysten rahoituksen sujuvoittamiseksi.

Valtion Eläkerahasto ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Lisäksi verotilitysten maksujärjestelyjä joustavoitetaan ja työnantajamaksuihin tehdään määräaikainen maksujärjestelymahdollisuus. Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta järjestetään poikkeustilanteisiin soveltuvaa rahoitusta pahimpiin vaikeuksiin joutuneille aloille.

Hallitus kutsuu myös työmarkkinaosapuolet keskustelemaan, miten turvaamme työpaikat ja työmarkkinoiden toiminnan sekä turvaamme työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulon. Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa kansallista yhtenäisyyttä.

Ihmisten on noudatettava kaikkia ohjeita ja määräyksiä tinkimättä. Suomalaisen yhteiskunnan arvoja ovat vastuunkanto ja toisistamme välittäminen. Meidän on nojauduttava näihin nyt vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Hallituksen välittömät taloudelliset toimenpiteet koronaviruksen johdosta

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, koronaepidemia, poikkeustila, talous

Blogi: Koronahelvetti on irti

Lauantai 14.3.2020 klo 12:46 - Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

fdfa1fae-5f8f-41b4-96a1-cac6e360a317-w_576_h_2000.jpg

Kuva: Suomen Yrittäjät

Päättäjät ovat ymmärrettävästi kantaneet viime viikkoina huolta kansalaisten terveydestä ja koronaviruksen leviämisen patoamisesta. Se on oikein. Terveys tulee ensin.

Nyt pitää alkaa kantaa huolta myös viruksen taloudellisista vaikutuksista. Korona lyö ison jäljen kansantalouteen, mutta vielä suuremmalle voimalla se alkaa kaataa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea. Monen yrityksen kannalta helvetti on irti. Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa - paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta - eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan.

Synkkiä terveisiä kuuluu alalta kuin alalta. Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle.

Tilanne on monen yrittäjän kannalta epätoivoinen. Tuntuu, että on vaikea löytää riittävän vahvoja sanoja kuvaamaan yrittäjien ahdinkoa.

Yhteydenottoja enemmän kuin koskaan

Yrittäjien ahdinko on näkynyt voimakkaasti myös yrittäjäjärjestön työssä. Verkkosivuillamme on kävijöitä moninkertaisesti normaalioloihin, kun yrittäjät etsivät neuvoja ja apua. Kannattaa hyödyntää Yrittajat.fi:n laajaa koronatietopakettia Kaikki koronasta yrittäjälle.

Lakineuvontaamme tulee soittoja enemmän kuin koskaan. Koronawebinaareihin on tuhansia tulijoita, eivätkä kaikki ole päässeet toivomiinsa lähetyksiin. Ylimääräisiä webinaareja työnantaja- ja yksinyrittäjille on lisätty ja pidetään myös viikonloppuna. Webinaareja on tarjolla Yrittäjien verkkosivuilla.

Saamme erilaisia hätähuutoja ja toimenpide-ehdotuksia kaikkia eri kanavia pitkin.

Haluan todeta jokaiselle yrittäjälle, että käyttäkää palvelujamme, hyödyntäkää sisältöjämme ja olkaa rohkeasti yhteydessä. Koko järjestö on olemassa Sinua varten. Teemme voitamme, että selviät tämän kriisin yli, ja voit vastakin yrittäjänä elättää perheesi ja tarjota työtä.

Jokainen yhteydenotto on tärkeä myös meille, jotta osaamme edistää oikeita asioita päättäjien suuntaan ja luoda painetta.

Ratkaisuja pitää saada jo alkuviikosta

Politiikan päättäjiltä odotan ensimmäisiä vastaantuloratkaisuja jo maanantaina. Ensitoimien pitää keskittyä siihen, että yrityksiä ei kaadu kassakriisin vuoksi.

Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli.

Toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli.

Pidän selvänä, että työeläkeyhtiöt suhtautuvat joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään.

Odotan myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan. Onneksi pankeissa näyttää olevan hyvää tahtoa ratkaisuihin.

Myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat. Oli välineitä tai ei, kannustan joka tapauksessa paikallisiin kriisisopimuksiin. Annamme niihin apua.

Lisäksi päättäjien täytyy nopeasti miettiä keinoja, joilla voidaan maksaa työnantajayrittäjälle korvausta siitä, että työntekijä jää ulkomaanmatkan jälkeen viranomaisten suosituksesta pois työstä kahdeksi viikoksi ilman etätyömahdollisuutta.

On kohtuutonta, että tulonsa menettäneen yrittäjän pitää maksaa kotona viranomaisen suosituksesta olevan palkka, ja ehkä sen takia menettää oma toimeentulonsa ja kaataa yrityksensä.

Nyt tarvitaan nopeita toimia

Tässä tilanteessa nopeus on nyt valttia.

Odotan nopeita päätöksiä maan hallitukselta. Valitettavasti en ole ollenkaan varma, että yritysten vaikea tilanne on ymmärretty riittävällä vakavuudella.

Myös jokaisen maksuvaikeuksiin ja kassakriisiin ajautuneen yrittäjän pitää olla nopea. Ole heti yhteydessä pankkiisi. Hae nopeasti Finnveran rahoitusta. Keskustele pikaisesti vuokranantajasi kanssa siitä, voidaanko vuokria laskea tai jättää perimättä. Aloita välittömästi yt-neuvottelut lomautuksista ja irtisanomisista, jotta voit pelastaa yrityksesi, koska nämäkin prosessit kestävät.

Käytä sivuillamme olevaa tietoa ja ole myös epäröimättä ja rohkeasti yhteydessä yrittäjäjärjestöön, Talousapuun tai muihin toimijoihin, jotka ovat olemassa Sinua varten.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, talous, yrittäjät, suomen yrittäjät

Koronaviruksen leviämistä rajoitetaan päättäväisin toimin

Torstai 12.3.2020 klo 23:19 - Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

katri-kulmuni--8.jpg

Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia

Koronavirustilanteen hoidossa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät kaiken edelle. Hallitus varautuu viruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla ja harkitsee myös muiden taloudellisia keinoja käyttöönottoa.

Koronaviruksen leviämistä on rajoitettava päättäväisin toimin. Hallitus on tänään keskustellut koronavirustilanteesta ja päättänyt uusista suosituksista viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Hallitus suosittaa muun muassa, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka.

Valtiovarainministerinä voin taata, etteivät terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat toimet jää rahoituksesta kiinni. Hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla.

Koronalla on erittäin suuret vaikutukset myös maailman ja Suomen talouteen. Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja tutkimuslaitosten ennusteet taloudesta päivittyvät koko ajan. Tästä syystä olen perustanut valtiovarainministeriöön erillisen ryhmän, joka vastaa koronaviruksen hoitoon liittyvien talouskysymysten valmistelusta.

Yritysten maksuvaikeuksiin on käytössä suhdannelainoitusta ja käyttöpääomarahoitusta. Verotuksen puolella tuloverotuksen ennakkoveroja voidaan alentaa, kun tulosodotukset pienenevät. Varaudumme myös erääntyneiden verojen maksujärjestelyiden helpottamiseen. Toivon, että pankit huomioisivat poikkeuksellisen tilanteen käsitellessään yritysten rahoitustilannetta.

Muiden taloudellisten keinojen käyttöönoton suhteen hallitus käyttää kokonaisharkintaa. Olemme varautuneet kaikkeen. Hallitus turvaa monin eri tavoin myös ihmisten työpaikat ja yritysten toimintaedellytykset.

Turva, yhteisvastuu ja huolenpito ovat suomalaisia arvoja, ja niitä pitää nyt vahvistaa. Tässä tilanteessa hallitus turvaa terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat resurssit.  

Jokainen meistä kantaa vastuuta myös omalta osaltaan. Tärkeintä on suojata taudilta erityisesti ikäihmisiä ja monisairaita. Kädet on pestävä. Sairautta ei saa levittää. Perheiden oma varautuminen on myös syytä varmistaa.

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri
@KatriKulmuni

Kommentoi kirjoitusta.

Mielipide: Miksei hallitus tee mitään? Ilmastotoimia tarvitaan nyt!

Tiistai 10.3.2020 klo 23:19 - Jeremias Nurmela

Politiikka näyttää oppositiopuolueen suunnalta katseltuna tällä hetkellä eriskummallisella tavalla toimettomalta. Oppositiosta on tietysti helppo huudella, kun ei itse tarvitse olla tekemässä kompromisseja. Hallituksen toiminta on kuitenkin niin erikoista, että on paikallaan esittää joitain huomioita hallituksesta näin oppositiolinssien läpi.

Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista: poliittinen valta näyttää toisenlaiselta kuin ennen. Hallitusta johtaa nuoret naiset ja selkeästi Sanna Marin on kyennyt nousemaan jopa kansainvälisesti symboliksi suomalaisen tasa-arvon edustajana. Politiikan sisällöt ja hallituksen kyky ajaa edes omia kärkihankkeitaan tuntuvat kuitenkin olevan hukassa. Omat huoleni tällä hetkellä liittyvät erityisesti ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa minua on ihmetyttänyt erityisesti vihreiden toiminta ja heidän kykynsä edistää tavoitteitaan. Ilmastomarsseilla marssiminen ja kovat vaatimukset eivät ole realisoituneet luvatuksi kunnianhimoiseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää ja kääntää mediassa. Edes turpeen verotukea ei olla pystytty lopettamaan. Hallituksen toimenpiteet ovat typistyneet tiekarttojen laadintaan ja työryhmien perustamiseen. Tämä on aikamoinen muutos verrattuna puheisiin maailman kunnianhimioisimmasta ilmasto-ohjelmasta.

Tavoitteet ja suunnitelmat eivät vielä itsekseen toteudu ja se toteutus on todella jäänyt vajavaiseksi. Jännitteet vihreiden ja muun hallituksen välillä näyttävät myös melko suurilta: Vihreät ovat onnistuneet marssimaan ulos helmikuun alussa yhteisistä neuvotteluista ja heidän idealistista asennettaan on kritisoitu myös hallituksen sisällä. On melko surullista, että lause ”Minne katosi #nytonpakko?” on muodostunut jo kliseiseksi ilmaukseksi osoittamaan turhautumista hallituksen toimimattomuutta kohtaan. Mainittakoot vielä, että se oli Sipilän hallitus, joka pystyi tekemään Suomen historian suurimman ilmastoteon päätöksellään kivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Ainoastaan vihreiden suomiminen hallituksen toimimattomuudesta ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista. Hallitus vaikuttaa oppositiosta katseltuna laajemminkin lamaantuneelta. Eduskunnassa valiokunnat peruvat kokouksiaan, kun niillä ei ole asioita käsiteltävänä ja hallituksen esitykset ovat vähissä tai loistavat poissaolollaan. Erimielisyyksiä riittää myös keskustan tiukemman talouskurin ja vihreiden, SDP:n ja vasemmiston löysemmän budjettilinjan välillä. Jos hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita ei parane, tämä opposition räksyttäjä ei pysty hallitukselle kovin hyviä pisteitä antamaan ja saman tosiasian hyväksymistä toivoisin hallituspuolueiden edustajilta. Nöyrä ja vilpitön toiveeni onkin siis, että hallituksessa siirryttäisiin erimielisyyksien ja kirkasotsaisten vaatimusten sijaan maltillisen pragmatismin tielle. Näinä epävakaina aikoina olisi erityisen tärkeää säilyttää kansalaisten usko hallituksen toimintaan.

Jeremias Nurmela

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielipide, ilmasto, ilmastonmuutos, hallitus

Kolumni: Iäkkäiden ihmisten asumiseen tarvitaan useita vaihtoehtoja

Torstai 20.2.2020 klo 15:22 - Ministeri Kiuru

ministerikiuru.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Iäkkäiden ihmisten asumisen ja palvelujen ratkaisut ovat puhututtaneet jo pitkään. Julkisessa keskustelussa on muun muassa esitetty huoli hoitajien riittävyydestä kotihoitoon, kun vanhuspalvelulakiin ehdotettu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa koskeva henkilöstömitoitus tulee voimaan.

On ymmärrettävää kysyä, vaikuttaako henkilöstömitoituksen säätäminen muiden palvelujen kehittymiseen.

Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole ehdotettu säädettäväksi palvelurakenteesta ts. eri palvelumuotojen peittävyydestä ja siten henkilöstön jakautumisesta eri palveluihin. Esimerkiksi tehostettua palveluasumista ei ole asetettu erityisasemaan suhteessa kotihoitoon tai muihin palveluihin. Kunta päättää aina palvelujen järjestämistavan perustuen palvelutarpeiden selvittämiseen ja sen pohjalta tehtyyn asiakassuunnitelmaan.

Kotona asumista tukevat myös hyvät asunto- ja kaavoitusratkaisut

Palvelujen järjestäminen lähtee aina iäkkään henkilön yksilöllisistä tarpeista. Niiden pohjalta arvioidaan, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan tarpeisiin vastaamiseksi.

Jatkossa velvoite RAI-arviointijärjestelmän käyttöön tuo lisää tietopohjaa, vertailtavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelutarpeiden arviointiin. Se mahdollistaa jatkossa palvelujen toteuttamisen yksilöllisten tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti, kun kaikilla on käytössä sama toimintakyvyn arvioinnin välineistö.

Kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun mietitään iäkkäiden henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämistä ja sen erilaisia vaihtoehtoja.

On muistettava, että iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukeminen ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Siihen tarvitaan laajaa tukea kaikilta toimijoilta ja tiivistä yhteistyötä esimerkiksi asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen kesken.

Kotihoito on vain osa kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuutta

Kotona asumista tukevat palvelut ovat laaja kokonaisuus, josta kotihoito on vain yksi osa. Haasteita on havaittu siinä, että asiakas ei todellisuudessa saa sitä palvelua, jonka tarve on todettu ja joka hänelle on luvattu kotihoidon päätöksessä ja asiakasmaksupäätöksessä.

Henkilöstö pitää mitoittaa siten, että se riittää toteuttamaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Tämän velvoitteen toteutumista ollaan nyt vahvistamassa. On varmistettava, että kotona asumisen tueksi on riittävästi palveluja ja muuta tukea, jotta palvelujen puutteen vuoksi ei joudu muuttamaan kodistaan.

Toiseksi on havaittu selkeä tarve välimuotoisen asumisen kehittämiselle, jotta löytyy sopivia konsepteja niille, jotka eivät enää voi turvallisesti asua omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista tehostettua asumista. Välimuotoisessa asumisessa palvelut toteutetaan usein kotihoidon toimesta. Tavoitteena on, että palveluja voidaan lisätä asiakkaan tarpeen mukaan ilman, että se edellyttää asiakkaan muuttamista.

Erilaisia välimuotoisia asumismuotoja tarvitaan lisää niille asiakkaille, jotka hyötyvät yhteisöllisestä asumisesta, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista.

Hyvä esimerkki on iäkkäiden perhehoito, joka on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti omaan kotiin tulevista kiertävistä perhehoitajista on myönteisiä kokemuksia omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Perhehoito voi olla mahdollisuus esimerkiksi maaseudulla, jossa maatalousyrittäjien kapasiteettia voi vapautua tähän.

Välimuotoisen asumisen lisääminen ei kuitenkaan voi olla keino säästää tarvittavasta tehostetusta palveluasumisesta. Sitä tulee olla riittävästi tarjolla niille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista vahvaa tukea ja palvelua.

Kotihoito on tärkeää myös omaishoitoperheille

Iäkkäistä, pitkäaikaissairaista ja vammaisista omaisista huolehtiminen on osa satojen tuhansien suomalaisten arkea. Omaishoitajien ja muiden omaistaan tai läheistään säännöllisesti auttavien hyvinvointi ja jaksaminen ovat koko yhteiskunnan kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä asioita.

Omaishoitoa kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa. Painopisteenä on omaishoitoa tukevat palvelut, kuten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja omaishoitajien vapaan pitämistä mahdollistavien sijaisvaihtoehtojen kehittäminen.

Vuosille 2020 – 2022 omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 65 miljoonaa euroa. Omaishoidon kehittämisen osuus tästä on noin kolmannes.

Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonan euron lisäys omais- ja kotihoitoon. Omaishoidon ja kotihoidon resursseja on järkevää tarkastella yhdessä, sillä kotihoito on tärkeä tuki monille omaishoitoperheille.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Iäkkäiden palvelut
Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, palvelut

Kolumni: Tupakka ja bensa tuovat valtiolle verotuloja vielä pitkään

Tiistai 7.1.2020 klo 13:59 - Ylijohtaja Terhi Järvikare

Kuva: Valtioneuvosto

Valmisteverojen tuotoissa ei ole odotettavissa isoja yllätyksiä lähitulevaisuudessa, vaikka autojen päästöt pienenevät ja tupakointi vähenee. Pitkällä aikavälillä on syytä varautua siihen, etteivät verot kartu samoista lähteistä kuin nykyisin.

Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Valmisteveroilla on myös toinen tehtävä: ohjata kulutusta. Seuraamme verollisen kulutuksen kehitystä tarkasti ja otamme tulevan kehityksen huomioon verotuottoennusteissa.

Päättäjät määrittelevät, kuinka suurta verotuottolisäystä tavoitellaan. Mitoitamme veronkorotukset niin, että saavutamme korotuksella tavoitteen. Otamme mitoituksessa huomioon myös sen, miten paljon veronkorotus arvion mukaan pienentää kulutusta. Vertailukohtana on aina se, että veronkorotusta ei tehtäisi.

Tupakkaveron tuotot kasvussa

Tupakkavero on hyvä esimerkki ohjaavasta verosta, sillä sen tarkoituksena on edistää tupakkalain terveyspoliittisia tavoitteita. Tupakointia onkin saatu vähennettyä osin veron avulla niin, että savukkeiden kulutus on supistunut neljänneksen vuodesta 2008. Veronkorotukset ovat olleet sen verran suuria, että kulutuksen vähenemästä huolimatta tupakkaverotuotot ovat kasvaneet merkittävästi.

Marraskuussa uutisoitiin, että tupakkaveron kertymä oli laskenut merkittävästi vuotta aiemmasta. Tämä ei kuitenkaan johdu kulutuksen ennakoimattomasta romahduksesta vaan pääasiassa siitä, miten veronkorotuksia edeltävä varastointi vaihtelee ja ajoittuu eri kalenterivuosille. Todellisuudessa tupakkaverotuotot eivät ole laskussa vaan edelleenkin veronkorotusten ansiosta kasvussa.

Myös nykyinen hallitus tulee todennäköisesti pääsemään tavoiteltuihin tupakkaverotuottoihin, sillä mitoituksessa on otettu huomioon tupakoinnin väheneminen. On kuitenkin varauduttava siihen, että verotuotto laskee merkittävästi, sillä tupakkalain tavoiteaikatauluna on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä.

Autokannan uusiutuminen vie aikaa

Myöskään polttoaineverojen tuotot eivät ole notkahtaneet. Jatkossa verotuottojen kuitenkin ennustetaan pienenevän, koska autokanta muuttuu energiatehokkaammaksi ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat kevyemmin verotetuilla biopolttoaineilla.

Koko autokannan tasolla muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä – verotuototkaan eivät ole laskeneet eivätkä laske lähivuosina dramaattisesti. Bensiinin valmisteverotaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvulla, mutta aiempien hallitusten tekemät veronkorotukset ovat kasvattaneet nimellisesti verotuottoa ja niin tulee käymään myös tämän vuoden lopulla, kun seuraava veronkorotus tulee voimaan.

Veroja voi tarvittaessa kerätä muista lähteistä

Keskustelu valmisteverojen roolista osana valtion verotuloja on tervetullutta. Pitkällä aikavälillä on hyvä varautua siihen, etteivät verokertymät kartu samoista lähteistä.

Lähitulevaisuudessa ei ole kuitenkaan odotettavissa suuria yllätyksiä. Kulloinkin tavoitellut lisäverotuotot tullaan mitä todennäköisimmin myös keräämään, vaikka esimerkiksi autokanta ja liikennemuodot kehittyvät. Mikään ei myöskään estä tulevia hallituksia keräämästä tarvittavaa julkisten palvelujen rahoitusta toisista lähteistä niin, että tavoitteena on pelkästään verotulojen kerääminen, ei kulutuksen ohjaaminen.

Terhi Järvikare

osastopäällikkö, ylijohtaja

Valtiovarainministeriö

@TerhiJarvikare

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verot, tupakka, bensa

Euroopan unioni uuden ajan kynnyksellä

Tiistai 31.12.2019 klo 13:23 - Pääministeri Sanna Marin

Sanna-Marin-1-.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Suomi on ollut puheenjohtajana saattamassa Euroopan unionia kohti uutta vuosikymmentä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta.

Puheenjohtajakaudellamme ovat aloittaneet työnsä niin uusi Euroopan parlamentti ja uusi komissio, Ursula von der Leyenin johdolla, kuin myös uusi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Charles Michel. Suomi on ohjannut unionin työtä uuden strategisen ohjelman mukaisesti, jossa keskeisenä tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä talouskasvu, yhteiskuntiemme sosiaalinen eheys ja kansalaisten taitojen kehittäminen digitalisaation muokkaamassa ympäristössä.

Puheenjohtajuus on ollut muutoksiin vastaamista, mutta myös Euroopan unionin pysyvän arvopohjan puolustamista. Suomi on johtanut unionia nostaen perusarvojen kunnioittamisen kuten oikeusvaltioperiaatteen työmme keskiöön. Olemme vahvistaneet menettelyjä, joilla oikeusvaltion tilaa unionin jäsenvaltioissa voidaan arvioida.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla valmisteltu Suomen esitys unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi pitää sisällään myös ehdotuksen siitä, millä tavoin unionin varojen käyttöä suojellaan oikeusvaltiopuutteilta. Samalla, kun olemme puheenjohtajana valmistaneet tasapainoisen esityksen unionin rahoituksen ohjaamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana, haluamme myös turvata EU-tukien asianmukaisen käytön. Esityksemme mukaan EU-tukia voidaan pidättää jäsenvaltiolta, jossa on vakavia yleisiä puutteita oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa.

Tällä työllä perusarvojemme puolesta on eurooppalaisten kansalaisten vahva tuki. Perusarvojemme kunnioittaminen kaikkialla Euroopan unionissa on myös edellytys unionin uskottavalle toiminnalle globaalisti demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta.

Suomi on koko EU-puheenjohtajakautensa ajan työskennellyt unionin ilmastopolitiikan tavoitteiden kunnianhimon nostamiseksi. Eurooppa-neuvosto hyväksyikin joulukuun kokouksessaan tavoitteen tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä päätös vahvistaa EU:n johtajuutta siinä globaalissa päätöksenteossa, jossa on välttämätöntä edetä nykyistä vastuullisempiin päätöksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on kohtalonkysymys niin ympäristön, taloutemme kuin yhteiskuntiemme yleisen vakauden kannalta.

Olen iloinen siitä, että uusi komissio on esittänyt European Green Deal -aloitteen, joka tulee merkittävällä tavalla tehostamaan unionin ilmastopolitiikkaa. EU:n yhteinen hiilineutraaliustavoite antaa komissiolle vahvan selkänojan edistää aloitetta. Tarvitsemme laaja-alaista, kaikki EU:n lainsäädännön ja toiminnan alat kattavaa politiikkaa, jotta ilmastotavoitteet eivät jää hyväksi pyrkimykseksi. Tämä on tulevaisuuspolitiikkaa, jota Suomen hallitus tekee myös oman ohjelmansa kautta ja Euroopan unionissa vahvasti vaikuttaen myös puheenjohtajakautemme jälkeen.

Haluan osoittaa lämpimät kiitokset kaikille niille, jotka ovat työskennelleet Suomessa, Brysselissä ja muualla maailmassa pitkiä päiviä puheenjohtajakautemme onnistumisen eteen. Kolmas EU-puheenjohtajakautemme päättyy, mutta Suomen työskentely sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävän ja turvallisen Euroopan unionin puolesta jatkuu uudella vuosikymmenellä.

Sanna Marin
pääministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eu, suomi, ilmasto, politiikka, perusarvot, sanna marin

Lääkkeiden saatavuusongelmiin on Suomen EU-puheenjohtajakaudella etsitty aktiivisesti ratkaisuja

Maanantai 16.12.2019 klo 16:08 - Ministeri Pekonen

aino-kaisa-pekonen-96632.jpg

Kuva: Valtioneuvosto

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja koskettavat koko EU-aluetta. Saatavuushäiriöiden hallinta ja ehkäisy edellyttävät viranomaisten ja lääkealan toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Euroopan komissio sekä Euroopan lääkevirasto (EMA) tekevät jo työtä saatavuusongelmien hallitsemiseksi Euroopassa. Saatavuusongelmien ratkaiseminen onkin yksi Euroopan lääkeviraston prioriteeteista.

Suomi on EU-puheenjohtajamaana jatkanut aktiivisesti Euroopan unionin jäsenmaiden ja komission välisiä keskusteluja keinoista, joilla lääkkeiden saatavuushäiriöitä voidaan hallita. Asia oli laajasti esillä myös Suomen johdolla kokoontuneiden EU:n terveysministereiden kokouksessa Brysselissä 9.12.2019.

Suomen tavoitteena oli jatkaa keskusteluja konkreettisista keinoista saatavuusongelmien ratkaisemiseksi ja kartoittaa jäsenmaiden näkemyksiä siitä, miten EU-tason strategista yhteistyötä saatavuuden varmistamiseksi voitaisiin tiivistää. Toinen tärkeä tavoite oli etsiä keinoja, joilla toimenpiteiden vaikutusten seurantaa voitaisiin vahvistaa.

Suomea kiitettiin aiheen nostamisesta keskusteluun. Terveysministerit olivat laajasti yhtä mieltä siitä, että on tarpeen ryhtyä toimiin yhteistyön tiivistämiseksi. Hollannin valtuuskunnan ehdotus erityisen lääkealan työsuunnitelman laatimisesta vuosille 2020-24 neuvoston ja komission yhteistyönä sai runsaasti kannatusta.

Jäsenmaiden yleinen viesti oli, että komission pitäisi analysoida lääkepuutteiden syitä ja esimerkiksi tunnistaa ne lääkkeet, joita jatkossa tulisi valmistaa Euroopassa. Eurooppalainen lääkevalmistus olisi tarvittaessa varmistettava sopivien kannustimien avulla. Eri puheenvuorot osoittivat, että lääkkeiden saatavuusongelmien ratkaisut kytkeytyvät vahvasti EU:n teollisuuspolitiikkaan.

Suomi toimii jatkossakin lääkkeiden saatavuusongelmien vähentämiseksi muun muassa osallistumalla aktiivisesti komission ja Euroopan lääkeviraston asiantuntijatyöhön.

Saatavuushäiriöiden haittoja täytyy hallita

Saatavuushäiriöiden taustalla olevia syitä ei ole mahdollista ratkaista kansallisesti. Niiden vaikutuksia täytyy kuitenkin yrittää hallita. Lääkkeen käyttäjän asema on turvattava erityistilanteissa mahdollisimman hyvin.

Päävastuu lääkkeiden markkinoille tuonnista, markkinoilla pidosta, saatavuusongelmien ehkäisemisestä ja ongelmatilanteista tiedottamisesta on aina lääkkeiden myyntiluvanhaltijoilla ja lääketeollisuudella.

Jos varautuminen ja ennakoiva viestintä saatavuushäiriöistä on riittämätöntä, syntyy ongelmatilanteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien lääkehuollon toimijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja valvovien viranomaisen saumatonta yhteistyötä ja viestintää.

Saatavuushäiriöitä ja niiden seurauksia on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä myös lainsäädännöllä ja lääkemarkkinoiden kansallisen toiminnan kehittämisellä. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanossa on tarkoitus arvioida kattavasti lääkelainsäädännön muutostarpeita myös lääkkeiden saatavuuden näkökulmasta. Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on ylipäänsä aina arvioitava alalla tapahtuvien muutosten yhteydessä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöistä tulisi aiheutua aina mahdollisimman vähän haittaa niin terveydenhuollolle kuin lääkkeen käyttäjille.

Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri

1 kommentti . Avainsanat: lääkeet, saatavuushäiriöt, haitat

Kolumni: Eva Ojala: Päivärahaetuuksien määräytyminen muuttuu - päiväraha vastaamaan paremmin etuutta edeltäneitä tuloja

Torstai 5.12.2019 klo 20:57 - Eva Ojala

Sairausvakuutuslain päivärahaetuuksien määräytymistä koskevat säännökset muuttuvat vuoden 2020 alusta. Muutos koskee niin vanhempainpäivärahojen kuin sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja Kelan maksaman kuntoutusrahan määräytymistä.

Vuoden 2020 alussa voimaantuleva muutos tehtiin, koska säännökset olivat osin vanhentuneita, epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Tarkoitus on, että päivärahan määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät ja että päiväraha vastaa hakijan ansionmenetystä etuuden alkaessa.

Kela saa päivärahan myöntämiseksi tarvittavat tulotiedot suoraan tulorekisteristä, mikä helpottaa myös päivärahan hakemista.

Vuositulo päivärahan perusteeksi

Päiväraha on luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Sen on tarkoitus korvata tulojen menetystä, joka aiheutuu siitä, että henkilö jää pois työstään sairauden, raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi.

Ennen vuotta 2020 päivärahan laskennan perusteena on käytetty pääasiallisesti viimeisessä verotuksessa vahvistettuja tuloja. Nämä tulot eivät ole välttämättä vastanneet henkilön tulotasoa hänen jäädessään päivärahalle. Poikkeustilanteissa perusteena on voitu käyttää myös etuusoikeutta välittömästi edeltäneitä jatkuvaluonteisia tuloja, mutta tältä osin säännökset ovat olleet tulkinnanvaraiset ja saattaneet johtaa sattumavaraisiin ja epäyhdenvertaisiin ratkaisuihin.

Vuoden 2020 alusta lähtien päiväraha määräytyy niin sanotun vuositulon eli etuutta edeltävien 12 kalenterikuukauden tulojen pohjalta. Vuositulon katsotaan vastaavan paremmin henkilön tulotasoa esim. työkyvyttömyyden tai äitiys- tai isyysvapaan alkaessa.

Vuositulossa huomioidaan kaikki 12 kalenterikuukauden aikana maksetut palkat. Näin myös epäsäännöllisesti maksettavat palkanerät (esim. lomarahat, bonukset tai tulospalkkiot) tulevat paremmin ja yhdenvertaisesti huomioiduksi. Samoin esimerkiksi palkankorotukset ja satunnaiset, lyhyistä työsuhteista saadut tulot huomioidaan päivärahan määrässä. Vuosituloon luetaan myös esim. etuustuloja ja muita ansionmenetyskorvauksia.

Yrittäjän vuositulona huomioidaan vahvistettu YEL-työtulo. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessä. Jos yrittäjäeläkevakuutus on otettu oikean tasoisena, korvaa myös päiväraha yrittäjälle aiheutuvaa ansionmenetystä. YEL-työtulon määrittely oikealle tasolle on siten ensiarvoisen tärkeää.  

Poikkeustilanteet huomioidaan päivärahoissa

Poikkeustilanteissa 12 kalenterikuukauden tulojen käyttämisestä päivärahan maksuperusteena on mahdollista poiketa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on palannut hoitovapaalta töihin tai saanut opintonsa päätökseen ja siirtynyt työelämään, voidaan päivärahan laskennan perusteeksi ottaa etuutta edeltävän kolmen kuukauden tulot. Lisäksi mahdollisuus käyttää edellisen vanhempainpäivärahan tuloja myös uuden vanhempainpäivärahan perusteena säilyy edelleen.

Käytännössä vuosituloja ei huomioida päivärahaa välittömästi edeltävän 12 kalenterikuukauden ajalta vaan välissä on puskurikuukausi.  Näin ollen esim. sairausloma ennen äitiysvapaan alkua ei yleensä vaikuta vanhempainpäivärahan perusteeksi tuleviin tuloihin. Lisäksi mahdollinen sairausloma-ajan palkka taikka sairauspäiväraha huomioidaan vuositulossa.

Vuonna 2020 voimaantulevan muutoksen tavoitteena ei ole heikentää tai parantaa kenenkään asemaa eikä uudistuksella tavoitella säästöjä. Lain valmistelun yhteydessä tehtyjen arvioiden ja selvitysten mukaan valtaosalla päivärahan saajista etuuden määrä nousee, pysyy suunnilleen samana tai muutos on pieni verrattuna ennen vuotta 2020 voimassa olleeseen tilanteeseen. Lain voimaantulon jälkeen on tarkoitus seurata, miten uudistus vaikuttaa ja ilmeneekö sen suhteen erityisiä väliinputoajaryhmiä.

Lisätietoja vanhempainpäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä vanhempainpäivärahojen määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja sairauspäivärahan määrän muutoksesta Kelan sivuilta
Usein kysyttyjä kysymyksiä sairauspäivärahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilla
Lisätietoja kuntoutusrahan määräytymisen muutoksesta Kelan sivuilta
Lisätietoja erityisrahan muutoksesta (jos lapsi sairastuu) Kelan sivuilta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten päivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää Kelan Elämässä-sivuilta miten vanhempainpäivärahat muuttuvat vuoden 2020 alusta
Lue lisää yrittäjien työeläketurvan kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista STM:n tiedotteesta

Eva Ojala
neuvotteleva virkamies

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päiväraha, kela, vuositulo

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeä vähenee - koko yhteiskunta hyötyy

Maanantai 18.11.2019 klo 16:57 - Kirsi Varhila

Mielenterveysbarometrin mukaan 38 prosenttia mielenterveyshäiriöitä sairastavista koki tulevansa leimatuksi vuonna 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin luku oli jotakuinkin sama. Onneksi merkkejä muutoksesta on nähtävissä, sillä leimautumisesta seuraa monia haittoja.

Jos mielenterveyden häiriöiden leima eli stigma ei vähene, hoitoa tarvitsevat eivät hae apua ajoissa. He saattavat viivytellä, kunnes tilanne vaikeutuu. Mielenterveyshäiriöitä sairastavat myös saavat erilaista kohtelua kuin muut. Tiedetään, että heidän fyysiset sairautensa hoidetaan muita huonommin. Erilaiset fyysiset oireet saatetaan tulkita mielenterveyshäiriöstä johtuviksi. Voi käydä myös niin, ettei tunnisteta ihmisen toimintakyvyn heikkenemistä ja siitä seuraavaa avun tarvetta palveluihin pääsemiseksi, mikä johtaa eriarvoistumiseen.

Mielenterveysongelmista kärsivän leimaaminen vaikuttaa myös palvelujärjestelmään, jossa se näkyy esimerkiksi rakenteellisena syrjintänä. On helpompi perustella tarve uudelle terveydenhuollon laitteelle kuin tarpeelle ottaa käyttöön psykososiaalista hoitoa. Jälkimmäistä voidaan helposti pitää vähemmän kiireellisenä ja vähemmän välttämättömänä tai mahdollisena korvata jollakin kevyemmällä ja halvemmalla tavalla. Näin palvelujärjestelmä eriarvoistaa ihmisiä.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman vuonna 2013. Suunnitelmassa tunnistettiin, että monet mielenterveysongelmia sairastavat ihmiset välttelevät mielenterveyspalveluja leimautumisen ja syrjinnän vuoksi. Myös huonot kokemukset hoidon saatavuudesta tai sen riittävyydestä voivat estää hoidon hakemista. WHO:n toimintasuunnitelman mukaan palveluja on uudistettava tavoilla, joilla kasvatetaan sairastavien luottamusta hoidosta saatavaan apuun. Palvelujen rakenneuudistuksissa on toisin sanoen kiinnitettävä huomiota henkilöstön ammattitaitoon, hoidon riittävyyteen ja vaikuttavuuteen sekä sen varmistamiseen, että hoitoon on käyttäjien mielestä turvallista tulla. 

Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma. Yksi sen tavoitteista on saada matalan kynnyksen mielenterveyshäiriöiden hoitoa nykyistä paremmin saataville.

Nuoret näyttävät tietä stigman vähentämisessä

Nuoret hakevat aiempaa enemmän apua mielenterveyshäiriöihinsä. Yhtenä selityksenä tähän pidetään sitä, että nuorten elämän vaatimukset kasvavat. Asiaa voi selittää myös se, että mielenterveyden pulmien häpeä on heidän keskuudessaan vähentynyt. Nuoret pystyvät puhumaan omista ja toistensa mielenterveydestä ja tietävät, että apua on tarvittaessa saatavilla.

Mielenterveyden pulmiin liittyvää häpeää ja leimaamista voidaan vähentää myös vahvistamalla nuorten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten mielenterveysosaamista ja mielenterveystaitoja. Mielenterveyden perusta rakentuu monella tapaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Suuri osa elämän aikaisista psyykkisistä sairauksista puhkeaa lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi nuorten hyvän mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää. Sillä on vaikutusta koko elämän ajan. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia onnistua opinnoissa, työelämässä ja arjen elämässä. Yhteiskunnallisesti mielenterveys on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä, ja se vaikuttaa paljon ihmisten työssä käyntiin ja työn tuottavuuteen sekä elämän mielekkääksi kokemiseen.

Kun mielenterveyspalveluja kehitetään niin, että ne ovat riittäviä ja laadukkaita, palvelujen käyttö lisääntyy. Se on hyvä asia. Tutkimusten mukaan hoidon laajentamisesta saatavat hyödyt nimittäin ylittävät yhteiskunnalle tulevat kustannukset yli kaksinkertaisesti. Mielenterveyshäiriöiden leiman vähentäminen on inhimillisen ulottuvuuden lisäksi tärkeää myös yhteiskunnalle koituvien kustannusten vähentämiseksi.

Kirsi Varhila
Kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, häpeä, mielenterveyspalvelut

Kolumni: Kansalaisen ja julkisen sektorin välinen luottamus ei synny ilman meidän jokaisen panosta

Torstai 14.11.2019 klo 16:55 - Ylijohtaja Juha Sarkio

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa kääntyä lopuilleen. Puheenjohtajuutemme yksi pääteemoista on ollut luottamus ja se, mitä voisimme sen eteen tehdä.

Luottamuksen julkiseen sektoriin koetaan olevan hiipumassa – eikä tähän tunnu olevan olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Tämä on näkemys, mikä on tullut ilmi EU:n valtionhallinnon kehittämisen verkostossa (EUPAN) käymissämme keskusteluissa.

Luottamuskysymyksen takana on kyse laajemmasta teemasta, yhteiskuntiemme muutoksista. Aiemmin tutuksi, turvalliseksi sekä ehkä myös ennustettavaksi koettu ympäristö muuttuu epävarmemmaksi. Myös viranomaiset kokevat neuvottomuutta vaikeiden ongelmien edessä.

Muutoksen ytimessä on kysymys siitä, koetaanko tulevaisuuden muokkaaminen ja ongelmien ratkaisu yhteisiksi asioiksi – vai ulkoistammeko yksilöinä ne jonkun toisen hoidettavaksi. Yhtä lailla kuin luottamus niin myös osallisuuden tunne on subjektiivista.

Avoimuudella ja osallisuudella vahvempaan luottamukseen

Vaikka tutkimukset osoittavat Suomen olevan miltei kaikilla sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen mittareilla kärkiluokkaa, muuttuu kuva väestöryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa. Yhteiskunnan ja osallistumisen yleinen eriarvoistumiskehitys vaikuttaisi tutkimuksien mukaan näkyvän myös luottamuksessa.

EU-tason keskusteluissamme esille nousee toistuvasti kaksi keinoa, joilla luottamusta voidaan edistää. Ne ovat avoimuus ja osallisuus.

Suomessa lienee Euroopan avoimin julkinen sektori. Avoimuutemme koskee yhtä lailla tietoa kuin toimintaa ja rahankäyttöä. Tätä toisaalta ihaillaan, mutta myös kummeksutaan osassa jäsenmaita. Usein keskustelussa tulee esille, että Suomen kaltainen laaja avoimuus ei ehkä toimisi heidän maassaan. Mistä tämä ajatus johtuu? Ehkä olemme Suomessa valmiimpia ja tottuneempia avoimeen tiedon välitykseen – mutta valitettavasti tämäkään ei ole kääntänyt luottamusindeksejämme nousuun. 

Jos avoimuudessa olemme mallimaita, niin näen, että osallistumisen mahdollistamisessa meillä on vielä paljon tehtävää ja muilta opittavaa. Monissa maissa juuri kansalaisten laajaan osallistumiseen panostetaan aivan erityisesti.

Olemme Suomessa pyrkineet edistämään kansalaiskeskustelua ja osallistumista julkisten palveluiden uudistamiseen usein eri tavoin, mutta suuria joukkoja asia ei tunnu saavan liikkeelle. Oma uskomukseni on, että kun jonkin asia tunnetaan yhteiseksi ja sen edistämiseen halutaan laittaa myös omaa aikaa, vahvistuu luottamus samalla. Kysymys lieneekin siinä, että miten saamme asian yhteiselle agendallemme.

Olemme oikealla tiellä, mutta tarvitsemme lisää onnistumisen esimerkkejä. Ajatustemme ja tavoitteidemme tulee olla suuria, mutta ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi parantaa. Jatketaan yhdessä arvokasta työtämme avoimuuden ja osallisuuden eteen – ja pidetään Suomi luottamusyhteiskuntana myös jatkossa.

Juha Sarkio

Valtiovarainministeriö

Ylijohtaja
@JuhaSarkio

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamus, yhteiskunta, osallisuus

Kolumni: Tieto on toimivan hallinnon perusta

Maanantai 14.10.2019 klo 14:09 - Finanssineuvos Markus Siltanen

Tietopohjainen päätöksenteko on yksi nykyisen hallitusohjelman keskeisistä teemoista. Tiedon käyttö ja hyödyntäminen – turvallisesti ja vaikuttavasti – on toimivan hallinnon edellytys, ja se vaatii hallinnolta myös uudenlaista toimintakulttuuria ja johtamista.

Valtiovarainministeriössä valmistellun tietopoliittisen selonteon ja tiedonhallintalain toimeenpano sekä konkreettiset tiedolla johtamisen kehittämishankkeet edistävät tietopohjaista päätöksentekoa. Yhdessä voimme onnistua.

Nykyvanhemmista Platoniin

Internet mullisti mahdollisuudet tehokkaaseen tiedonvälitykseen. Helposti ja nopeasti haettava tieto on muuttanut merkittävästi maailmaa. Nykyvanhempien tapa etsiä hakukoneiden avulla vastaukset lastensa vaikeisiin kysymyksiin ei perustu aiemmilta sukupolvilta perittyihin käytäntöihin tai tietoon, vaan nykyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisin oli aiemmin. Esihistoriallisella ajalla tiedon välittäminen pohjautui suulliseen kommunikaatioon ja vasta kirjoitustaito mahdollisti tiedon tarkemman säilyttämisen ja siirtämisen uusille sukupolville. 

Antiikin filosofi Platon (427–347 eaa.) määritteli tiedon hyvin perustelluksi tosiuskomukseksi. Määritelmä on kestänyt hyvin aikaa. Informaatiotulvan ja valeuutisten aikana meidät haastaa se, kenen perusteluihin luotamme tosiuskomusta muodostettaessa. Yksilöllä on yhä suurempi vastuu tiedon luotettavuutta arvioitaessa. Samalla medialukutaito ja yksilön kyky hyödyntää tietoa voivat nostaa yhteiskunnan huipulle tai suistaa sen sivuraiteille.

Ymmärrystä, asennetta ja rakettitiedettä

Tiedon kattava ja systemaattinen hyödyntäminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii ymmärrystä, asennetta ja osaamista. Hallinnon legalistinen traditio on aiheuttanut sen, että tiedon käyttö ei ole kovin helppoa, koska sitä säännellään yksityiskohtaisesti. Myös tietosuojakysymykset aiheuttavat omat haasteensa.Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, mutta tämä edellyttää esimerkiksi tietosuojan korostaman yksilön oikeusturvan ja julkisen edun, kuten toimivan julkisen hallinnon, tavoitteiden tasapainoista yhteensovittamista.

Hallinnon arvo syntyy hyvistä ja vaikuttavista palveluista, kustannustehokkuudesta sekä vakaan yhteiskunnan rakentamisesta. Tämä edellyttää, että tiedolla johtamista hyödynnetään hallinnossa esimerkiksi strategisia tavoitteita asetettaessa, toiminnan operatiivisessa johtamisessa sekä tavoitteiden ja tulosten seurannassa. Johdon tehtävänä on mahdollistaa prosessit, joiden avulla tieto muutetaan toiminnaksi. Tiedolla johtamisessa onkin lopulta kyse toiminnan uudistamisesta ja oppimisesta.

Tiedosta tekoihin ja kohti viisasta hallintoa

Valtionvarainministeriö rakentaa uudenlaista palvelua ja toimintatapaa julkisen hallinnon analysointi- ja raportointipalvelu -hankkeessa (Tietokiri-hanke) yhteistyössä valtion yhteisten palveluntuottajien kanssa. Valtiokonttorin koordinoimana tuotetaan analysointi- ja raportointipalveluja, joissa hyödynnetään virastoja koskevia valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja. Keskeistä on tuottaa tiedon avulla vertailutietoa, tilannekuvia ja tunnistaa kehittämiskohteita valtion kokonaisedun varmistamiseksi toiminnan kehittämisessä, ohjauksessa ja johtamisessa. Kyse on konkreettisesta tiedolla johtamisen kehittämisestä konserniohjauksen alueella.

Tiedon käsite on kreikkalaisten filosofien hieno keksintö. Se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tiedosta on jalostettava viisasta hallintoa. Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemuksia hyvien päätösten tekemiseksi ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Viisauteen ja sivistykseen kuuluu myös näkemys hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta yhteiskuntaa, ympäristöä ja kanssaihmisiä kohtaan. Silloin ollaan myös virkamieseetoksen ytimessä.

Markus Siltanen

Finanssineuvos

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieto, tiedonvälitys, päätöksenteko, tiedon käyttö

Kolumni:Sitovasta mitoituksesta vanhuspalvelulakiin on esitetty virheellistä tietoa

Sunnuntai 13.10.2019 klo 10:49 - Ministeri Kiuru

Kuvagalleria

Kuva:Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Vanhuspalvelulakiin ehdotettu henkilöstömitoitus on herättänyt vilkasta keskustelua viime päivinä. On kysytty, miksi puhutaan henkilöstömitoituksesta eikä hoitajamitoituksesta ja minkä takia muutos tulee voimaan niin myöhään.

Hoitajat selvästi suurin työntekijäryhmä vanhuspalveluissa

Lakiin ehdotettu henkilöstömitoitus koskee ensisijaisesti hoitajia. Suurin osa vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevistä on hoitajia. Vuonna 2018 näiden yksiköiden työntekijöistä 74 prosenttia oli yksistään lähihoitajia ja perushoitajia.
 
Lakiluonnoksessa puhutaan hoitajamitoituksen sijaan vallitsevan lainsäädännön ja laatusuositusten tapaan henkilöstömitoituksesta. Laadukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää, että toimintayksikössä on riittävästi henkilöstöä, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden palvelutarvetta. Tähän tarvitaan hoitajien lisäksi muitakin asiakastyötä tekeviä työntekijöitä, kuten asiakkaiden toimintakykyä ylläpitäviä geronomeja, fysio- ja toimintaterapeutteja tai kuntoutuksen ohjaajia. Siksi myös heidät voitaisiin laskea välittömän asiakastyön osalta mitoitukseen, kuten nytkin. Sen sijaan hoiva-avustajat huomioitaisiin enää siltä osin, kun he tekevät välitöntä hoivatyötä. Laitosapulaisia ei huomioitaisi enää ollenkaan välittömän asiakastyön piiriin, toisin kuin nyt, vaan työ olisi jatkossa vain tukipalvelua.
 
Tärkein muutos on se, että työntekijät voitaisiin laskea henkilöstömitoitukseen kuitenkin enää vain silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi hoitajat saisivat enemmän aikaa asiakkaan kanssa tehtävään työhön, kun tukityöt pyykkäyksestä siivoamiseen eivät vie enää aikaa hoitotyöltä. Suositustasolla oleva nykyinen henkilöstömitoitus muuttuu siis aidosti sellaiseksi laajasti toivotuksi hoitajamitoitukseksi, jossa otetaan huomioon jatkossa vain todellinen välitön asiakastyö. Hoitajien nykyinen ”pyykkäys- ja siivousmitoitus” jää historiaan.

Julkisuudessa esiintyneet väitteet siitä, että mitoitus heikentyisi tulevaisuudessa juuri siksi, että siihen saisi lukea laajemmin mukaan henkilöstöryhmiä, yksiköiden johtotehtävissä olevia tai opiskelijoita kuin aikaisemmin, eivät pidä paikkansa. Päinvastoin, tältäkin osin mitoitus kiristyy.

Taakse jää nyt vanhuspalveluiden laatusuositusta vuonna 2017 tehtäessä vallinnut tahtotila. Silloin esitettiin kymmenien miljoonien säästöjä henkilöstörakenteen heikentämisen kautta toteutettavaksi. Vanhuspalveluiden kriisi on opettanut, että Suomella ei ole varaa leikata henkilöstömitoitusta, vaan parantaa sitä.

Tukipalveluille tarvitaan omat työntekijät

Välillistä tukipalvelutyötä ei enää laskettaisi mitoitukseen, mikä on muutos nykyiseen suosituksen laskentamalliin. Lakiluonnoksen mukaan tukipalvelutyötä olisi yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto. Myös yksikön vastuuhenkilön esimiestyö ja hallinnollinen työ olisi välillistä työtä, kuten nykyäänkin. Tukipalveluissa tarvitaan omaa ammattitaitoa, jotta voidaan turvata riittävä hygieniataso ja ruuan laatu.

On totta, että pitkällä juoksulla myös välillisen työn mitoituksesta tulee säätää lailla. Välittömän hoitotyön erottaminen välillisesti on kuitenkin niin iso muutos, että tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka paljon enemmän tukipalveluiden mitoitus tulisi olla kuin valvontaviranomaisten suosittelema 0,1.

Jokainen vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut

Tehostetun palveluasumisen yksikkö on iäkkäälle asukkaalle hänen kotinsa. Elämään siellä on hyvä sisältyä hoidon lisäksi myös muuta toimintaa, johon tarvitaan työntekijöiden monipuolista osaamista.

Tavoitteena on, että uudistuksen myötä iäkkäät asukkaat saavat laadukkaampia, yksilöllisempiä palveluja ja enemmän työntekijän aikaa. Samalla väljempi mitoitus ja työnkuva, jossa välillinen tukipalvelutyö on erotettu, helpottaa työntekijöiden kiirettä, työpainetta ja stressiä ja palauttaa työtä juurilleen. Asiakastyölle jää enemmän aikaa.

Yksikään yksikkö ei saa alittaa vähimmäismitoitusta

On väitetty, että mitoitus ei tule heti voimaan, vaan vasta vuonna 2023. Tämä ei pidä paikkansa. Sitova mitoitus tulisi voimaan 1.8.2020 alkaen, jolloin henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Silloin henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välitöntä asiakastyötä tekevät.

Jotta henkilöstötarpeen kasvuun voidaan varautua, on suunniteltu siirtymäaikaa, jotta kunnat ja palveluntuottajat voisivat saada muutokset tehtyä hallitusti.

Siirtymäaikana 0,7 mitoituksen voisi alittaa vain, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Jokaisessa yksikössä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohden. Siirtymäajalla olisi erityisen tärkeää, että valvonta toimii, ja laiminlyöneille on nollatoleranssi. Valvontaviranomaisten puuttumisen mahdolli-suudet eivät enää perustu jatkossa suosituspohjaan, vaan vallitsevaan lainsäädäntöön.

Esitys on valmisteltu järjestöjen kanssa mitoitusjaostossa

Vanhuspalvelulain uudistaminen on käynnissä, ja sen ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan lain-säädäntöä säätämällä sitovasta mitoituksesta ympärivuorokautiseen hoivaan. Luonnosta hallituksen esitykseksi valmisteltiin ns. mitoitusjaostossa, jossa olivat edustettuina niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöt. Jaoston yksimielisesti hyväksymä luonnos on nyt lausunnolla, joten jokainen voi ottaa siihen kantaa 15.11. mennessä.

Varsinainen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle tämän syysistuntokauden aikana. Asiantuntijoiden esittämät vanhuspalvelulain muut parannusehdotukset ovat käytössä jouluun mennessä. Hallituksen esitys toisen vaiheen uudistuksista annetaan kevätistuntokaudella. Niillä on tarkoitus parantaa vanhustenpalveluita myös laajasti muutoinkin, kun vain ympärivuorokautisessa hoivassa.

Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhuspalvelut, hoitajamitoitus, henkilöstömitoitus

Kolumni: Mielenterveys on pääomaa

Torstai 10.10.2019 klo 17:03 - Jaana Vastamäki

Kuva: STM

Puhe mielenterveydestä kääntyy nopeasti mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Mielenterveys on kuitenkin voimavara ja pääomaa, jota meillä kaikilla on.

Yksi tärkeimmistä aikuisten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä on työelämä. Työ sisältää monia elementtejä, jotka tukevat mielen hyvinvointia: se tarjoaa mielekästä tekemistä osana yhteisöä, antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin kontakteihin sekä rytmittää ajankäyttöämme.

Selkeimmin työn merkitys henkiselle hyvinvoinnille tulee esiin, jos menettää työpaikkansa. Työttömyyden aikana moni kamppaileekin työn haun lisäksi myös hyvinvoinnin haasteiden kanssa. 

Jokainen työpaikka voi olla hyvän mielen työpaikka.

Julkisessa keskustelussa työelämästä puhutaan usein kuluttavana ja voimavaroja syövänä tekijänä. Kuitenkin useimmat työikäiset kokevat työssäkäynnin vahvistavan hyvinvointia. 

Mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, uuden oppiminen ja työssä kehittyminen sekä esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki ovat työelämän voimavaratekijöitä.

Mielenterveyttä on myös mahdollista vahvistaa työpaikoilla suunnitellusti. Käytännön menetelmiä kootaan parhaillaan Työterveyslaitoksella Hyvän mielen työpaikka -työkalupakkiin. 

Jokainen työpaikka voi kehittää omasta organisaatiostaan mielen hyvinvointia tukevan ja saada Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustukseksi. 

Työelämän muutokset – välttää vai sopeutua?

Työelämässä ja sen muutoksissa eteen tulee toistuvasti tilanteita, jotka haastavat jaksamistamme. Osa haasteista tai riskeistä on sellaisia, joita voidaan välttää, mutta moniin on vain sopeuduttava. 

Työelämän muutoksissa tarvitaankin vahvoja voimavaroja, jotka voivat puskuroida haastavien tilanteiden hyvinvointivaikutuksia. Tällaisia voimavaroja ovat yksilöiden mielen hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden resilienssi eli uudistumiskyvykkyys. 

Resilienssi on taito, joka auttaa organisaatiota kohtaamaan uusia tilanteita, selviytymään muutoksista ja pysymään elinvoimaisena arjen haasteista, epävarmuuksista ja kriiseistä huolimatta. Organisaatio ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan ulkoiseen haasteeseen, ellei se pysty resilienttiin toimintaan sisäisissä prosesseissaan. 

Ei riitä, että satsataan mielenterveysongelmien hoitoon.

Tulevaisuuden työssä mielenterveyden merkitys korostuu. Työntekijän on hallittava erilaisia työ-rooleja, sopeuduttava jatkuvaan muutokseen ja motivoiduttava jatkuvaan uuden oppimiseen. 

Uuden oppimisessa korostuvat erityisesti metataidot, joita ovat muun muassa kriittinen ajattelu, kyky keskittyä olennaiseen tietotulvasta huolimatta sekä hyvät vuorovaikutus ja verkostoitumistaidot. 

Metataitojen oppimisen perustana on hyvä mielenterveys. Hyvä mielenterveys tarkoittaa myös kykyä joustavuuteen, kykyä toimia ennakoimattomissakin tilanteissa, kykyä sopeutumiseen uusissa ympäristöissä sekä kykyä toimia haastavissakin sosiaalisia taitoja vaativissa tilanteissa. 

Hyvä mielenterveys on pääomaa, jonka varaan tulevaisuutta rakennetaan. Ei riitä, että satsataan ongelmien ratkomiseen ja mielenterveysongelmien hoitoon. Työn murroksen myötä hyvästä mielenterveydestä tulee yhä tärkeämpää pääomaa, jota on ymmärrettävä arvostaa ja vahvistaa jo nyt. 

Jaana Vastamäki
Erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenterveys, työttömyys, työelämä

Kolumni: Tarvitsemme terveydenhuollon priorisointiin yhteiset periaatteet

Keskiviikko 9.10.2019 klo 12:30 - Kirsi Varhila

Viime aikoina on käyty huolestunutta keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista ja siitä, jätetäänkö osa ihmisistä tietoisesti hoitamatta. Tästä ei missään nimessä ole kyse.

Suomessa kaivataan kipeästi yhteistä keskustelua ja periaatteita terveydenhuollon priorisointiin. Priorisointi on kuitenkin sana, joka herättää tunteita ja paikoin myös väärinymmärryksiä: ”Jätetäänkö vanhus tai köyhä hoitamatta?”

Näissä kommenteissa kuultaa huoli ihmisten palveluista, mutta priorisoinnin merkitys on käsitetty väärin. Kyse ei ole ihmisten arvottamisesta ja hoitamatta jättämisestä, vaan jokapäiväisistä päätöksistä terveydenhuollon arjessa ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Päivystyksessä sydänkohtauksen saanut hoidetaan ennen korvasärkypotilasta.

Priorisoinnilla tarkoitetaan myös päätöksiä hoitomenetelmien käytöstä, käyttöönotosta ja käytöstä poistamisesta. Näin varmistetaan, että ketään ei jätetä hoitamatta. Samalla saavutetaan väestön kannalta kokonaisuutena paras terveyshyöty.

Määräisitkö lääkkeitä vai tukea mielenterveysongelmiin?

Terveydenhuollossa valinta eri menetelmien välillä on arkipäivää. Tilanteessa, jossa on käytettävissä useampi terveyshyödyiltään samanhintainen menetelmä, tulisi aina valita kokonaisuudessaan vaikuttavin hoito.

Toisinaan käytännön työssä saattaa olla tilanne, jossa vaikuttavimman hoidon sijaan valitaan menetelmä, joka on helpoin toteuttaa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun pysyvä höyty edellyttäisi aikaa vievää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tilanne konkretisoituu mielenterveysongelmien hoidossa: lääkehoidon saatavuus toteutuu paremmin kuin psykososiaalinen tuki ja psykoterapeuttiset hoidot.

Yhteistä keskustelua tarvitaan muun muassa tämän ongelman ratkaisemiseen.

Pieni apu ajoissa vai suuri operaatio myöhemmin?

Tällä hetkellä on todennäköistä, että terveydenhuollon resurssit eivät jakaudu väestötasolla terveyshyötyä parhaiten tuottavalla tavalla. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviin toimiin ei ole panostettu riittävästi.

Viiveet hoitojen aloituksessa voivat puolestaan johtaa kalliimpien hoitojen tarpeeseen, elämänlaadun heikentymiseen tai jopa elinajan lyhentymiseen. Palveluvalikoimaan on tarjolla yhä useampia erittäin kalliita lääkkeitä, joiden osalta on suuri epävarmuus niin avulla saavutettavissa olevasta hyödystä.

Koska samat resurssit voidaan käyttää vain kerran, on tärkeä arvioida, miten voimme vähentää erittäin kalliiden hoitojen tarvetta ja milloin niiden käyttöönotto on väestön yhteisten arvojen mukaista silläkin riskillä, että se voi tarkoittaa jonkun toisen toiminnan vähentämistä.

Yhä kalliimmat lääkehoidot ja teknologia ottavat yhä suuremman osuuden terveydenhuollon budjetista, mikä vaarantaa erityisesti sellaisten sairauksien hoidon ja kuntoutuksen toteutumisen, jotka edellyttävät henkilöresursseja.

Joistain hoidoista kannattaa luopua

Terveydenhuollossa ei liioin ole varaa menetelmiin, joista ei ole mitään hyötyä tai joissa jopa haitat voivat ylittää hyödyt. Vaikuttamattomien menetelmien ja toimintatapojen poisto on myös osa terveydenhuollon priorisointia.

Jotta priorisoinnista voidaan keskustella, on ymmärrettävä käytettävissä olevien resurssien rajallisuus. On varmistettava, että kaikki potilasryhmät tulevat yhdenvertaisesti huomioiduksi.

Harvoissa tapauksissa priorisointiin kuuluu myös säännöstely, jos kyseessä on tarpeen ja tarjonnan epäsuhta. Yleisimmin tällainen tilanne tulee eteen elinsiirroissa, mutta tällöinkään ketään ei jätetä hoitamatta.

Useimmiten näissäkin tilanteissa on mahdollisuus luoda selkeät lääketieteelliset periaatteet, joilla määritetään hoidon ensisijaiset kohderyhmät.

Entä sitten?

Yhteenvetona voi todeta, että tarvitsemme prosessin ja areenan priorisointikeskustelulle. Keskusteluun tulee osallistaa niin poliittisia päättäjiä, ammattilaisia kuin kansalaisia.

On löydettävä yhteisesti hyväksytty resurssien jaon tasapaino, joka varmistaa ennaltaehkäisevät, parantavat, toimintakykyä ylläpitävät hoitomenetelmät sairaudesta ja sen etiologiasta riippumatta.

Lisäksi on huolehdittava, että eri väestöryhmien väliset terveyserot vähenevät ja tämä edellyttää pureutumista terveyttä uhkaaviin sosioekonomisiin tekijöihin.

Kirsi Varhila
kansliapäällikkö
sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, priorisointi

Kolumni:Yhdessä koordinoitu talouspolitiikka suojaa Suomea

Keskiviikko 25.9.2019 klo 14:56 - Eurooppaministeri Tuppurainen

Kuva: Valtioneuvosto

Uusimmat tiedot Saksan teollisuustuotannosta ovat huolestuttavia: tuotanto kutistuu vauhdilla, jota ei ole nähty sitten vuoden 2009. Kun Saksa puolestaan on Suomen viennin tärkein kohdemaa, sen ongelmat ovat lyhyen viipeen jälkeen meidänkin ongelmiamme. Ei ole aihetta manata kymmenen vuoden takaisen kriisin toistumista, sillä taloustaantuma pahenee harvoin syväksi lamaksi. Kuitenkin pelkkä laskusuhdanne on syystä huolestuttava, sillä emme ole vielä täysin toipuneet finanssikriisistä.

Taloustaantumat eivät kuitenkaan ole väistämättömiä. Meillä on käytössä keinoja niiden lievittämiseen. Helpoimmiksi on osoittautunut rahapolitiikan keinojen käyttäminen: Euroopan keskuspankki EKP oli avainasemassa finanssi- ja eurokriisin pahimpien seurausten torjumisessa. Nyt EKP osoitti toimintavalmiutta päättämällä 12.9. alentaa liikepankkien keskuspankkitalletuksista saamaa korkoa tasolle, jolla se on -0,5 %, eli entistä syvemmällä negatiivisella puolella. Samalla se päätti lisätä liikkeessä olevan rahan määrää aloittamalla taas velkakirjaostot.

Rahapolitiikan keinot saattavat kuitenkin jäädä vaikutuksiltaan toivomastamme. Kun koroissa aletaan liikkua nollan alapuolella, on selvää, ettei rahan hinta voi olla pahiten investointeja ja kasvua jarruttava tekijä. Tarvitaan jotain muuta. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin lausunnon perusteella myös EKP itse jakaa käsityksen, ettei sen vallassa oleva rahapolitiikka ole kaikkivoipaa. Hän ilmoitti pankin kantana, että myös euroalueen jäsenmaiden tulisi jakaa vastuuta finanssipolitiikan kautta. Kaikkien maiden pitää hänen mukaansa tehdä kasvua tukevia päätöksiä. Selkokielellä hän tarkoitti, ettei nyt ole aika kiristää julkisten menojen ja verotuksen yhteisvaikutusta, vaan lisätä kysyntää finanssipolitiikalla.

Finanssipolitiikka on kuitenkin poliittisesti vaikea laji. Erityisesti meillä – mutta myös Saksassa, Alankomaissa ja monessa muussa maassa – on turvallista vaatia panemaan suu säkkiä myöten. Velanottoa pelätään, sen vastustaminen tuo turvallisuuden tunnetta. Lisäksi on syytä muistaa, että makrotalouden asiantuntijat puhuvat talouden kieltä finanssipolitiikkaa arvioidessaan. Poliitikot muistavat, että verotuksella on oikeudenmukaisuusvaikutuksia ja että valtioiden menot muovaavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Poliittiset seikat vaikuttavat finanssipolitiikan käyttöön.

Monen jäsenmaan EU:ssa – tai euroalueella - finanssipolitiikka on erityisen hankalaa. Finanssipolitiikan täytyy onnistuakseen olla koko EU:n kattavaa. Jos vaikkapa Suomi elvyttää taloutta velalla, vuotaa siitä suurin piirtein tuontia vastaava osuus kauppakumppaneita elvyttämään. Sama ulosvuoto toteutuu jopa suurissa EU-maissa. Kysyntävaikutus jaetaan siis koko talousalueelle, mutta syntyvän velan saamme pitää itse.

Finanssipolitiikan haasteet voidaan kuitenkin voittaa. Valtion menoista liikkuvia osia ovat erityisesti investoinnit, joita voidaan noususuhdanteesta lykkäillä taloustaantuman aikoihin. Verotuksessakin löytyy elementtejä, joilla voi kysyntää tilapäisesti säädellä. 

Suurempi haaste tulee finanssipolitiikan koordinaatiosta jäsenmaiden kesken. Tarvitsemme siis koordinoitua ja yhdessä toteutettua finanssipolitiikkaa: kun elvytämme yhtä aikaa, ei kysynnän nettovaikutus karkaa naapuriin. Finanssipolitiikan koordinaatiossa onkin päästävä keskusteluista ja kaavailuista toimenpiteisiin.

Kaikkein vaikeinta on kuitenkin finanssipolitiikan uskalluksen löytäminen. Tämän päivän tilanne on siitä hyvä esimerkki. Me kannamme sopimuksia kunnioittaen huolta kasvu- ja vakaussopimuksen velkarajoista. Talouskurivaatimus on sinänsä helppo ymmärtää. Eurokriisin aikana pelkäsimme hyvästä syystä, että yhteisellä valuutta-alueella joudumme kantamaan vastuun muidenkin veloista.

Rauhallinen tilannearvio edellyttää kuitenkin syvällisempää analyysiä. Ensinnäkin: Vain Kreikassa ylivelkaantumisen saattoi väittää johtuneen julkisen talouden hoidosta. Espanjassa ja varsinkin Irlannissa kyse oli yksityisen sektorin ongelmien välittymisestä pankkeihin ja finanssikriisin uhasta. Toiseksi: Vaikka sivuuttaisimme syiden analyysin viisasteluna ja katsoisimme vain velkaantumista lopputulemana, ei aktiivinen finanssipolitiikka merkitse yhteisvastuuta. Finanssipolitiikan yhteensovittaminen ei muuta pääperiaatetta, jonka mukaan jokainen maa vastaa veloistaan. Tämä periaate on voimassa liittovaltio Yhdysvalloissakin, joten se on ilman muuta lähtökohta valtioliitto EU:ssa.

Suomelle muutos on poliittisesti vaativa. Meille on päässyt kehittymään asenne, jonka mukaan hyvä taloudenpito on unionin sisäistä nollasummapeliä. Kuitenkin on ymmärrettävä, että seuraavan taantuman vyöryessä maailman yli, se iskee myös meihin. Jos erityisesti Kiinan kaltaiset investointitavaroita tuovat taloudet ovat vaikeuksissa, isku osuu nimenomaan Suomeen. Tehokas ja yhdessä koordinoitu finanssipolitiikka on juuri meille välttämätöntä.

Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa on linjaus, jonka perusteella vahvistamme eurooppalaista ohjausjaksoa, eli tiivistämme finanssipolitiikan yhteistyötä ja koordinaatiota. Tälle yhteistyölle tulee totista tarvetta, mikäli taloustaantuman uhka muuttuu todeksi.

Tytti Tuppurainen

Eurooppaministeri

 


 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rahapolitiikka, finanssipolitiikka, eu

Kolumni: Työkykypalvelut kuuluvat kaikille työikäisille

Keskiviikko 25.9.2019 klo 14:47 - Ministeri Pekonen

Kuva: Valtioneuvosto

Hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi osatyökykyisten henkilöiden pääsyä mukaan työelämään on helpotettava ja samaan aikaan on huolehdittava siitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kääntyy laskuun.

Jokaisen työpanosta ja työkykyä tarvitaan.

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä.

Osatyökykyiset henkilöt tarvitsevat usein räätälöityjä ja monen eri toimijan tarjoamia palveluja työllistyäkseen. Palvelujärjestelmän ammattilaisenkin voi olla vaikea hallita kokonaisuutta. Tämä on tunnistettu jo kahden aiemman hallituksen ohjelmissa, joissa on luotu hyviä keinoja osatyökykyisten työllistymiseen: on koulutettu palvelujärjestelmän ammattilaisia, helpotettu palvelujen, tukien ja etuuksien yhteensovittamista ja mikä tärkeintä, lisätty tietoa ja tietoisuutta osatyökykyisyydestä.

Tätä työtä jatkaa nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu työkykyohjelma, jonka toimenpiteitä valmistelemme parhaillaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Jokaisen työikäisen työkyvystä on pidettävä huolta, olipa hän työssä tai työttömänä. Myös työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella oleville sekä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville on varmistettava pääsy työkykyä ylläpitäviin ja työkyvyn ongelmia ehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

Työterveyshuolto on työssä jaksamisen ja jatkamisen tuki.

Jos työntekijän työkyky alenee sairauden tai vamman takia, työterveyshuollon tehtävä on arvioida työkyky sekä esimerkiksi kuntoutuksen ja työn muokkaamisen tarve. Työterveyshuolto on ainut terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikalle, ja siten mahdollisuus vaikuttaa työn muokkaamiseen työntekijälle sopivaksi.

Työelämässä tarvitaan edelleen valmiutta asenteiden ja toimintatapojen muutoksiin. Ei voi olla niin, että työelämään kelpaavat vain täysin terveet ja täysipäiväiseen työaikaan pystyvät. Työpaikoilla on oltava valmiuksia muokata niin työtehtäviä, työympäristöä kuin työaikojakin, jotta myös osatyökykyiset pystyvät osallistumaan työelämään ja tarjoamaan osaamisensa tai taitonsa työmarkkinoiden käytettäväksi. 

Kun työkyvyn heikkenemiseen puututaan ajoissa, voidaan vähentää paitsi sairauspoissaoloja myös siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös työ itsessään voi kuntouttaa, jos se vastaa työntekijän työkykyä ja elämäntilannetta. Työterveyshuolto onkin kehittänyt rooliaan työpaikkalähtöisen kuntoutuksen tukijana.

Työkyvyttömyyden ehkäisyyn – ja sitä kautta työllisyystavoitteen saavuttamiseen – voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella, johon kuuluvat työkykyjohtamisen lisäksi oikeudenmukainen ja yhdenvertainen työntekijöiden kohtelu. Työpaikoilla täytyy olla sijaa monimuotoisuudelle ja erilaisuudelle.

Tällä hetkellä suomalaisista noin 2/3 on työikäisiä. Työikäisten osuus on kuitenkin jatkuvasti laskussa, sillä syntyvyys vähenee ja väestö vanhenee. Sen lisäksi, että on inhimillisesti oikein ylläpitää ihmisten hyvinvointia ja työkykyä, se on myös yhteiskunnallisesti välttämätöntä. Meillä ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen työpanosta heikentyneen työkyvyn vuoksi.

Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työkyky, työterveys, työelämä

Kolumni: Hybridiuhkiin varauduttava myös rahoitusalalla

Torstai 12.9.2019 klo 9:26 - Erityisasiantuntija Jaakko Weuro

Toimiva rahoitusjärjestelmä ylläpitää talouden ja yhteiskunnan toimintaa, joten isku rahoitusjärjestelmän kriittisiin kohtiin saisi koko yhteiskunnan polvilleen. Suomi nostaa EU:n neuvoston puheenjohtajana rahoitusmarkkinoiden uudet uhat ja niiden torjunnan poliittisen tason keskusteluun.

Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat keskustelevat aiheesta epävirallisessa kokouksessaan Helsingissä 13.–14. syyskuuta.

Kyberhyökkäyksiä, painostusta ja virheellistä tietoa

Hybridiuhissa valtiolliset tai valtioista riippumattomat toimijat käyttävät eri menetelmiä koordinoidusti saavuttaakseen tietyn tavoitteen ilman, että kynnys sotatilan julistamisesta ylittyy. Uhkiin voi sisältyä erilaisia pakottavia ja turvallisuutta vaarantavia toimia sekä perinteisiä ja uusia menetelmä, jotka voivat olla diplomaattisia, sotilaallisia, taloudellisia ja teknisiä.

Hybriditoimia ovat esimerkiksi tietoverkkohyökkäykset sekä virheellistä tietoa ja yhteiskunnallista levottomuutta levittävät kampanjat. Toimilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnan kriittisiin järjestelmiin, kuten energiansaantiin tai tietoliikenneyhteyksiin.

Tietoliikenneyhteydet haavoittuvia

Hybridivaikuttaminen voi kohdistua myös rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusmarkkinat ovat haavoittuva kohde, koska ne nojautuvat reaaliaikaisiin kansainvälisiin tietoliikenneyhteyksiin ja -järjestelmiin sekä yleisön luottamukseen.

Hyvin suunniteltu ja kohdistettu isku rahoitusjärjestelmän kriittisiin kohtiin saa koko yhteiskunnan polvilleen. Lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja ja lietsoa pelkoa.  

EU on tunnistanut rahoitusjärjestelmän toimivuuden yhdeksi kriittiseksi alueeksi hybridiuhkien torjunnan strategisessa kehyksessä. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole aiemmin keskustelleet asiasta poliittisella tasolla ja toimet ovat keskittyneet parantamaan teknisen tason tietojenvaihtoa kyberuhista.

Infrastruktuuri suojattava

Hybridiuhkien torjunta kytkee yhteen sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden, joten tarvitsemme tiivistä yhteistyötä monien eri alojen viranomaisten kesken. Suomen aloite hybridiuhkiin varautumisesta rahoitusalalla on osa laajempaa kokonaisuutta, jota käsitellään useissa puheenjohtajakauden ministerikokouksissa. Kyseessä on yksi Suomen kauden painopisteistä.

Meidän on tärkeää suojata Euroopan kriittinen infrastruktuuri, jotta voimme torjua hybridiuhkia. Tässä työssä pitää huomioida myös rahoitusmarkkinat. Toisaalta myös rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta on keskeistä, että hybridiuhat tunnistetaan valvonnassa, sääntelyssä ja markkinatoimijoiden riskienhallinnassa.

Jaakko Weuro

Erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa

jaakko.weuro(at)formin.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyperhyökkäys, hybridivaikuttaminen, rahoitusjärjestelmä

Kolumni : Sote-uudistus tehdään palvelut edellä, rakenteet uudistetaan samalla

Torstai 29.8.2019 klo 14:04 - Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri

Kuva:Valtioneuvosto

Lääkäriin pääsyä joutuu odottamaan jopa viikkoja. Asiakas sukkuloi epätietoisena palveluviidakossa oikeaa apua etsien. Kuntien sote-kustannukset eivät pysy kurissa, joten kunnissa pohditaan peruspalveluista nipistämistä.

Nämä tarinat ovat toistuneet uutisotsikoissa liian pitkään. Yli kymmenen vuoden ajan niin asiantuntijat kuin kansalaiset ovat vedonneet peruspalvelujen kehittämisen puolesta.

Sote-uudistus tehdään nyt ihmisten palvelut edellä. Tämä on merkittävä muutos, sillä aiempi työ on painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin.

Sote-uudistus käynnistyy peruspalveluja vahvistamalla

Antti Rinteen hallitus käynnistää laajan kehittämisohjelman terveyskeskusten vahvistamiseksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää nykyisestä terveyskeskuksesta laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelunsa sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin.

Muutos toteutetaan muun muassa tiukentamalla hoitotakuuta, siirtämällä painotusta raskaista palveluista ehkäisevään työhön sekä vahvistamalla sote-ammattilaisten yhteistyötä.

Lisäksi panostetaan palvelujen laatuun tuomalla tutkimus- ja kehittämistoiminta takaisin osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten arkipäivää. Digitaalisia ja mobiileja palveluja otetaan käyttöön siellä, mihin ne soveltuvat.

Tavoitteenamme on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikille, jotka tarvitsevat hoitoa tai tukea. Sote-uudistus tehdään, jotta voimme taata kestävän hyvinvoinnin Suomessa myös tulevina vuosikymmeninä.

Uudistetut palvelut viedään uuteen rakenteeseen

Sote-uudistus sisältää peruspalvelujen kehittämisohjelman lisäksi rakenteiden uudistamisen. Ihmisten peruspalveluiden perustaksi tehdään tulevaisuuden haasteet kestävä hallintorakenne.

Sote-rakenne tehdään 18 itsehallinnollisen maakunnan ja viiden yhteistyöalueen pohjalta. Tärkeää on, että julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja päätuottajana myös tulevassa mallissa.

Jatkossa maakunnat tuottavat palvelut pääosin itse, ja yksityiset toimijat sekä kolmas sektori täydentävät julkisia palveluja.

Nyt syksyllä käynnistyvät ensimmäisinä selvitykset Uudenmaan sote-erillisratkaisusta ja kuntien mahdollisuudesta toimia tuottajana. Nämä selvitykset ovat osa rakenneuudistusta. Vuoden 2020 loppuun mennessä selvitetään rahoitusratkaisu ja maakuntien monialaisuus.

Sote-palvelut yhdenvertaisesti kaikille

Sote-uudistusta on sorvattu Suomessa yli vuosikymmen, joten on jo aika saada mittava uudistus valmiiksi. Teemme uudistuksen sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyen.

Suomen väestö ikääntyy eurooppalaisittain nopeimmin ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Samaan aikaan syntyvyyden lasku kaventaa merkittävästi tulevia työikäisten sukupolvia ja verokertymiä.

Kohtaamamme muutos ei ole yhtälönä helppo etenkään paikkakunnilla, joilla väki vähenee sekä syntyvyyden muutosten että ikääntymisen seurauksena. Siksi tarvitsemme sote-uudistuksen.

Tarvitsemme soten myös siksi, että kenenkään ei pitäisi joutua miettimään, saako apua sitä tarvitessaan. Jokainen meistä ansaitsee yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitoon ja tukeen, kun niiden aika on.


Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, peruspalvelut, sote-uudistus

Vanhemmat kirjoitukset »